sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Hellekesä

Kun muutin Hollantiin toiveissa oli ilmaston lämpeneminen. Muutinhan puoli Eurooppaa etelämmäksi! Ja talvi toki muuttui, lumi oli poikkeus ja pakkastakin lähinnä satunnaisesti öisin.

Kuvaa otettaessa 36 astetta. Paljon on ollut piennarpaloja, mutta myös hieman isompia metsä / maasto-versioita.

Ja muuttuivat kesätkin - huonompaan suuntaan. Haarlem on rannikon tuntumassa ja meri vaikuttaa reippaasti. Välillä tuntui, että keli oli saman 13 astetta kesät talvet. Satunnaisesti kesällä oli lämmin päivä (yli 30 astetta), mutta ne päättyivät poikkeuksetta ukkosiin ja helle jäi sen yhden päivän mittaiseksi. Joinain kesinä se yksikin päivä puuttui. Kaihoisasti muistelin Suomen 1-3 viikon lähes-joka-kesäisiä helleputkia.

Blogin huonoin kuva tähän mennessä? Heikohkolla kännykameralla vastavaloon aidan läpi. Lämpöä se 36 astetta ja alpakat nauttivat varjosta sekä virkistävästä suihkusta - sprinkleri pyöri ympyrää ja elukat makoilivat & kastuivat kaikessa rauhassa. Tai no, osa nousi kun pysähdyin kuvaamaan, vas reunassa makaa vielä yksi.

Brabant on vain 100 km rannikosta mutta jo selvästi sisämaampi ilmasto. Talvi oli kylmempi ja päivinä, jolloin Haarlemissa on sen 20 + merituuli täällä on 23 tai jopa 25 ja tyyntä. Ero on huomattava. Ja nyt - ekana kesänä muuton jälkeen - osui vielä kuumin kesä sitten vuoden 1976 kohdalle. Suomessakin on ollut helteitä, täällä mentiin 3-5 astetta Suomen yli (kerrankin), menneellä viikolla oli joka päivä yli 30, to & pe jopa 37 astetta! Ja tätä ennenkin jo oikeastaan sitten toukokuun ei ole satanut ja lämpötilat ovat pyörineet 25 asteessa. Ei paha, luonto tosin kaipaisi jo kosteutta.

Maissipelto (vrt. ed kesä).

Tottakai tänä kesänä on Haarlemissakin piisannut lämpöä, ex-tallilla kuulemma on jopa heinähäkit laitumilla, mitä ei 12 sielläolovuoden aikana koskaan tapahtunut. Ruoho ei kasva.

Maanviljelys kärsii reippaasti ja teolliskokoiset sprinklerit huutavat yötäpäivää. Jo viikkoja sitten kiellettiin pintaveden (ojat, lammikot) käyttö, mutta pohjavettä on toistaiseksi tarpeeksi, samoin vesijohto-. Omaa pihaakin olen siis kastellut tuntitolkulla.

Myös siltoja kastellaan. Moni nostosilta on metallia ja voisi jumittaa lämpölaajetessaan. Kuva vielä Haarlemista.

Peltojen ja siltojen lisäksi kastellaan vesipuolustusvalleja (dijk). Ne kun suojaavat merenpinnan allaolevaa maata mereltä tai joilta tai pitävät kanavat uomissaan. Jos ne kuivuvat ne hapertuvat ja voivat seuraavan sateen tai vedenpinnan nousun myötä jopa pettää. Eritoten Frisinmaalla ja Zeelandissa (Reinin suisto) valleja pidetään tarkkaan silmällä.

Huomennakin yksi pisara, saas nähdä. Kuuropäivinä sateet todella usein kiertävät pikku kyläni.

Tätä kirjoittaessa (la 28.7) on sadellut hieman ja tänään tulee kait pari mm vielä. Noin muuten lämmölle ei näy loppua. Mikä ei henk koht haittaa, olenhan tulevan viikon [kotona] lomalla. Sen jälkeen sopii kyllä taas sataa, tuo tämänpäiväinen 2 mm kun on vain pisara meressä aavikolla. Hieman harmittavan pilviseltä kyllä näyttää.

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Koulukisat Hollannissa: Kisapaikat

Tottakai Hollannissakin on kisoja ihan normiratsastukouluilla tai muilla isommilla talleilla. Mutta Hollannin erikoisuus Suomeen verrattuna ovat ns tallittomat kisapaikat. Suomessa vastaavia ei tule periaatteessa mieleen kuin Laakso (ja no, onhan siinäkin talli pikkumatkan päässä), en tosin ihan kaikkia esim kenttämetsiä tunne.

