Traktoreista

Protestia protestin perään. Kerroinkin jo kertaalleen ja taas oli lehden etusivulle asti.

ED 19.12.2019. Huomaa joululiina.

Alkuun maanviljelijöillä oli kansan tuki, nyt jatkuva liikenteentukkimen yms alkaa jo hieman nyppiä. Ja militanteimman protestiporukan puheenjohtaja vertasi jo maanviljelijöiden kohtelua juutalaisvainoihin, joka kuitenkin kohautti aika lailla. Koska Hollannista karkoitettiin prosentuaalisesti eniten juutalaisia Saksaan, aihe on edellene hyvin arka.

Selvästi myös järjestäytyneisyys kärsii. Viime viikon keskiviikkona mm grillailtiin moottoriteillä (ja Amsterdamissa, Damin aukiolla) ja ajettiin jopa liikennettä vastaan. Paikallislehden etusivulla kerrotaan paikallistraktorien touhuista. Tavoite oli moottoritie A67 mutta poliisi esti. Ajoivat sitten Eindhoven keskustaan, että sinne torille, mutta poliisi esti. Menivät sitten Bavaria-panimon eteen patsastelemaan ja haittaamaan rahtiliikennettä. Tässä ideana se, että suuryrityksiä sitovat eri typpipäästösäännöt kuin maanviljelijöitä (paljon vapaampaa). Siksipä sinne mieltä osoittamaan.

No, yllä ei ole mitään kovin uutta vs edellinen traktorikertomus. Mutta, tarinaan mahtuu jopa kaksi (2!) suomibongausta.  Eka on helppo, katsopa kuvaa tarkemmin.

Hyvä Suomi!

Toka liittyy Bavaria-panimoon. Bavaria on yksi hollannin suurimmista panimoista ja tuottaa litkua lähinnä Etelä-Hollantiin. (Litkua, sillä holskioluesa on selvästi vähemmän mallasta kuin suomalaisissa. Vastikään ostin Lapin Kullan merimieskirkolta ja sehän on vallan vahvaa verrattuna paikallisiin. Karhu veisi varmaan tajun). Bavarian oma merkki on Bavaria, mutta 2/3 tuotannosta on vientiin. Ja vienti ei ole Bavarian alla vaan kauppojen ns omia merkkejä. Allaoleva tulee siis Lieshoutista, joka on naapurikyläni.

Pirkka Lager

Täällä esim lukee Lieshout mutta muistelisin että paikka on mainittu ihan tölkissäkin. Toivottavasti resepti on suomalaiseen makuun. Terveydeksi!

Ps. Sattumalta joulun alla (21.12) oli lehdessä vielä traktorijuttu, taustaa protesteihin liittyen. Siellä kerrottin myös seuraavaa (traktorifaneille): Traktoreita on Hollannissa puolisen miljoonaa ja suosituin merkki on Fiat-konsernin New Holland (sininen). Kakkosena on John Deere (vihreä) ja kolmantena Case (punainen). Fendt (vihreä) ja Massey Ferguson (kirkkaanpunainen) täydentävät top-vitosen AgriDirectin tutkimuksen mukaan. Värit oli jutussa mainittu, hassua, kaupunkilaisena olisin luullut että traktorissakin saa valita värin, kuten autoissa, mutta näemmä sillä ei ole tosihommissa merkitystä.

Pankkiautomaatit vaarassa

Suomessa ei pankkiautomaatteja pahemmin ryöstellä tai räjäytellä, viimeisin (nopeasti etsitty) Google-osuma Suomeen on lähes kahden vuoden takaa, jolloin ryöstövälineenä kauhakuormaaja.

Hollannissa ryöstöt / yritykset ovat lähes jokaviikkoisia, esim. tätä kirjoittaessa sain heti osuman samalle päivälle. Näillä on nimikin, plofkraak. Ontploffen on räjähtää, kraken on murtaa eli pamausmurto. Toimitapa on: johdetaan automaattiin kaasua (esim asetyleeni), kitataan kiinni ja räjäytetään. Olletikin jotain rahaa välillä saaliiksi saadaan, kun viime kuuhun mennessä oli jo 60 tehty tänä vuonna. Summia ei koskaan kerrota, ettei innosteta lisää. Ja onhan niissä väripatruunoita yms mutta eivät kait sitten toimi (tarpeeksi hyvin?).

