keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Kukkelikuu näkösällä

Viime viikkoina kadulle vuonna 2015 pissinyt nainen on saanut reippaasti palstatilaa lehdissä. Geerte tuli Amsterdamissa klubilta kotiin ja matkalla tuli tarve. Hollannissa moinen ei kuitenkaan käy, rikosnimikkeellä wildplassen - villipissiminen - voi napsahtaa ihka oikea sakko. Viime vuonna sakkoja jaettiin noin 16 000 kpl, joista 131 naisille. Tuotto valtion kassaan oli noin 2,2 miljoonaa euroa.

ED 19.9.2017

Kyseinen nainen ei sakkoa - 140 euroa - niellyt vaan vei jutun oikeuteen. Jos on pakko on pakko ja ylesiövessoja [naisille] ei ole tarpeeksi. (Miespuolinen) tuomari tunsi senverran sympatiaa, että alensi sakon 90 euroon. Mutta muuten hän lausui mm seuraavaa: "Yleisövessojen tarjoaminen on kunnalta palvelus, ei velvoite. Kunta voi jopa valita, ettei tarjoa yleisövessoja kummallekaan sukupuolella". Ja: "Jos oli todella pakko olisi vaan pitänyt käyttää pisoaaria, vaikka se olisikin epämiellyttävää".

Viikon ajan lehdissä haastateltiin vessa-asiantuntijoita ja muita mielipidevaikuttajia. Pisoaarikin pääsi kuviin.

Sinne vaan kyykkimään. ED 21.9.2017

Jutun otsikko: Siellähän istut ja kaikki näkevät kukkelikuusi.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Kaksi tapaa saada pää pyörälle maissipellossa

Alueella jonne muutin (Pohjois-Brabant) on paljon maissipeltoja. Ne ovat nyt korkeimmillaan, enkä näe pellon yli edes hevosen selästä. Siinäpä oiva paikka yrittäjyydelle, tässä kaksi tapaa saada nuppi sekaisin maissin keskellä.

Katsekorkeus.

Ensimmäinen on lapsille suunnattu maissilabyrintti. Nyt kun pellot ovat korkeimmillaan sinne eksyisi aikuinenkin, mutta jo aikaisemmin kesällä korkeus riittää lapsille. Yleensä labyrinttiin tehdään myös tehtäväratoja yms huvitusta. Noin hehtaarille saa jo puolen tunnin verran labyrinttiä, kertoo maisdoolhoven.nl (doolhof on labyrintti).

Sinne vaan eksymään. Lähde maisdoolhoven.nl.

Kotini lähin labyrintti Helmondissa, De Brandevoortse Hoeve. Kuva Googla Mapsista.

Ja kakkosena tietenkin vanha tuttu. Jos hamppua voi jemmata metsään niin yhtälailla maissipeltoon. Netistä löytyy jopa ohjeet mihin aikaan vuodesta istuttaa (alkukesän torjuntasuihkutusten jälkeen) ja korjata (ennen maissinkorjausta, tietenkin). Ja sitten vaan peukutetaan, ettei viljelmä löydy.

Paikallispoliisin twiitti. Useampia hamppuviljelmiä löytynyt Cranendonckin maissipelloista. Kolleegat ovat kitkemässä.

Aina ei voi voittaa.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Amatsoonit ratsailla

Keppareihin viittasinkin jo aiemmin - mainittu tapahtuma sai median liikenteeseen ja harrastusta esiteltiin kuvien kera useimmissa päälehdissä. Myös radiossa sen bongasin ja aiheesta oli nuorten uutisohjelmassakin.

Eindhovens dagblad 11.9.2017
Pääosa kommenteista on kevyen huvittuneita, joukossa muutama Ketä se haittaa mitä kukin harrastaa? -puolustelija.

Kysely nuoreten tv-uutisten nettisivuilla: Keppihevosella ratsastaminen on lapsellista. 61,8% on samaa mieltä.