Vähän hienompi kisapaikka. Santpoortin kyläjuhlien heppakisapäivän kisat järjestetään pellolla linnanraunion ohessa.

Hollannin versiot ovat Laaksoon verrattuna pienimuotoisempia. Paikat ovat seurojen tai säätiöiden omistuksessa ja paikasta riippuen kunta tukee enemmän tai vähemmän tai esim maa tai tilat vuokrataan kunnalta. Paitsi että paikoissa jäjestetään kilpailuja ne ovat myös viikolla käyettävissä jäsenille. Paikasta riippuen käytöstä maksetaan 2-300 euroa / vuosi, toki vuokrata voi myös kertaluontoisesti. 300 euroa / vuosi on 25 e/kk.

Tässä paikassa kisasin eniten Haarlemissa: Mariënweide, Aerdenhout.
Koulua mentiin vas radoilla, lämmittely oik isolla hiekalla, jolla myös valaistus (kolikolla)
Esteitä hypittiin isolla nurmella ja sen takana ylävas nurkassa estelämmittely, missä myös banketti ja pari muuta maastoestettä. Pari kertaa vuodessa oli kenttäestereenimahdollisuus.
Keskellä oleva valkoinen katto on koulusihteeristön työmaakoppi. NHRV nuolen kohdalla kiinteämpi rakennus, jossa wc ja kahvio. Ylijäämänurmikko on parkkitilaa trailereille ja rekoille.  Monesti koulua ja esteitä kisattiin yhtäaikaa (ja koulua useammalla radalla), joten hulinaa riitti.

Mariënweiden estekenttä, takana trailereita.
Takana traikkuja parkissa ja estekentän kulma.

Vas estekenttä, keskellä takana kuppila & yläkerrassa estetuomari, oik koululämmittely.
Useampia ratoja.

Nyt en tiedä paljonko naapuritallin maneesivuokra Suomessa yleensä on, mutta mielestäni hinta ("pahimmillaan" 25 e/kk) ei ole kova. Sillä täällä on kuitenkin reippaasti kotitalleja 2-3 hepalla + joku tarhan/laitumentapainen muttei kenttää. Eikä ehkä tilaakaan sille. Ja asiallisen kentän laitto maksaa aikas reippaasti ja sitä ei kuittaisi 25 e/kk lyhennyksellä ihan heti.

Ekat Hollannin kisat menin tällä radalla: Hofgeestruiters, Velsen-Zuid
Ratoja vain yksi ja pikkasen parkkitilaa jolla muutaman trailerin vuokrapaikka
Kisaajat joutuivat parkkeraamaan tien pientareelle, itse tosin menin tuonne aina ratsain. Tällä paikalla ei ole virallisia kilpailuja, mutta alkuun minulla ei ollutkaan paikallisen SRLn kilpailulupaa. Harjoituskilpailuja siis, myös esteitä.
En muista miten kahvitus tai WC oli järjestetty, luulisi että kuitenkin oli.
Järjestävät myös viikkotunteja, klinikoita ja muita puuhapäiviä.

Hofgeestissäkin ihan käypänen estekalusto. Kuva on niin vanha etten omistanut edes didgikameraa, eli paperikuvasta.


Koska paikoissa ei ole tallia esim ratsastukoulutunteja ei tarvitse ottaa huomioon. Ja kaikki ovat yhtä tervetulleita, ainakin itse ehkä tuntisin itseni ulkopuoliseksi Suomessa 'naapurin' kentällä, varsinkin jos olisi vähänkään ruuhkaaa joku voisi jo ajatella "maksan paikasta tallivuokraa niin miksi tuo ulkopuolinenkin tänne änkee" (suomalaista perivalitusta). Holskipaikoissa kaikki ovat paikan vuokraajia.

Nykyasuinpaikan usein käyty kisapaikka Manege De Raam, Lieshout
Poikkeaa ylläolevista maneesillaan, lisäksi kenttä ja ruohoalue on myös heidän
Talvisin kentällä lämmittely ja maneesissa rata, jos pakasti myös lämmittely sisällä ryhmissä. Kesällä lämmittely kentällä ja radat ruoholla (mahtuu 2 rinnan). Maneesin ohessa myös kuppila ja WCt.
Nurmiradat, kuivuudet myötä aika heikossa hapessa. Kun taas kesän 2 ensimmäistä nurmikisaa peruttiin, koska pohja liian märkä (=liukas)!

Nurmien ohessa kenttä...