Oli ABN Amro, Leeuwaarden. Kaikki kuvat NOS.nl-silvuilta

Huono puoli on tietty se, että säikähdyksen (räjähdys on räjähdys) lisäksi aineellinen vahinko voi olla hyvinkin suuri, esim koko julkisivu.

Oli ABN Amro, missä?

Hollannin kolmanneksi suurin pankki. ABN Amro saikin tästä tarpeekseen ja sulki n puolet automaateistaan viime kuussa. Tehdyistä 60 murrosta 52 on ollut ABNnän automaatteihin, ilmeisesti heillä tietty murtosuosittu malli usein käytössä.

Spijkenisse, värien perusteella ehkä Rabobank. Täällä ei ole vielä Otto-tms yleispisteitä vaan pankkien omia.
Tosin juuri nyt on tulossa kolmen suurimman pankin yhteinen keltainen linja.

Kysessä on rosmojen ja pankkien kilpavarustelu, mutta automaatteja ei voi rajattomasti vahvistaa, varsinkin kun vahvistettu automaatti = vahvemmat panokset. Parasta olisikin keksiä tapa jolla saalis olisi satavarmasti arvoton ja houkutus murtoihin poistuisi. Harmi, että nyt tavikset kärsivät kun automaattikanta harvenee.

Ps. Lisäys juuri ennen julkaisua: per 16.12 (eli viikko sitten) päätettiin (ministeritasolla), että kaikki ulkona olevat (seinässä) automaatit ovat kiinni joka yö klo 23-07. Jos rahaluukku on lukossa sinne on vaikeampi änkeä kaasujohtoa tmv räjähdettä. Toimenpide on väliaikainen, mutta kuinka kauan?

Ps. 2:

Loppu tirkistely-tvlle

Voipi olla väliaikainen, mutta silti.

Marraskuussa nousi kohu tosi-tvstä nimelta De Villa (Brittiformaatti, The Villa eli about Kartano), jonka malli on suht tuttu mm Tempatation Islandista jne. Nuoria (tatuoituja / pumpattuja) naisia ja miehiä lomataloon, viinaa perään ja katsotaan kuin käy. Jotta homma etenisi tietokoneen arpomat parit oli jo asemoitu kimppasänkyihin.

Siellä sitten vongattiin tuttuun tapaan ja "ei" ei oikein kelvannut. Valveutunut twiittaaja nappasi pätkän talteen ja laittoi eetteriin #metoolla varustettuna. Oho, ko ohjelmissa on seksuaalista häirintää. Ullatus.

Sexual assault en aanranding wordt genormaliseerd op de NL televisie! Dit is géén knuffelen. Dit is niet onschuldig. Welke media pikt dit op?? #metoo #Devilla @RTL5 @JinekLive @pauwnl @dwdd pic.twitter.com/xj7q5nMWvq

— Jet Zurné (@Jet57887555) 10. marraskuuta 2019

Ohjelmapomon ensireaktio oli Tutkimme miten tämä on päässyt leikkauspöydältä julkisuuteen. Kuitenkin jo pari päivää myöhemmin ei auttanut kuin ottaa vähän reippaammin kantaa, kysehän ei ole siitä näytetäänkö vai ei vaan siitä, ettei puututa (tai oikeastaan lähes usutetaan). Marraskuun lopulla kyseinen kanava (RTL) päätti vetää kaikki viettelyformaatit ruudulta pois, eli Villan (joka toki oli jo lopetettu) lisäksi Temptation Island sekä Love Island.

Kauheesti alko panettaa, mut niinko hyvällä tapaa...

Saa nähdä kauanko panna pitää, nämä kun olivat suunnilleen ainoat Youtube/Netflix/Insta jne-nuorisoa tavis-tvn eteen vetävät formaatit.