Ylläolevassa lehtijutussa otsiskkona on Suomalasisamatsonit ratsastavat fanaattisesti keppihevosillaan. Fanaattinen on täällä 'vain' innokkuutta, toki hieman vakavasti, ts tosissaan. Sanaan ei liity samanlaisia negatiivisia mielleyhtymisdä kuin suomen fanatismiin ehkä. Mutta mitä ovat suomalaisamatsonit? Itse miellän amatsonin ehkä jonnekin Brigitte Nielsenin 80-luvulle, ja Wikipedia kertoo naissotureista, jotka leikkasivat toisen rintansa pois jotta voivat ampua jousella paremmin.

Mutta hollanniksi sana tarkoittaa ihan vain naispuolista ratsastajaa => ratsastajatar.

Ratsastajattaret keppareineen Hollannin Horse Eventissä, kuva MBshots
Niinpä esimerkiksi naistensatula istutaan amatsoni-istunnassa ja kouluradan pöytäkirjassa voidaan mainita amatsonin istuvan vinossa. En ole itseäni koskaan amatsoneihin samaistanut (vrt Brigitte Nielsen mielleyhtymä), mutta täällä olen sellainen ihan persjalkoineen päivineen.

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Muumitalo!

Jee, vasta vajaan viikon ehdin tilata uuden asuinalueen lehteä - Eindhovens Dagblad - niin heti pukkaa Suomimeininkiä! Sisustuskolumnia kirjoittava Marlous on löytänyt pitkään etsimänsä Muumitalon.

"Iloinen kuin lapsi" - ED 1.9.2017


Kolumnissa hän kertoo jo aiemmin maininneensa Muumit, joten sukelsin samointein digiarkistoon. Ja jovain, ensimmäinen Muumikolumni oli jo 9. kesäkuuta. Silloisessa kolumnissaan hän kertoo, että lapsen saatuaan voi rauhassa kerätä Muumi-tuotteita, nyt on "syy" eikä kukaan enää ihmettele (Lapsellehan minä...). Muumipiirrettyjä kait joskus näytettiin Hollannissakin, olletikin kolumnin kirjoittaja on niihin lapsena törmännyt.

ED 9.6.2017


Marlous muuten kuvailee Muumeja virtahepomaisiksi. Käydessään Ruotsissa hän etsi taloa kaikista mahdollisista kaupoista (Talon etsiminen vei melkein avioeroon) ja löysi sen lopulta Arlandan kentältä. Muutama vuosi myöhemmin hän bongasi retrotalonkin kirpparilta. Molempien bongausten aikana hän oli raskaana ja kuittaakin kolumnin Kuten sanoin, unelmointi ei maksa mitään. Ja joskus, hyvin harvoin, kaksi toivetta täyttyy yhtäaikaa.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Näyttävämpi hevosenpelastus

Jo aiemmin kerroin, että hevosia putoaa (valitettavasti) melko usein ojiin / kanaviin. Tietenkin, kun niitä ojia ja kanavia on paljon ja jokapuolella.

Kuva Boudewijn Bos / 112fryslan.nl


Nyt oli uutisissa hevosesta Friisinmaalla (pohjoinen maakunta) joka säikähti traktoria ja putosi reippaamman kokoiseen kanavaan. Palokunta ei saanut sitä pelastettua, jotan ohilipunut sisävesiproomu pyydettiin apuun. Proomun kuormaajan avulla hevonen saatiin kuiville. Aikamoinen operaatio!



Hevonen tai ratsastaja eivät vaurioituneet tilanteessa, eläinlääkäri tsekkasi hevosen vielä kuivalla maalla.

tiistai 5. syyskuuta 2017

Lippu salkoon?

Suomessa puuhastellaan liputusta jopa luonnon kunniaksi. Mikä on ihan mainio syy, liputetaanhan Suomessa monesta muustakin syystä, mm Suomen, Euroopan ja ruotsalaisten takia tai äitien, isien ja veteraanien kunniaksi. Näemmä vain 6 päivää on virallisia ja loput suositeltavia, mutta useimmissa almanakoissa taitavat olla kaikki merkattuna pikkulipulla. Toki Suomessakaan ei ole velvoitetta liputtaa. Kuitenkin liputus vakiintunut ja mukava ja juhlava tapa, jota ainakin taloyhtiöt myös asiallisesti toteuttavat.