...ja sen vieressä maneesi

Maneesi, kahvio oik. lasien takana.

Myös riski ruuhkaan on olematon, vaikka vuokraajia olisi muutama kymmen niin ei kukaan joka pvä lähde traikulla paikalle. Lisäksi monissa paikoissa on useampi kenttä, eli tupeksia ei tarvitse (tarvitaanhan ratoja jo sujuvia kisojakin varten vähintään 2 kpl, verryttely ja kisarata). Tarpeen mukaan käytetään kalentereita jos on isompaa (esim kisat tai joku estevalmennus). Joskus tiloja myös vuokrataan muuhun käyttöön tulojenhankintakeinona, esim kirppareita tai traktorinäyttely on pidetty Lieshoutissa.

Kuvakaappaus videolta. Jos kisat laitetaan pystyyn ihan vaan jonnekin nurmikolle, voidaan vähän oikoakin. Kouluaitoja ei ole, vain kirjaimet ja kulmat. Ihan viralliset kisat nämä, jopa karsinnat aluekisoihin. Itse osallistuin kerran Pohjois-Hollannin alueellisiin
(kun oli tarpeeksi perujia pääsin n 5. varasijalta) ja sielläkin radat näin.

Suomessa välimatkat ovat pitempiä ja vähänkään PK-seudun ulkopuolella saisi varmaan jumpata, että järkevän ajomatkan päästä saisi tarpeeksi käyttäjiä (ja kunta tuskin tukisi). Mutta ruuhkahollannissa ihan näppärä ratkaisu, nämä ratsastuskentät ilman tallia.

ps. kaikissa ratsikoulu/-seurakuppiloissa on A-oikeudet. Monesti nuorison ekat alkoholikokemukset tulevatkin jalkapallotreenin kolmannella puoliajalla jne, urheilukanttiineja ei ihan hirveästi valvota.



torstai 19. heinäkuuta 2018

Hepat omalla takapihalla

Myytäviä hevostiloja piti laittaa joskus enemmänkin (eka osa), mutta en ole saanut aikaiseksi. Sen sijaan tällä kertaa omakotitalo jossa hepat omassa pihassa ihan tuosta alle puolen kilometrin päästä.

Siellä, pihan perällä. Kuva myynti-ilmoituksesta.

Monesti luulisi, että hepat omaan pihaan vaatii hieman lääniä. Ainakin jonkinlaisen aitauksen, ehkä jopa ratsastuskentän. Tässä versiossa hevosilla on kaksi karsinaa. Ne ovat pihan perällä, joten hepat kurkkivat kivasti nurmikkoa ja itse voi niitä terassilta käsin ihailla.

Hevosten näkymä talolle (kuva ilmosta)

Näkymä takaterassilta (kuva ilmosta).
Edes lantalaa ei ole, sen hoitaa peräkärry. Ja hevoset siirretään aamuin illoin n 200 m päähän (vuokra)tarhoihin (kesällä hieman ruohoakin). Vedet viedään kanistereilla.


Tallin takapuoli, ei heti arvaisi. Kuvattu n aamu-7, matala aurinko.
Lantala

Talon takaa kulkee hiekkatie-umpikuja. Takana myös poneja, laidun olisi kätevämpi kuin se mihin hevoset nyt viedään
(joutuvat kulkemaan vilkkaan tien yli). Kuva keskellä "lantala", oik traikku ja sen takana tallin puuaita.


Maastoja lähistöllä on 2 km hiekkatietä (eli ei paljon mitään) ja n 400 m päässä on kenttä toisella tallilla, saisikohan lainata? Välillä olen nähnyt niillä main friisin kärryjen edessä, joten ties vaikka kenttä ei olisi tarpeenkaan, ja kärryillähän klopsutellaan täällä järestään asvaltilla.

Tarha-laitumet 

Iltapäivällä hepat ulkona.

Pyynti on 675.000, neliöitä 240 ja tontti 1200 m2 (eli 0,1 ha). Myynnissä jo yli puoli vuotta, joten pyynti lienee kova. Ja paikka ei ole hevosenpitoon kauhean kätevä, ja toisaalta taas jos ei halua hevosia joutuu purkamaan / uusimaan tallin jotta sitä voi käyttää muuhun.

Oishan se silti kiva niitä jostain keittiön ikkunasta kurkkia! Itse varmaan päästäisin nurmikollekin.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Tammikulkurinirkko

Jep jep, lisää tuholaisia täällä etelän mailla. Edellinen - buxustoukka - syö vain pensaan. Tämä versio - ja sen toukkavaihe - syö puun(lehtiä) mutta lisäksi voi aiheuttaa ihan reippaanlaista haittaa ihmisille.