Valkoiset pekat ja musta hevonen

En ole tänä vuonna kirjoittanut Mustapekkarähinöistä, ne kun toistavat itseään. Ainoa hyvä puoli on, että vuosi vuodelta hieman kerrallaan paikkakunnat siirtyvät umpimustista pekoista ns  nokipyyhkäisypekkoihin. Tarinahan on, että eivät ne oli ihonväriltään mustia vaan koska tulevat savupiipusta (itse Sinterklaas ei kuitenkaan mustu ja missä kohtaa savupiippua mukaan tartuu punainen huulipuna, kihara tukka ja kultakorvikset?). Ja puolestamellakoijat alkavat olla aina vaan oikeistolaisempia, viittä vaille uusnatseja tai tappelunhaluisia (jalkapallo)huligaaneja, joihin kansan syvät rivit eivät sitten enää haluakaan samaistua.

Pegida-liikkeen johtaja pidätettiin Mustapekaksi maalautuneena Apeldoornissa Sinterklaasin saapumisen aikana.
Pegida on myös Saksassakin toimiva,  täysin muslimivastainen (ja ulkomaalais-) oikeistolainen liike.

Sinterklaasin pääjuhlapäivään mentäessa, sedän saavuttua eli n parin viikon ajan, TVssä pyörii Sinterklaas-uutiset (Sinterklaasjournaal). Jatkosarja, jossa mukana pientä draamaa lapsille (ehtiikö Sinterklaas ajoissa perille?) mutta myös napakoita näpäyksiä aikuisille juonen sekana piilotettuna. Jo muutaman vuoden ajan Pekat on haalistettu ko tv ohjelmassa. Ja tänä vuonna oli kaksikin hienoa oivallusta:

Ensinnäkin sivallus Mustapekka-mielenosoitusten suuntaan. Mies haluaa mielenosoittaa Pekka Musta -ryhmän nimissä. Kysytään, että siis Mustapekanko puolesta? Ei kun Sinterklaas-makeisia vastaan, ne ovat aivan liian aikaisin kaupoissa! Mistä sitten nimi mielenosoitukselle? Minun nimeni on Pekka Musta, onko siinä joku ongelma??!

Kuvakaappaus ohjelmasta, Pekka Musta räyhää.

Ja kakkosena. Yleensä Sinterklaas saapuu höyrylaivalla, mutta tänä vuonna junalla koska virallisessa saapumiskaupungissa Apeldoornissa ei ole vesistöä. Tämä oli sitten ujutettu uutisten tarinaa, siten, että laivalla ei tultu koska Sinterklaasin uudella hevosella on vesipelko. Vanha Amerigo on eläkkeellä ja uusi ei siis halua laivalle. Mutta oikeasti tämä olikin Pekkojen juoni, sillä uusi hevonen on musta mutta kun Sinterklaasin hevonen on aina valkoinen se maalataan telalla valkoiseksi ja siksi on välteltävä vettä.

Kuvapkaappaus ohjelmasta

Suorastaan nerokas keksintö, apurit mustasta valkoiseksi ja hevonen  toisinpäin! Puoltajien vahva vastalause on, että lapset meenvät sekaisin / juhlat pilalla, jos apurien ulkomuotoa rukataan, Mikä on huuhaata, lahjoja ja karkkeja ne ipanat vain kyttäävät. Ja nyt jo toinen ikoni - hevonen- laitettiin uuteen uskoon. Seuravaksi nais-sinterklaasitar?

Ristikoista

Täällä ei ole kuvaristikoita! Siinä tärkeimmät.

Suomalainen kuvaristikko.

Eli, ristikoita tietty on, käytännössä kahta eri lajia (jos puhutaan tavis neliömallisista). Toinen on nimeltään Zweeds (ruotsalainen, miksi?) ja muistuttaa sinänsä Suomen perustistikkoa. Vihje ja nuoli. Paitsi että vihje ei ikinä ole kuva. Ristikoissa ei myöskään ikinä ole "isoa" kuvaa josta lähtee kokonainen lause tai useampi sana. Monesti on muutama värjätty ruutu ja ne muodostavat sanan.

Vas ristikkolehdestä, oik Eindhovens Dagbladin viikonloppuliitteestä (16.11).

Kakkosversio on sanatarkasti ristisana - kruiswoord. Joka on sinänsä Suomessakin tuttu - vihjeet ovat ristikon ulkopuolella ja aina sanallisia. Hollannissa tällä versiolla kuitenkin usein urheillaan symmetrialla, jolloin ristikossa on paljon 2- ja 3-kirjaimisia sanoja. Jolloin taas 2-kirjaimiset ovat usein lyhenteitä. Jotka ainakin helpohkoissa ristikoissa eivät vaadi miettimistä: Tulovero = TV, Ala-aste = AA jne. Kun noissakin voisi olla vinkki, vaikkapa 'koulumuoto'. No, ehkä vaikeammissa on, nykyisellää 90% 2-sanaisista on automattitäyttöä.

