maanantai 30. toukokuuta 2016

Mustapekkakeskustelu 1

Joulukuuhun on vielä kivasti aikaa, mutta jo nyt Mustapekkakeskustelu kuohuu.

Hollannin joulupukki on Sinterklaas (lienee sukua Santa Clausille). Hänen syntymäpäivänsä on 5.12 (perustuen vanhaan pyhimykseen) jona päivänä hän jakaa lahjoja lapsille. Pari viikkoa ennen ko päivämäärää hän saapuu höyrylaivalla, joka on suuri (lasten)tapahtuma Hollannissa. Vuosittain valitaan saapumiskaupunki, jonka juhlallisuudet (mm perinnelauluja) lähetetään suorana televisiossa, pormestari on paikalla jne. Lisäksi samana tai seuraavina päivinä Sinterklaas sapuu suurinpiirtein joka kylään ja kauppakeskukseen erikseen, minne isät ja äidit kuskaavat jälkikasvunsa sankoin joukoin.

Sinterklaasilla on punapainoitteinen puku ja valkoinen parta, eli muistuttaa jossain määrin Joulupukkia. Sitävastoin Sinterklaasin avustajat eivät  muistuat tonttuja pätkän vertaa. He ovat mustia neekeripalvelijoita.

Sinterklaas ja apurinsa. Lähde: Wikipedia
Apurien nimi on Zwarte Piet eli Mustapekka. Heidän asunsa muistuttaa keskiajan kuninkaita palvelleiden hovipoikien asuja, kasvot ovat mustat (mustataan, Mustapekkaa esittää yleensä valkoihoinen), huulet punaiset, korvissa kultakorut ja tukka kihara. Urpompi voisi kuvitella, että tässä viitataan mustien orjamenneisyyteen, tai vähintääkin luodaan mustan ihmisen karikatyyri.

Näin ei kuitenkaan ole, jos perinteen puolestapuhujia on uskominen. Kasvot ovat mustuneet apurin tullessa savupiipun kautta! (Ja tukka kihartui kuumudessa? Ja sukissa oli silikonipinta että pysyivät valkoisina?)

Ulkopuolisen (ulkomaalaisen) silmiin perinne on käsittämätön ja ajastaan jäänyt. Käytännössä, kun Mustapekat taas poukkoilevat kaupungilla, koen myötähäpeää. Hollantilaiset puolustelevat, että kysessä on lasten juhla. Eiväthän lapset edes tajua mitä rasismi tarkoittaa. (Eivät. Mutta mitäs sitten kun Emma 3vee tokaisee äidilleen, käytyään Sinterklaasin saapumista katsomassa ja nähdessään kotimatkalla mustan pikkupojan "Kato äiti, Mustapekka!" "Ei, kultaseni, se on naapurin Jamppa". Vaikka lapsi ei tosissaan rasistoisi, Sinterklaasaikoihin monia mustia lapsia kiusataan kutsutaan kouluissa Mustapekoiksi jne.)

Mustapekka ja Capelle aan den IJsselin pormestari 2013, Wikipedia / Wouter Engler

Mutta eihän lasten juhlaa saa pilata! Ja jos typerät ulkomaalaiset [turistit] järkyttyvät, pysykööt kotimaissaan. Tämä on Hollantilainen traditio, ja sellaisena pysyy (ja päälle pari tappouhkausta).

Onneksi viime vuosina puhaltavat uudet tuulet. Keskustelua en joka vuosi enemmän ja mm monet suuremmat kauppaketjut ovat jo poistaneet Mustapekan mainosmateriaaleistaan (tulos: facebook ylikuumeni). Suuri askel oikeaan suuntaan oli YK:n tuomitseva lausahdus viime vuoden elokuussa. Tällöin Goudan Sinterklaassapumisessa nähtiin mustien seassa jo juustopekkoja ja siirappivohvelikeksipekkoja, ja muuallakin maassa mm sateenkaaripekkoja (eli eri värisiä).

