Rhino-virus

Hevosilla esiintyy erilaisia virustauteja, influessia ja esim herpestä. Kun etsin Suomen päässä tietoa EHV-herpeksestä löydän oikeastaan vain tietoa hengitystieversiosta (rinopneumoniitti, joka on varsin yleinen ja harvemmin perusflunssa pahempi) sekä virusabortista (joka on astetta ikävämpi, kuten nimi sanoo varsa abortoituu). Myös vastasyntyneet varsat voivat kärsiä viruksestä (ja monesti kuolevat siihen).

Kuitenkin Hollannissa on kaikkein yleisimmin tapetilla ns neljäs muoto, neurologinen EHV-1, jolle annetaan Suomessa nimi myeloenkefalopatia. En kuitenkaan googlella löydä suurempia mainintoja epidemioista tai edes tartunnoista jotka johtavat tähän versioon Suomen päässä.

Terve hevonen (kuvituskuva)

Hollannissa neurologinen versio on kansan suussa rhino, ja kaikki taudinkuvat tuupataan rinopneumoniitin nimen alle. Ja tämä neurologinen rhino on vuosittain (hevos)uutisissa, paikallisen infosivun mukaan rhinon bakteeria on kaikkialla, ja miksi se sitten 'iskee' jonnekin on hämärän peitossa. Evira: EHV-1 -tartunta voi aiheuttaa neurologisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Vaikeimmin oireilevilla hevosilla tauti voi olla parantumaton. Aikamoinen eufemismi tuo 'parantumaton' - tarkoittaa siis kuolemaksi.

Tällä kertaa rhino ilmiintyi Lelystadin ratsastukoululla. Ensimmäinen tartunta todettiin lokakuun alussa ja nyt kuolleita on jo neljä. Ratsastuskoulu on kiinni ja ratsastushalleihin on jäjestetty karanteenikarsinoita. Toisessa seisovat epäillyt (esim pikkasen kuumetta ollut) ja toisessa varmat (testatut). Nämä varmat tapaukset seisovat oljista tehdyissä karsinoissa - jos hevonen ei tokene vaan menee nurin karsina on helppo purkaa ja pääsee siirtämään tai muuten auttamaan hevosta. Pari hevosta seisoo taljoissa.

Olkikarsinassa

Karanteeni 2, kuvakaappaus uutiskirjeestä

Karanteeni 1, vuokrakarsinat

Tautiin on rokote (vaan se ei ole satavarma ja aika harvoin käytössä) mutta ei hoitoa tai lääkettä. Kipulääkettä annetaan ja muuten ei auta kuin odotella. Terveiltä hevosilta mitataan lämpö 2x/pvä ja siirretään tarpeen mukaan karanteeni ykköseen ja jos 2 viikkoon ei oireile pääsee takaisin omaan karsinaan. Tallit joista / joihin siirrellään desinfioidaan perinpohjin joten hommaa on paljon. Onneksi paikalle on ilmaantunut vapaaehtoisia auttamaan. Eri alueiden välillä on myös vaihdettava vaatteet, ettei vaan kuljeta mitään mukanaan, joten haalareita ja muovisuojia (jalkineille) & käsineitä kuluu.

Tämä on tietenkin ratsastukoululle mahdoton kuluerä. Vakuutukset eivät korvaa eläintauteja ja yritys onkin facebookissa hieman valottanut kuluja:

Koska tunnit on peruttu eikä kahviokaan ole auki tulopuolen vaje on noin 12.000 / vko.

Menopuolella on eläinlääkärinkulut, esim testi maksaa 110 tai 160 euroa / hevonen.

Aspiriini on 1 euron / pvä / hevonen. Hevosia on 50 (sekä yksityisiä, mutta ne toki maksavat omat lääkkeensä itse). Metacam, reippaampi kipulääke maksaa noin 20/pvä.

Desinfiointiaine maksaa 40e/kilo, osatavat sitä 6 kilon pöniköissä. Päälle muut puhdistusaineet.

Haalarit ja muut suojavaatteet n. 1000,-/viikko. 

Irtokarsinoiden vuokra 15 euroa / vko, niitä seisoo karanteenihallissa 1 14 kpl.

Koska karanteenit ovat ratsastuhalleissa joudutaan niiden pohjat todennäköisesti uusimaan, siinä arvio 15.000 euron luokkaa.