Kuvio. Esim 173 alaspäin kilobyte ... oisko KB? On.

Ristikot ovat siis kaikkineen visuaalisesti tylsiä. Ihan mainiota ajanvietettä mutta missä kuvat? Tosin, kun katsoo kaupan ristikko-yms puuhahyllyä holskit tykkäävät vielä tylsemmistä puuhasteluista, vihkotolkulla kapataan sanahaku-tehtäviä. Jotka eivät vaadi pohtimista sitäkään vähää vaan vain mekaanista alkukirjaimenetsintää rivi kerrallaan.

Toisaalta etukannessa näköjään lukee 'aikaa itsellesi',, sanahakua lienee verrattavissa vaikkapa värityskirjaan tai muuhun mindfulnesstouhuun? Itse tykkään kyllä ennemmin että on hieman haastetta (pohdintaa), rutiinilla viivojen veto ei sytytä.

Valikoimaa, ainoa kuva on etukannessa.

Vielä pari huomiota: ristikoissa ei koskaan mainita laatijaa (ei ristikkovihkosissa mutta ei myöskään esim aamun lehdessä tmv). Ja vihjeenä ei koskaan ole erisnimi (Ismaiel = Atik). Jos ratkaisu on erisnimi vihje on "tyttö" tai "poika" tai "raamatun henkilö". Täällä ei ole nimipäiviä / nimipäiväkalenteria joten esim. maalistyttöjäkään ei ole.

Kuvio 2

ps googletin ruotsiristikot. Google ei toki ehkä ole koko totuus, mutta pääosa muistutti Hollannin ruotsalaisia = vihjeet sanoja. Kuitenkin kaikissa oli kuin olikin iso valokuva tai muu 'ratkaisukuva',  joten asettunevat Suomen ja Hollannin puoliväliin.

På svenska. Lähde

Mitsuhybridit vyöryvät Suomeen

Ilta-sanomat sen kertoi 15.11:

Tuontiautotilastojen kärkipäähän on kuluneiden kuukausien mittaan ilmestynyt yllättävällä voimalla vanha tuttu japanilaismerkki, jonka kaikkien mallien kokonaisrekisteröintimäärä uutena oli esimerkiksi vuonna 2018 meillä vain hieman yli tuhat autoa. Ja Tuodut Mitsubishi Outlander PHEV:t ovat meidän käsityksen mukaan pitkälti 2014-2015-mallisia, useimmiten alkujaan Hollannissa myytyjä entisiä työsuhdeautoja. Mistä mahtaa johtua?

Mitsu Hollannissa. Vaan onkohan enää? Lähde

No, tietenkin holskien nurinkurisesta (ja oikuttelevasta) vähäpäästöautojen tukemisesta. Tästä kerroin jo heinäkuussa Tesla-jutun yhteydessä. Täällä tuetaan työsuhdeleasingautoja verohelpoituksin, jos ovat (osin) sähköisiä. Mitsubishilla Outlander PHEVllä oli kaksi hurjaa piikkiä 2014 ja 2016, koska halpoja (tuen myötä!), ja suht rouhean näköisiä. Kuitenkaan tavisautoilijaa ne eivät pahemmin kiinnosta, jos omalla rahalla maksaa verohyöty ei ole niin suuri ja käytetyt eivät siis kiinnosta paljon ketään. Ja nyt 3-5v myöhemmin leasingsopimukset raukeavat.

Tilastojen valossa Mitsujen maastavienti on räjähtänyt viisinkertaiseksi kun kaikkia liisinkejä rahdataan maasta. 

Ei tarvinne suomennosta. Jaa no aandeel on osuus.

5 eniten vietyä käytettyä stöpselimallia + kasvu-%. Volvo V60 mainitaan myös Iltiksen jutussa.

Tilastot täältä, jutun otsikko Hollantilaiset vihaavat Mutsibishi Outlander PHEVtä.