Vohvelipekka Goudassa 2015 Lähde: Volkskrant /ANP
Sinterklaasin matkattua kotimaahansa 6.12 on ollut hiljaista. Kunnes viime viikolla keskustelu taas alkoi, sillä johan joulukuu lähestyy (tulisi ensin edes kesä...). Ensimmäinen avaus oli jokavuotisten Sinterklaas-uutisten pääpekan näyttelijän lopettaminen. Kyseinen ohjelma on virallinen Pekkalinjaus ja lisäksi syksyn katsotuimpia lastenohjelmia (vrt television joulukalenteri). Vapaasti suomentaen AD:n nettijutsua: "Alan olla kyllästynyt jokavuotiseen keskusteluun, Mustapekan näytteleminen ei ole enää kivaa. 2014 ohjelmassa oli selkeästi uusia tuulia ja muutamalla Pekalla oli vain nokiviiruja kasvoissaan, mutta 2015 ohjelma oli taas vanhoilla linjoilla. Mielestäni ohjelmantekijän tulisi kuunnella yhä laajempaa vaatimusta muuttaa Pekan ulkonäkö".

Ja lauantaina lehdessä olikin etusivulla juttua 150 holskijulkkiksen allekirjoittamasta kirjeestä ohjelman tekijöille. Kirjeessä kysytään mm josko "monikulttuurinen yhteiskunta enää kestää moista stereotyyppistä kuvausta tummaihoisista".

HD 28.5.2016
Lehden mukaan kirjeen ajoitus on osuva, juuri samana päivänä tämän vuoden saapumispaikkakunnan - Maassluisin - pormestari oli ilmoittanut, että heidän kaupunkiinsa rantautuu mustia ja tummanruskeita Pekkoja. Ohjelmantuottajan reaktio seuraa tänään (maanantaina).

Omakohtaisesti voin vielä mainita työpaikkaruokailukeskustelun viime perjantaina. Tuli puhetta, että mustapekkakeskustelu on jo taas alkanut (hohhoijaa, sanoo Holski). Johon minä, että hyvä vaan, onhan se ihan luokaton traditio. Tuli turpiin. Ai jaa, sitten varmaan pitäisi eläinsuojelijoiden ryhtyä toimiin Joulupukin porojen puolesta, kääpiöapulaisista puhumattakaan. Kuka niiden asiaa ajaa?! Ja räkäiset naurut päälle. Tämä siis ihan asiallisen tason koulutuksen nauttineilta - ja paljon matkailleilta -  ihmisiltä.

Perinteen ainoa hyvä puoli: Sinterklaas ratsastaa valkoisella hevosella.

Schiedam 2009, Wikipedia / Sander van der Wel.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tupla vai kuitti


Käväisin vast’ikään Suomessa. Siellä voi ostaa Tuplia, toisin kuin täällä (Suuri Puutos). Ja näemmä siellä saa paljon enemmän kuittejakin.

Mukanatuotu. Taustalla Haarlemin suurkirkko.

Nimittäin Hollannissa ruokakaupassa automaattinen kuitinprinttaus loppui jo vuosia sitten. Kaikki ketjut kysyvät kassalla erikseen, haluatko kuitin. Ja vain jos asiakas haluaa se tulostetaan. Säästyy paperia, mustetta, luontoa ja jätemääräkin vähenee.

Wilt u de bon?

Taidanpa laittaa palautetta konsonattikonserneille.

lauantai 28. toukokuuta 2016

Saunassa ollaan alasti

Saunomisesta on riittänyt jo kahdesti juttua (linkit ekaan ja tokaan). Hollannissa on melko paljon yleisiä saunoja / kylpylöitä.

Haarlemin sauna.

Itse en ole sellaisessa käynyt, eikä ole kovin tarvettakaan. Sillä hollantilaiset ovat päätelleet, että saunassa ollaan alasti. Näin toki pitkälti onkin, mutta se, että yleisessä saunassa on yhteinen pukuhuone miehille ja naisille ja tiloissa hiihdellään sukupuolet sekaisin alasti, ei oikein ajatuksena kiehdo. Ilmeisesti hollantilaisille ei ole mainittu, että Suomessa sukupuoliseka-alastomuus useimmiten rajautuu perhapiiriin ja että yleisissä saunoissa - taikka vaikka talkooporukoiden saunavuoroissa - saunovat naiset ja miehen erikseen.

Kaikenlaista olisi tarjolla

Viva-lehden foorumilta löytyikin nimimerkki Rozalian ohjeita ensikertalaiselle: Alastiolo ei oikeasti ole niin paha juttu. En itsekään tykkää hiippailla turhaan alasti pitkin. Oikeasti puet kylpytakin yllesi ja mukana on iso pyyhe. Ensin mennään suihkuun, tällöin voit ripustaa kylpytakin lähelle. Kuivaamisen jälkeen sen voi vetää taas päälle. Kun sitten menet saunaan tai kylpyyn otat takin taas vasta siellä pois. Saunassa voit jopa olla pyyhkeen kanssa. Kaikken hankalimpia hetkiä ovat uima-altaasta tai porealtaasta poistuttaessa raput ylös. Odota silloin rauhassa, kunnes ketään ei ole liian lähellä. Ja pianhan siihen tottuu. Hyvää kylpyläpäivää!