Varoitustaulu matkalla katsomaan heppakisoja Rotterdamissa

Tammikulkurinirkon vanha nimi oli Tammenkulkuekehrääjä, joka jo hieman muistuttaa Hollannin versiota Eikenprocessierups. Eik = tammi ja rups toukka. Processie on kulkue ja kuvaa toukkien tapaa liikkua ryhmänä. (Varsinaiselle nirkolle / kehrääjälle holskeilla ei ole kuin latinankielinen nimi: Thaumetopoea processsionea - näemmä kulkea siinäkin mainittuna).

Kulkue Wikipediasta, kuvannut Laurier.

Vaarallista toukassa ovat karvat, jotka voivat kulkeutua tuulen mukana pitkällekin ja aiheuttavat allergisia reaktioita, nokkosenpiston kutinasta vakavampiin silmä- ja hengistytieongelmiin. Karvat eivät ole kuvissa näkyvät versiot vaan lyhyempiä 2-3mm pikkunuolia, joissa on hakasia ja jotka voivat tunkeutua ihon läpi. Toukka "ampuu" ko karvoja ollessaa uhattu. Karvat ovat paitsi ihmisille myös  mm koirille haitallisia.

Pesä tammen kyljessä, ylös lähtee seittisoiro joka jatkuu latvaan asti.

Pesässä on vanhoja toukan'kuoria' (en tunne toukkanimistöä), joista edelleen voi irrota pikkukarvoja.

Toukokuu oli täällä erityisen lämmin ja toukkapopulaatio räjähti käsiin. Puita kyllä käsiteltiin tuholaistorjunnalla ennaltaehkäisevästi. Kerran poljin traktorin perässä joka 'kanuunalla' suihki puita mutten tajunnut /kehdannut ottaa kuvaa kun se pysähtyi nätisti ja sammutti koneen että pääsin myrkyttä ohi. Traktorissa oli kyltti joka kertoi, että kyseessä Tammikulkurinirkon torjunta. Ihmettelin asiaa hieman mutten tunnistanut tapausta sen kummemmin.

Suihke tulee "tykistä"joka liikkuu n 45 astetta eestaas. Kuvan lähde, kuvaajan nimeä ei ole mainittu.

Torjunta ei kuitenkan riittänyt ja nyt toukista varoitellaan pitkin puistoja, festareillekin niistä on ollut reippaasti haittaa ja kunnat ylikuormittuvat siivouspyynnöistä (tienvierustammet ovat kunnan vastuulla ja henkeä ja terveyttä uhkaaviin vaaroihin pitää puuttua). Kun toukkia havaitaan on myöhäistä suihkia ja ne imuroidaankin avaruuspukuihin suojatuneioden tuholaistorjujien toimesta.

Tuholaisimurointia, Wikipedia, kuvaaja Pimvantend

Nyt pahin toukkavaihe alkaa olla ohi, mutta aiheesta on kyllä saanut lukea lehdistä koko alkukesän. Toukkaa ei esiinny Suomessa. Alunperin se oli etelänmaiden vitsaus, mutta ilmaantui Hollantiin 1990 liukuu nyt hiljaksiin Pohjois-Hollantia kohden, olletikin maapallon lämpenemisen myötä.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Saksan politiikan 1933-1945 kannattaja jäi kiinni

Rotterdamissa paljastui viime viikon keskiviikkona hamppukasvattamo kun urpo kasvattaja maalasi hakaristit ikkunoihin. Hakaristin maalailu on paitsi mautonta myös jopa rangaistavaa, joten poliisi meni käymään. Käynnillä talossa paljastui 120 hampuntaimea.

Lähde Feijenoordin poliisin facebook

Sekä taimet että maalaukset poistettiin ja mies pidätettiin. Jos maalat hakaristejä ikkunoihin voit olla varma, että tulemme käymään, kuittaa Rotterdamin poliisi Facebookissa.

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Ruokasarja: Lounas

Hollannissa syödään lämmintä ruokaa kerran päivässä, illalla töiden jälkeen eli n 18 maissa. Tämä johtaa mm siihen että radioasemilla toivotellaaan niihin aikoihin 'Hyvää ruokahalua' kuten Hollannissa on jatkuvasti tapana.

Leivät kivasti muoveissa, ei tarvitse pelätä rapeutta. Ja keitto.
Ruokalakuvat ovat nykytyöpaikalta, jonka ruokala todella kaipaisi remppaa! 70-luvun fiilis.