Käytännössä verohelpotus ei siis tuo mitään pitkäaikaista ilmastohyötyä Hollannille, koska autot valuvat maasta ulos (ja joutuu ajamaan 100 km/h, stana). Laittakaa vaan nyt jo rahaa jemmaan, Teslakolmoset vyörynevät sinnepäin vuorollaan muutaman vuoden päästä. 

Lyhytrataravit

Hollannin raviurheilu on aika olematonta. Aikoinaan oli ihan olennainen Alankomaiden Grand Prix mutta nykysin ratoja enää pari-kolme (ainakin Duindigt vain kesäkäytössä, oli jo konkurssissakin) ja voittosummat / totot todella heikkoja. Itse olen käynyt raveissa vain kerran, ne olivat silloin yhdistetyt ravi-laukat ja ravitkin ruoholla. Lähin rata on nyt yli 100 km päässä, joten ei tule piipahdettua. Jonkinverran on kasvatusta ja myös toimintaa ulkomailla (holskitalleja esim Ruotsissa) mutta kaikkineen hyvin pientä.

Vähän erilainen ravirata

Joka kesä ravit kuitenkin tuodaan lähelle, ihan kylän keskustoihin asti. Nimittäin vuosittaisten kyläjuhlien yhteydessä on usein hevosohjelmaa, hevosmarkkinoita (pieni, iso), saattaa olla kilpailupäivä (este, koulu), valjakkoajoa historiallisesissa vermeissä (tästä täytyy tehdä juttu joskus) ja raveja.

Keskellä kylää kuitenkin harvemmin on ravirataa, mutta kylänraitti on. Ja sehän riittää, yleensä pituus on 300m.

Rataa valmistellaan.

Rata tehdään seuraavasti: laitetaan keskelle ruohonpalaset erottamaan radat ja laitetaan radoille hevosen levyinen hiekkakaistale. Radalla kärryjen pyörät kulkevat kiveyksellä. Maalin jälkeen hiekkaa on koko leveydeltä että voi kiemurrellenkin jarruttaa. Radan reunoille aidat ja katsojat ovat käytännössä kosketusetäisyydellä. Lähdöt juostaan pareittain ja niiden välissä lämmitellään eestaas.

Rata valmiina.

Maalialue eli jarrutusmatka.

Koska kysessä kyläjuhlat jengi saapuu paikalle tuoleilla ja kylmälaukuilla varustettuna. Tietenkin paikalla on myös jokunen olutpiste ja snackskoju. Ja totalisaattori, jossa voi lyödä vetoa voittajasta ja sijasta, kaksaria ei Hollannissa tunneta ("oikeissakaan" raveissa). Mikä on tyhmää, koska suosikkipelimuotoni.

Katsojat valmiina asemissa.

Valjastusalue on myös kadunvarsi, katoksia yms ei ole, luulisi että sentään vesipiste.

Näemmä vanhahko Mersu kelpaa Hollanninkin raviväelle

Kiltit hepat samassa narussa kiinni.

Lähtö on periaatteessa voltti-tyyppinen, hepat kiertävät eri suuntiin ja kun nenät oikeaan suuntaan sopii lähteä. Matkalla on pari lippumiestä, eka hyväksyy lähdön, puoliväli liputtaa laukat ja vika liputtaa voittajan. Aikaa ei oteta, vaan jokainen pari on kahdesta voitosta poikki.

Lämmittelyä

Vauhteja

Hollannissa on muutama virallinen treenari, jotka suht ammattimaisesti näitä lähtöjä tahkoavat (en tiedä mikä siinä on ansaintamalli, tuskin voitoilla elää?) ja joukossa on aina muutama harrastelija jolla 1-2 hevosta kotona. Tällä kertaa olin katsomassa Hillegomissa syyskuussa ja ilmeisesti oli ollut vaikeuksia saada porukka kasaan. Hevosia oli 4 liian vähän ja yksikin oli selvästi alikuntoinen, talvikarvainen "pakko-osallistuja" ettei tarvii perua (ehkä hevosen omistajalle maksettiin korvaus jo paikalle raahautumisesta, hevonen ei päässyt sijoille).

Loppukiri

 Hillegomissa voittopotti oli yhteensä 5000 euroa, josta voittajalle 2500,-, 5s ja 6s sija vielä 225,-.