Itse taidan jättää saunomiset suomenvierailujen varaan.


tiistai 24. toukokuuta 2016

Pirjo-Petteri

Pirjo-Petteri on fiktiivinen henkilö, jonka voi bongata netin keskustelupalstoilta. Monesti nimityksellä viitataan hemmoteltuun lapseen. Hollannissa Pirjo-Pettereitä on oikeasti.

Nimittäin, ainakin länsimaisessa nimistössä Anne on kaikkialla naisen nimi. Niin Suomessa kuin Iso-Britanniassakin. Vaan Hollannin pohjoisimmasa provinssissa, Friisinmaalla, Anne on vanhastaan miehen nimi. Itse olen kohdannut yhden Annen, joka oli "vain" Anne - ja mies.

Ohjaksissa Anne? Hevonen ainakin on friisi.

Monesti Anne-nimiset kuitenkin käyttävät kaksoisnimeä jotta sukupuoli on suurinpiirtein selvä. Esimerkiksia työkaverini on Anne Geert. vastaavasti Google löytää mm Anne Willemin ja Anne Janin. Toisaalta malli on käytössä myös käänteisesti - Petteri-Pirjo eli esim Jan Anne.

Tämän friisiläisen nimi on Anne ja sillä on viikset. Silti kysessä on tamma.
Onhan sukupuolineutraaleja nimiä toki muitakin, kuten tunnetut Robin ja Kim. Ja Suomen Kari on Norjassa tyttö. Silti Anne vetää mielestäni tällä erää pohjat.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kuolinilmoitukset

Suomessa jonkun edesmentyä on lehdessä yleensä ilmoitus. Muistelisin, että isomman työuran tehneellä - tai työ-ikäisenä kuolleella - saattoi olla työpaikan puolesta toinen. Mutta siihen se yleensä jäi. Täällä edemenneellä voi olla viisikin. Lehdille mukavasti tienestiä? Kuvat ovat paikallislehdestä.

HD 5.4.2016
HD 6.4.2016
Daniëllea muistetaan kuudella ilmoituksella. Ensimmäisenä päivänä "pääilmoitus" perheeltä (myös eläimet mukana), toinen joltain sukulaisilta, kolmas joltain ystäväkerholta ja kaksi vielä yrityksiltä / työpaikoilta. Toisena päivänä vielä Rotarytkin muistavat.

HD 22.4.2016
HD 23.4.2016

Yoeria muistetaan seitsemän ilmoituksen voimin: Perheen pääilmoitus, isovanhempien ilmoitus, tutuilta/kavereilta kolme ja yksi työnantajalta. Toisena päivänä vielä isommalta kaveriporukalta ilmoitus.

Yleensä nuorempina kuolleilla on enemmän ilmoituksia, koska ovat töissä, on enemmän sukulaisia (isovanhemmat) ja aktiivinen kaveriporukka. Kuitenkin samoina päivinä kun Daniëllen ilmoitukset olivat lehdessä muistettiin myös viiden ilmoituksen voimin (2 päivää eli 2+3) Reginaa, joka oli syntynyt 1941.

ps. Sensuroin sukunimiä, jotenkin tuntui paremmalta niin, vaikka julkisia nuo ilmoitukset ovat olleet.

ps 2. Pikkupätkä kielitriviaa. Yoeri lausutaan Juri. Vokaalipari eo on täällä u (u taas on y, Utrecht lausutaan ytrecht). Oe näyttää joskus hassulta, esim guru on goeroe (ihan oikeasti!).


keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Pyörätakavarikko

Hollannissa on paljon pyöriä, jopa enemmän kuin ihmisiä, noin 18 miljoonaa kpl. Niillä liikutaan kouluun ja töihin mutta myös kauppaan ja baariin (ja tallille). Ja jos mahdollista ne parkkeerataan matkakohteen välittömään läheisyyteen, esimerkiksi kaupan oven viereen, vaikka 100 metrin päässä olisi valvottu pyöräparkki.

Haarlemin asema uusittiin jokunen vuosi sitten ja sinne rakennettiin maanalainen pyöräparkki, joka vetää yli 5000 pyörää ja on ilmainen. Haluttiin, että aseman alue pysyisi vihdoin siistinä, eikä joka paikassa lojuisi polkupyöriä. Tarjoaahan asema monelle Haarlemiin tulijalle ensimmäisen vaikutelman kaupungista.