Hollannissa ei ole liputuskultturia. Liputuspäiviä on virallisesti 10 kpl ja niinä päivinä valtion virastot yms kuninkaanlinnat liputtavat. Tottakai kansalaiset saavat tapaa seurata, mutta eivät seuraa. Myöskään kalentereihin tmv päiviä ei ole merkattu.

Haarlemin suurkirkon törröttävä lipputanko.


Touhu on jopa niin olematonta, että meinasin blogin aiheeksi "Hollannissa ei ole liputuspäiviä". Yllätyin siis, että niitä on. Näistä 4 on kuninkaallisten syntymäpäiviä (nykykuninkaan ja kuningattaren, ex-kuningattaren ja nykykunkun vanhimman tyttären = tulevan hallitsijan syntymäpäivät). Loput ovat lähinnä sotaan liittyviä, pääosassa toinen maailmansota. Itsenäisyyspäivää ei ole, Hollanti on aina ollut omillaan pl lyhyitä miehityksiä (mm Espanja 1500-luvulla, Saksa toisessa maailmansodassa).

Muutamat osallistuvat Dodenherdenking-liputukseen eli kuolleiden (katuneiden) muistopäivä 4.5. Joka vuosi on myös kahden minuutin hiljaisuus.


Käytännössä lippu vedetään salkoon vain kerran vuodessa, kuninkaanpäivänä. Toinen mahis bongata lippu on koulujen päättyminen - kuten Suomessa, myös hollannissa lipun saa nostaa salkoon jos haluaa juhlistaa jotain. Ja kolmosena teitenkin jalkapallokannustusmeiningit, jolloin toki lippu voi olla ihanmikävaan oranssi viritelmä. Viime vuosina Hollannilla ei ole mennyt kovin häävisti jalkapallossa, toivotaan, että pian taas pääsevät EM tai MM-kisoihin mukaan, että pääseen raportoimaan "oranssihulluudesta".

Kuninkaanpäivä 2017 Haarlemissa


Lippua ei muuten hollannin kielessä nosteta salkoon, vaan yleisemmin ripustetaan ulos (uithangen). Tämä johtunee siitä, että maassa seisovia salkoja on vähän mutta useimmilla taloilla on lipunkannatin julkisivussa.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Läskigalleria

Kesä lähestyy loppuuaan ja palataan hetkeksi ajassa taaksepäin - laidunkuviin ja pulleisiin polleihin.

Nimittäin, pari kuukautta sitten esitellyllä edellistallilla suurin ongelma oli lihominen. Hevosilla kun oli tarjolla rajaton heinä ja lannoitettu laidun. Osa tsemppasi kuonokopilla tai reippaalla liikutuksella. Muutama pysyi kuosissa ihan muuten vaan. Ja vanhoille hevosille paikka oli super - en koskaan nähnyt laihaa vanhusta tällä tallilla.

Saksalainen pv-tamma 28 v.

Mutta nuoremmille hevosille paikka oli loppupeleissä melko epäterveellinen. Kaviokuumetta ja munuais- yms. sisäelin/aineenvaihduntavaivoja esiintyi keskimääräistä useammin.

Ohessa kuvakavalkadi, olkaapa hyvä!

KWPN tamma

Welsh-risteytys tamma

KWPN ruuna

Kääpiökasvuinen (lyhyet jalat) tinker

Arabitamma, menehtyi kaviokuumeeseen

Pilkku-pv

Irlannin urheiluhevonen (hunter), tamma

PRE-ruuna eli andalusialainen

Pohjoisruotsinhevonen, taustalla Connemara

Arabitamma

Kuvat jopa hieman vääristävät, osa näyttää lähes normaalilta. Livenä kuitenkin olivat / ovat erittäin lihavia.

Tinker ruuna

Haflinger ruuna


Pallomaha PV ruuna

Että sellaista. Itse jumppasin sekä kuonokopan että paljon liikunnan kanssa ja silti oli vaikeaa. Nyt onkin mukava asustella ns normaalitallilla, jos hyvin käy Maria laihtuu piakkoin sutjakaksi. Eikä tarvitse kuonokoppaa laittaa.

Tyly meininki.