Väärä askellaji.

Osa treenareista tekee molempia ravimalleja, eli "oikeita" ja lyhytratoja. Koska lyhytratoja ei voi harjoitella muulloin kuin kisojen aikana jossain kohtaa rataa viuhtoi eestaas ei-osallistuja joka vaan totutteli, josko myöhemmin osallistuu. Onhan tuossa totuttelemista kun katsojat ovat iholla!

Vieraileva harjoittelija, starttinumeroita max 24.

Katsojat siinä sitten juopuvat hiljaksiin ja loppupäivästä oli välillä jännät paikat kun tuuli esim kuljetti 6-packmuovit radalle. Hevonen ehkä voisi säikähtää tai muovi voisi jopa tarttua jalkaan. Onneksi ne aina lopulta kerättiin pois ennen seuraavaa lähtöä, kerran meinasin jo itsekin kiivetä aidan yli.

Touhu alkaa yleensä yhdeltä ja valmista on kuuden maissa, Melko pitkä päivä siis ja sijoittuneet (4 parasta) ovat juosseet pahimmillaan 5x3 lähtöä (4,5km!) jos joka paikassa maksimit. (Vähimmillään 5x2, jos voitto aina selvä). Loppujuoksuja on kaksi eli finaali, mutta myös 'pronssi". 

Loppukävelytystä ja varustehuoltoa.

Hevosia ei ole vielä edes lastattu niin alkaa jo radan purku.

Alla vielä video parista lähdöstä

Ps aina tietenkin ilahduttavat Customit ja Mirat ja Wahlstenit yms suomimerkit, ovatkohan vielä kaikinpuolin suomalaisten omistuksessa? (Finn-Tack on niillä rajoilla)

Hissutellen Hollannissa

Viime viikon uutishiljaisuuden jälkeen päästään onneksi taas asiaan, eli rutkuttamaan.

Täällä on nyt typpipäästöt tapetilla. Ihan tarkkaan en tiedä miksi, oliko joku tutkimus vai mikä, sillä vaikkapa vuosi sitten niistä ei pahemmin puhuttu. No tapetti mikä tapetti, joka on johtanut kaikenlaisiin säädöksiin - ja mielenosoituksiin.

Päästövasikoita. Kuva on vanha, nämä tuskin päästelevät enää.

Säädökset - tai ehdotukset - typpipäästöjen vähentämiseksi osuvat paljolti maatalouteen ja rakentamiseen. Niinpä puhutaan karjamäärän vähennyksestä. Ja rakennusprojekteja on joudutta laittamaan jähin koska typpipäätöjen puitteissa ei ole "tilaa" rakentaa. Tämä on johtanut viikkojen mittaisiin protesteihin, maanviljelijöitä jo kerroin ja rakentajat aikaansaivat toisella viikolla vastaavia kuvia (ja ruuhkia) vähän erilaisella kalustolla samassa puistossa Den Haagissa.

Kuva täältä

Molemmissa ryhmissä on tietty rahasta kyse, kuitenkin numeroiden valossa maatalous on se johon pitäisi puuttua, allaolevassa kuvassa sininen alue. Rakentaminen osuu tummansiniseen 1,2 prosenttiin, jonka otsikko on muut, rakentamisen lisäksi vaikkapa kauppa tai jätteenkäsittely. Iso keltainen on ulkomaat, typpi on ilmassa ja tuulee vaikkapa Belgiasta tänne.

Lähde RIVM eli suunnilleen kansanterveyslaitos

Anyway, ko protestit ovat saaneet aikaiseksi sen, että säädöksiä on jo höllennetty tai viivästetty. Vaan jotain tarttis tehdä heti, ilman riskiä, että olennaiset rakenteet (ruoantuotanto) alkavat tökkiä. Kah, kiusataan taviksia. Holskeista ei ole kuitenkaan keltaliiveiksi tai muuhun kovin ronskiin/laajamittaiseen vastarintaan, joten toimenpiteet voi toteuttaa heti. 12.11 koalitiohallitus pääsi sopimukseen: moottoriteiden maksiminopeus pudotetaan 100 km/h:hon. Ylläolevassa kuvassa tavisliikenne on pinkki 6,1%.