Pyöräparkin sisäänkäynti, kourut pyörille ja taluttaen alas (ja ylös).
Kuitenkin parkin sisäänkäynti on asema-aukion länsilaidalla, ja idästä tulevat eivät sinne jaksa raahautua (ml. minä itse). Itäpuolella on aukio parkkihallin kulmalla ja kaikki idästä tulevat laittoivat pyöränsä siihen. Lopulta annettiin periksi, ja alueesta tehtiin pyöräparkki, rajaamalla maahan suorakaiteita, joiden sisään sopi parkkeerata.

Pyörät siististi parkissa?
Kuitenkin ajopelejä jätettiin edelleen joka puolelle, viivojen ulkopuolelle tai jopa maanalaisen pyöräparkin tolppia vasten. Niinpä jokunen aika sitten Haarlemin kunta sai tarpeekseen - kaikki aseman alueen väärinpysäköidyt pyörät poistetaan. Ketjulla kiinnisidotut irroitetaan voimapihdein, ja lukkoa/ketjua ei korvata.

Sattumalta istuin terassilla lounaalla kun pyörienpoisto-operaatio alkoi. Pyörät saavat ensin varoituksen, eli ohjaustankoon kiinnitetään lipare uhkaavasta poistosta. 4 tuntia myöhemmin koetaan rysät.

Huomaa sijainti, eli pyöräsäilön sisäänkäynti on kuvan ulkopuolella vas. 

Pyörävarikon työntekijät ajavat auton paikalle, mutta kunnan järjestyksenvalvojat valikoivat ja dokumentoivat pyörät. Niistä otettiin jopa valokuvat.

Sinne lähtee.


Tangoissa näkyvät vihreät varoituslipareet. Ihan muhkea saalis.

Pyörät kuljetetaan noin 10 kilometrin päähän varikolle, josta omansa voi noutaa 25 euron maksua vastaan. Ja 35 eurolla se tuodaan jopa kotiin!

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Yölliset kukkamarkkinat

Tänä viikonloppuna on helluntai, ja siihen liittyy pohjoishollantilainen (tai länsifriisinmaalainen) traditio - laiskamatojen yö eli Luilak. Vaikka ajoitus liittyy helluntaihin tapa ei ole kristillinen. Wikipedia kertoo, että vanhastaan helluntain alla viimeinen herännyt joutui tarjoamaan luilakpullia. Tarkempaa alkuperää ei (ainakaan googlen pohjaltaa) tiedetä. Perinne on ainakin 400 vuotta vanha.

Luilakkiin kuuluu metelöinti aamuyöstä eli laiskamatojnen herättely. Tätä en ole koskaan Haarlemissa kokenut mutta ehkä maaseudumpana? Esimerkiksi kattiloita kolistelemalla tai räpättimillä pyörän pinnoissa, sekä perinteisesti ovikelloja soittamalla. Metelöinnin lisäksi sotketaan ikkunoita vaikkapa kananmunilla tai kynttilällä. Haarlemin kauppakadulla tähän varaudutaan paikoin edelleen, peittämällä ikkunat edellisiltana saippualla, jolloin ne on aamulla helppo putsata.

Saippuoitu ikkuna yöllä

Ja toinen aamulla.
Itse markkinat ovat toimineen vuodesta 1890. Raamvest-kanavan varteen molemmin puolin tulee kojuja, ja niiden oheen toki jokunen kebab- taikka lettukoju.



Markkinat alkavat iltapäivällä ja ovat avoinna koko yön aamukymmeneen asti.

Tässä näkyy kanava ja kojut vastarannallakin.
Hinnat ovat halpoja ja kasveja myydään pikemmin levyittäin kuin kappaleittain.


Kauppa käy ja itsekin ostin 7 kasvia + pari mansikkarasiaa (täällä on jo mansikka-aika. Eivät ole Suomen mansikoiden veroisia mutta toki paikanpäällä tuoreeltaan ihan käypäsiä vs mitä ehkä tuontiversiona Suomessa).

Pyörä puoliltaöin valmiina kotimatkaan.
Mahdollisille kasvikiinnostuineille hinnat: 4 kpl köynnöskoiso 10 euroa ja 2 verenpisaraa + 1 (pieni) begonia 5 euroa (eli tarjous 3 kasvia vitosella). Kerran oli 3 orvokkia vitosella - luulin ostavani 3 kasvia mutta sain 3 levyä à 10 pikkuorvokkia! Eivät mahtuneet parvekkeelle.