Lounaalla ei syödä lämpimästi, tai ei ainakaan "kunnolla". Hollannin ulkopuolisen silmiin lounas ei kauehasti eroa aamupalasta. Peruseväs on leipä, sen ohessa ehkä jogurtti ja kananmuna. Muistankin kauansitten ensimmäisellä holskityöpaikalla - joka oli vielä englanninkielinen ja siis kansainvälistä porukka muutenkin - kuinka kimpassa ihmeteltiin tiimipäivän lounastarjoilua, pöydässä kun oli leipää, strösseliä, leikkeleitä ja appelsiinimehua.

Salaattibaari


Leikkeleitä. Ruokala ei ole kallis, saa nähdä vaivaa että pääsee yli 2 euron.

Pikkupurkeissa munista oik on leivänpäällissalaattia.



Salaatti toki on "lounaampi" vaihtoehto ja monesti on jotain keittoa. Ei mitään ruokaisiaa (liha-) mutta tomaatti tai parsa tai vastaava yleensä pussissa ostettava. Ravintoloissa on usein kylmien leipien lisäksi puolilämpimiä, eli leivän päällä (pikku) munakas tai paistettu kananamuna juustolla ja kinkulla. Tämän viimeisimmän nimi on uitsmijter joka tarkoittaa portsaria, ilmeisesti heidän lempparieväs. Lisäksi on lämpimiä pikkusuolaisia, joista kirjoitan jossain kohtaa oman jutun, ideaa voisi mm verrata johonkin lihariisipasteijaan.

Lämpimiä juusto/kinkkuvoileipiä

Pasteijanomaisia
Uitsmijter, kuva Wikipediasta. Olen syönyt useampaan otteeseen vaan kuva jäänyt ottamatta. Ei ole minusta ruokabloggaajaksi.

Monesti lounaseväät otetaan jo kotoa mukaan, esim yhdellä työkaverilla on aina kunnon leipäpyramidi mukana.

Vas pyramidi, oik koko lounas. Mies 32 v.

En tiedä miten raksamiehet moisilla kevyteväillä pärjäävät, mutta kun kodissani rempattiin niin eväsleivillä hekin pelasivat. Kun josku kertoilen Suomen "raskaista" lounaista (joskus jopa jälkiruoka) niin yleisin kommentti on varmaan nukkuisin koko iltapäivän moisen pläjäyksen jälkeen.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Tällä kertaa bunkkerissa

Eindhovenin päivälehti kertoo 28.6 taas kerran löydetystä hamppukasvattamosta. No, näitä löytyy lähes viikoittain, joten joka versiosta en ala raportoida. Mutta tämä oli taas sopivan omalaatuinen - kasvattamo oli kaivettu maan alle.

Kasvattamoa tuhotaan, kuva ED 28.6.2018.


Eikä minkä hyvänsä maan vaan ihan metsään. Joka toki verrattuna Suomen metsiin on pikkupläntti ( 350x120 m) A2-moottoritien varrella, mutta kuitenkin.

Ensin oli kaadettu & raivattu puut. Salaa, öisin? Sitten oli kaivettu ja rakennettu maan alle tila n 20x50 m pitkä & leveä ja 2m korkea. Puusta seinät ja (sisä)katto. Miten tämä on voitu väkertää salaa? Kaivinkoneilla äänenvaimentimilla öisin? Ei kait nyt käsipelillä?

Alla kuvaa miltä paikka näytti paikallisen valvojan Twitterissä.


Sähköt napattiin verkosta luvatta, vesihuollosta ei lehtijuttu kerro, mutta pakkohan sekin on ollut järjestää. Kasveja tuupattiin tilaan n 500 kpl ja eikun odottelemaan.

Tällä kertaa sähkön nyysiminen huomattiin sähkönjakelijalla ja näin poliisi pääsi kasvattamon jäljille. Paitsi että kohdalta puuttui puut tilaa ei todellakaan nähnyt ulkopuolelta, sisäänkäyntikin oli peitetty maastoutumisverkolla. Tekijöistä ei ole tietoa.

Paikka peitettynä:



Erityisen erikoiseksi asian tekee, että samasta paikkaa löytyi 2 vuotta sitten myös maanalainen kasvattamo, 50 m päästä tuoreimmasta löydöstä. Edellisellä kertaa oli ehditty korjata satokin jo pariin kertaan (mistä tämän voi nähdä / tietää?), nyt ei vielä kertaakaan. Kaikki vaiva hukkaan!