Paikoin voimassa rajoitus jo nykyisellään

Hip hei. Hollannissa oli pitkään motareilla 120km/h ja melko vastikään, 2012 se nostettiin => 130. Tämä aiheutti kyllä jonkinverran sekavuutta, että mikä nopeus missäkin pelittää mutta nopsaan oppi kuitenkin kyttäilemään pikkumerkkejä (ks kuva alla) enkä ole motareilta pahemmin sakkoja saanut.

Moottoriteillä ja välillä muillakin maanteillä lukee rajoitus usein myös kilometri(oik. hektometri)tolpissa.
Niitä kyttäämällä pysyy kartalla.

Ja nyt siis (kohtapuoliin) 100 km/h. Päivisin, eli 6-19, öisin saa ajaa kait edelleen 130.

Työpajoissa jo askarrellaan uusia liikennemerkkejä. ED 13.11, otsikko sanoo VVD nielaisee melonin. VVD on paikallinen kokoomus noin suurinpiirtein ja vastustivat muutosta vaan ei auta kuin nielaista, läpi meni.

Suomessa huokaillaan tavinopeusrajoituksia, niin täällä onkin talvi ainainen.

Nuu-Nuu

Vaihteeksi astetta kevyempi havainto. Eräänä aamuna havainnoin vilkkuvaloja kadulla jo ennen aamu-seitsemää. Kunnon paritalokyttääjänä heti verhonraosta kurkkimaan. Oli iso traktori ja iso perävaunu joka keräsi lehtiä. Perävaunussa oli valtava imuriletku.

En tiedä/muista miten lehdet Helsingissä (tai Hollannin kaupungeissa) kerättiin mutta tuskin ihan tollaisella (kaupunkilaisen silmiin) megatraktorilla. Tuli Teletappien Nuu-Nuu mieleen.

Ainakin omasta mielestäni hassu näky perusasuinalueella.

Rhino-virus

Hevosilla esiintyy erilaisia virustauteja, influessia ja esim herpestä. Kun etsin Suomen päässä tietoa EHV-herpeksestä löydän oikeastaan vain tietoa hengitystieversiosta (rinopneumoniitti, joka on varsin yleinen ja harvemmin perusflunssa pahempi) sekä virusabortista (joka on astetta ikävämpi, kuten nimi sanoo varsa abortoituu). Myös vastasyntyneet varsat voivat kärsiä viruksestä (ja monesti kuolevat siihen).

Kuitenkin Hollannissa on kaikkein yleisimmin tapetilla ns neljäs muoto, neurologinen EHV-1, jolle annetaan Suomessa nimi myeloenkefalopatia. En kuitenkaan googlella löydä suurempia mainintoja epidemioista tai edes tartunnoista jotka johtavat tähän versioon Suomen päässä.

Terve hevonen (kuvituskuva)

Hollannissa neurologinen versio on kansan suussa rhino, ja kaikki taudinkuvat tuupataan rinopneumoniitin nimen alle. Ja tämä neurologinen rhino on vuosittain (hevos)uutisissa, paikallisen infosivun mukaan rhinon bakteeria on kaikkialla, ja miksi se sitten 'iskee' jonnekin on hämärän peitossa. Evira: EHV-1 -tartunta voi aiheuttaa neurologisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Vaikeimmin oireilevilla hevosilla tauti voi olla parantumaton. Aikamoinen eufemismi tuo 'parantumaton' - tarkoittaa siis kuolemaksi.

Tällä kertaa rhino ilmiintyi Lelystadin ratsastukoululla. Ensimmäinen tartunta todettiin lokakuun alussa ja nyt kuolleita on jo neljä. Ratsastuskoulu on kiinni ja ratsastushalleihin on jäjestetty karanteenikarsinoita. Toisessa seisovat epäillyt (esim pikkasen kuumetta ollut) ja toisessa varmat (testatut). Nämä varmat tapaukset seisovat oljista tehdyissä karsinoissa - jos hevonen ei tokene vaan menee nurin karsina on helppo purkaa ja pääsee siirtämään tai muuten auttamaan hevosta. Pari hevosta seisoo taljoissa.