Tarttis laittaa ruukkuihin.

Aamu-seitsemältä suurin osa jo purettu pois, mutta vielä voi tehdä löytöjä.

Taustalla tyhjät kojut vastarannalla.
Tavalliset torit aukeavat täällä vasta yhdeksän pintaan, mutta kukkien lisäksi ainakin hevosia myydään keskiyöllä. Palaan hevosmarkkinoihin tuonnempana.

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Hamppusuvaitsevaisuutta

Monilla tulee heti tulppaanien jälkeen Hollannista mieleen hamppu ja Coffee Shopit. Hollanti on ainoa euroopan maa, jossa hamppua (kannabista) saa myydä avoimesti. Myyntipaikkoijen nimi on eufemistisesti Coffee Shop eli kahvila. Ulkopuolella leijuu imelä haju ja trafiikki ovella on ripeää. Näyttäisi siltä että enemmän myydään mukaan kuin paikanpäällä käytettäväksi.

Lähimpään olisi alle 100 m.

Hollannin huumelainsäädäntö, opiumwet, vuodelta 1928 kuitenkin kieltää kaikkinaisen myynnin, käytön ja hallussapidon. Artiklat 2 ja 3 käsittelevät kahta eri listaa, ns kovia huumeita ja lievempiä. Sanamuoto on molemmissa sama (käännös minun):

Artikla 2 (ja 3)
Tähän lakiin liittyvällä listalla I (art 3: II) olevia aineita on kielletty:
  1. tuoda tai viedä Alankomaiden maa-alueen ulkopuolelle/-lta;
  2. kasvattaa, valmistella, muokata, tuottaa, myydä, toimittaa, jaella tai kuljettaa;
  3. hallussapitää;
  4. valmistaa.

Melko selkeää tekstiä. Kuinka sitten on mahdollista, että Coffee shopit kukoistavat? Olen jo aiemmin käyttänyt sanaa 'pragmaattinen' kuvaamaan holskien maailmankuvaa. Miksi tehdä asiat monimutkaisesti, miksi tuhlata aikaa turhuuksiin? Jos kerran hamppua poltellaan pitkin poikin (ja se ei loppujen lopuksi kauheasti aiheuta haittaa vs kovemmat huumeet) niin turha sitä vastaan on taistella.



Niinpä huumelainsäädännön oheen on tehty erillinen viittaus, jossa määritellään milloin rikosseuraamus on paikallaan - ja milloin ei. Tämä kulkee nimellä "gedoogbeleid" eli suvaitsevaisuusmenettelytapa taikka sormien välistä katselu. Artikla 2.1 viittauksessa kertoo seuraavaa:


Linjauksen lähtökohtana on huumelainsäädännössä tehty erittely huumaaviin aineisiin jotka ovat huomattava riski kansanterveydelle (kovat huumeet) ja muut huumaavat aineet (lievemmät huumeet). Lainsäätäjä luo täten eron näiden kahden ryhmän välille myös muodostaakseen selkeän eron kovien ja lievien huumausaineiden markkinoille. Niinpä kannabikselle, joka kuuluu II-listalle, suvaitaan erityiset myyntipisteet. Tausta-ajatuksena on, että hampunpolttaja ei näin joudu tekemisiin suurempien terveysriskien eli kovempien huumeiden kanssa.

Coffee Shopeille on sitten vielä reipas litania sääntöjä, ja varsinkin kun huumeiden tuotanto tai maahantuonti on edelleen laitonta touhu on kaikkineen paradoksaalista. Pientä grammamäärää saa pitää varastona, tietyn määrän saa myydä / asiakas, mutta hamppua ei saa kasvattaa eikä maahantuoda. Taivaastako se sinne Coffee Shopin varastoon tipahtaa?

Palaan aiheeseen.

Lähteet:
Valtion infosivut huumemenettelytavoista
Wikipedia (tämä toki on aihe, jonka Wikisivuin kohdalla on hyvä olla varuillaan)
Opiumlaki ja sen viittaus



lauantai 7. toukokuuta 2016

Karpalolonkeroa!

Ilahdun aina Suomibongauksista. Oli kyseessä sitten asunnoton Nightwish-hupparissa (en kehdannut ottaa kuvaa) taikka Napue Gin vasta-avatulla Gin Sum klubilla, kaikki käy.

Niinpä yksi iloisimmista hetkistä koettiin viime kesänä kun Hartwallin Original Lonkero yht'äkkiä löysi tiensä lähikauppaan, eli Albert Heijniin (kauppaketju on nimetty perustajansa mukaan). Tuotteesta oli jopa ilmoitus kaupan lehdessä:


Suomessa en tainnut koskaan ostaa lonkeroa kotiin, baarissa satunnaisesti tilasin tuopin. Mutta viime kesänä oli tietenkin tuen vuoksi pakko hörppiä sitä vähän väliä, etteivät vaan poista valikoimista!

Tuote on tuotu Hollantiin aikalailla eri profiililla kuin Suomessa - sitä promotaan kaikenmaailman muotinäytöksissä ja sen omilla nettisivuilla ei kauheasti karvalakkikansaa näy.

Kuvakaappaus nettisivuilta
Ko sivuilla kerrotaan holskijäpylän rakastuneen suomalaiseen ja tutustuneen tuotteeseen appiukon saunassa. Intoa ja yrityshenkeä piisasi ja nyt valikoima jopa laajeni, torstaina bongasin karpalovaihtoehdonkin.


Onneksi täälläkin (vihdoin) mukavat kelit, eikun lonkerolle!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Kahden minuutin puhelinhiljaisuus

Tänään on Hollannissa Dodenherdenking - Kuolleiden muistopäivä. Alunperin päivä oli toisen maailmansodan kuolleiden muistoksi, mutta vuonna 1961 päivä laajennettiin koskemaan myöhempienkin sotien tai rauhaturvaoperaatioiden uhreja. Päivä ei ole kaatuneiden muistopäivä - kaatuneethan kattavat vain sotilaat. Hollannissa toisen maailmansodan kohdalla juutalaisvainot aiheuttivat eniten uhreja. Kiinnostuneille Wikipediassa taulukko.

Päivään kuuluu seppeleiden laskua. Kuva: Wikipedia /Nationaal Comité 4 en 5 mei, Ilvy Njiokiktjien
Tärkeä osa päivää on kahden minuutin hiljaisuus klo 20. Tätä noudatetaan koko maassa, ajoneuvoilla on lupa pyshtyä (moottoritiellä kehoitetaan pysähtymään levähdyspaikoille tmv, ei pientareelle), Schipholin kentällä ei nousta eikä laskeuduta, junat ja bussit seisovat jne. Tietenkin radio ja televisiokin hiljenevät (televisiossa onkin suora lähetys Amsterdamin muisteluhäpeningistä hiljaisuuksineen). Itselläni hetki ei ole niin selkärangassa, mutta kyllä sen monesti huomaa / havahtuu kun Hollannissa on yht'äkkiä hiljaista. Tallillakin seisotaan ratsastuskentällä.

Häntäkin saanee muistella. Julkaisuvapaa vanha kuva Wikipediasta
Hiljaisuuden aikana on sitten tarkoistus muistella edesmenneitä sekä ymmärtää että jokaisella on vapaus olla hiljaa kaksi minuuttia. Tällä viitataan tietenkin toisen maailmansodan aikaiseen Saksan miehitykseen, josta Hollanti vapautui 5. toukokuuta 1945. Vapautuspäivää juhlitaakin 5.5, näin kuolleiden muistelo on vapautuspäivän aattona.

Tänä vuonna muistelun oheen on keksitty kampanja: "Laita puhelin kiinni". Aihe on niin tärkeä, että se mainittiin jopa paikallislehden etusivulla.

HD 30.4.2016

Urpompi vopisi ajatella, että puhelimen laitto hiljaiselle riittäisi, mutta silloinhan voi edelleen vaikka ottaa selfieitä ja pelata pelejä. Niinpä kampanjassa pyydetään, että puhelin laitettaisiin oikeasti kokonaan pois päältä. Hankkeen puuhamies Sydney Vollmer kertoo NOS:ille (paikallinen YLE): Puhelimen sulkeminen kokonaan on suurempi symbolinen teko. Radiotoimittaja oli jopa erikseen kysynyt teleoperaattoreilta, aikovatko ne auttaa laittamalla verkon nurin pariksi minuutiksi. No, eivät meinaa, mutta tukevat kyllä kampanjaa.

Kuvakaappaus kampanjann sivuilta.
Kuten kuvasta näkyy, jos on päättänyt sulkea puhelimen hiljaisuuden ajaksi tämän voi tietenkin jakaa Facebookin tai Twitterin kautta. Kunhan ei jaa aikana 20:00-20:02!