Olkikarsinassa

Karanteeni 2, kuvakaappaus uutiskirjeestä

Karanteeni 1, vuokrakarsinat

Tautiin on rokote (vaan se ei ole satavarma ja aika harvoin käytössä) mutta ei hoitoa tai lääkettä. Kipulääkettä annetaan ja muuten ei auta kuin odotella. Terveiltä hevosilta mitataan lämpö 2x/pvä ja siirretään tarpeen mukaan karanteeni ykköseen ja jos 2 viikkoon ei oireile pääsee takaisin omaan karsinaan. Tallit joista / joihin siirrellään desinfioidaan perinpohjin joten hommaa on paljon. Onneksi paikalle on ilmaantunut vapaaehtoisia auttamaan. Eri alueiden välillä on myös vaihdettava vaatteet, ettei vaan kuljeta mitään mukanaan, joten haalareita ja muovisuojia (jalkineille) & käsineitä kuluu.

Tämä on tietenkin ratsastukoululle mahdoton kuluerä. Vakuutukset eivät korvaa eläintauteja ja yritys onkin facebookissa hieman valottanut kuluja:

Koska tunnit on peruttu eikä kahviokaan ole auki tulopuolen vaje on noin 12.000 / vko.

Menopuolella on eläinlääkärinkulut, esim testi maksaa 110 tai 160 euroa / hevonen.

Aspiriini on 1 euron / pvä / hevonen. Hevosia on 50 (sekä yksityisiä, mutta ne toki maksavat omat lääkkeensä itse). Metacam, reippaampi kipulääke maksaa noin 20/pvä.

Desinfiointiaine maksaa 40e/kilo, osatavat sitä 6 kilon pöniköissä. Päälle muut puhdistusaineet.

Haalarit ja muut suojavaatteet n. 1000,-/viikko. 

Irtokarsinoiden vuokra 15 euroa / vko, niitä seisoo karanteenihallissa 1 14 kpl.

Koska karanteenit ovat ratsastuhalleissa joudutaan niiden pohjat todennäköisesti uusimaan, siinä arvio 15.000 euron luokkaa.

Karsinarivin siivousta. Väliseinät ovat pyörillä ja vedetty kuvassa oikealle.
Kuvassa ei siis ole käytävä vaan näkyy karsinoiden juomakupit.

Eli tuosta voi itse kukin laskea montako viikkoa talli pysyy jaloillaan vai ei. He ovatkin pyytäneet asiakkaista maksamaan vakiotuntinsa, sillä muuten korttitalo luhistuu varmasti. Lupaavat hyvitellä (rästitunteina tai muuna aktiviteettina) mahdollisuuksien mukaan.

Tämä onkin sitten aiheuttanut keskustelua paikallisella hevosfoorumilla. Ja niin vaan sinne joukkoon mahtuu muutama Miksi maksaisin, enhän saa sovittua palvelua?? Ja päälle yrittäjän riskit ja muut kliseet.

Tietenkään yhdenkään yrittäjän ei pidä laskea asiakkaiden hyväntekeväisyyden varaan. Mutta onhan tämä aika extreme tapaus. Koska vakuutus ei korvaa (eikä edes suostu vakuuttamaan). Useimmissa muissa yritysongelmissa, vaikkapa tulipaloissa, vakuutus jeesaa. Ja jos vastaavaa tapahtuu tuotantoeläinpuolella (eläintautia) niin valtio jeesaa. Mutta ratsastukoulua ei jeesaa kukaan.

Kukkia, kortteja ja kaakkelseja tulee myös.

Nyt tallilla pyörivä ratsastuskerho on laittanut ihan crowdfundinginkin päälle, toivotaan, että se auttaa. Maksoin jopa itse hieman vaikken ko tallilla ole koskaan käynyt. Olen kuitenkin itse kerran kokenut pääntautimeiningin karanteeneineen ja kuolemineen (koska kyseessä oli yksityistalli yrittäjälle ei tullut ansionmenetystä sillä kaikki maksoivat tallivuokransa. Mutta tuli lisätöitä ja -menoja, joku 40.000 e, mainitsi), joten voin hyvin kuvitella tunnelmat. 

Toivotaan että talli tästä tokenee, vielä kuitenkin menee viikkoja ennenkuin sairaat ovat parantuneet (tai ei) ja sen päälle vielä muutaman viikon puskuri, ennekuin voidaan sanoa tartuntavaaran olevan ohi.