Karsinarivin siivousta. Väliseinät ovat pyörillä ja vedetty kuvassa oikealle.
Kuvassa ei siis ole käytävä vaan näkyy karsinoiden juomakupit.

Eli tuosta voi itse kukin laskea montako viikkoa talli pysyy jaloillaan vai ei. He ovatkin pyytäneet asiakkaista maksamaan vakiotuntinsa, sillä muuten korttitalo luhistuu varmasti. Lupaavat hyvitellä (rästitunteina tai muuna aktiviteettina) mahdollisuuksien mukaan.

Tämä onkin sitten aiheuttanut keskustelua paikallisella hevosfoorumilla. Ja niin vaan sinne joukkoon mahtuu muutama Miksi maksaisin, enhän saa sovittua palvelua?? Ja päälle yrittäjän riskit ja muut kliseet.

Tietenkään yhdenkään yrittäjän ei pidä laskea asiakkaiden hyväntekeväisyyden varaan. Mutta onhan tämä aika extreme tapaus. Koska vakuutus ei korvaa (eikä edes suostu vakuuttamaan). Useimmissa muissa yritysongelmissa, vaikkapa tulipaloissa, vakuutus jeesaa. Ja jos vastaavaa tapahtuu tuotantoeläinpuolella (eläintautia) niin valtio jeesaa. Mutta ratsastukoulua ei jeesaa kukaan.

Kukkia, kortteja ja kaakkelseja tulee myös.

Nyt tallilla pyörivä ratsastuskerho on laittanut ihan crowdfundinginkin päälle, toivotaan, että se auttaa. Maksoin jopa itse hieman vaikken ko tallilla ole koskaan käynyt. Olen kuitenkin itse kerran kokenut pääntautimeiningin karanteeneineen ja kuolemineen (koska kyseessä oli yksityistalli yrittäjälle ei tullut ansionmenetystä sillä kaikki maksoivat tallivuokransa. Mutta tuli lisätöitä ja -menoja, joku 40.000 e, mainitsi), joten voin hyvin kuvitella tunnelmat. 

Toivotaan että talli tästä tokenee, vielä kuitenkin menee viikkoja ennenkuin sairaat ovat parantuneet (tai ei) ja sen päälle vielä muutaman viikon puskuri, ennekuin voidaan sanoa tartuntavaaran olevan ohi.

Kunniakomppanian harjoitukset

Syyskuun kolmas tiistai on aina Prinsjesdag, Prinssien päivä. Kyseisenä päivänä kuningas siirtyy lasisissa hevoskärryissä parlamenttiin ja pitää avajaispuheen. Juuri nyt lasissa kärryissä, aiemmin ja aikanaan taas käytössä olleet kultaiset ovat jo pari vuotta restauroitumassa.

Puhe on parlamentin avauspuhe ja linjaa myös tulevaa taloupolitiikkaa. Perinteisesti sisältö vuotaa lehdistölle viikkoa-paria ennen, eli yllätyksiä ei enää tule ja budjetit on ja ennen puhetta analysoitu. Kysessä onkin lähinnä rituaali, toki perustuslaillinen, eli ihan heppoisesti siitä ei luovuta.

Tähän kärryajeluun liittyy tietenkin paraati, sivusinkin jo aihetta kuninkaallisten tallien esittelyssä. Paraati on tietenkin jännä paikka, on ihmisiä ja hälyä + aina riski järjestyshäiriöihin (tai jopa pahempaan). Hevosten pitää siis totutella vähän reippaampaan menoon. Ja tämä totuttelu tapahtuu paraatia edeltävänä päivänä eli maanantaina, Dan Haagissa, Scheveningenin rannalla.

Hevosia ei ole kuninkaallisissa talleissa enää tarpeeksi moiseen kulkueeseen, joten kuka vaan sopivalla hevosella voi osallistua tietyin ehdoin. Olletikin hevosen pitää olla tarpeeksi suuri ja ruskea tai musta. Lisäksi ratsastajan pitää suorittaa ratsastusajokorttia vastaava kunniakulkuekoe, jossa ratsastetaan mm sapeli (vai bajonetti, no joku miekanomainen) kädessä ja sitä pitää osata nostaa pystyyn ja viedä eteen plus mm hypätä este se kädessä. Eli tietyt kunnialiikket ja käskyt pitää osata.

Mm sateenvarjon avaamista ja sulkemista harjoitellaan.

Osa tulee omilla hevosilla, toisaalta on ihmisiä jotka tarjoavat hevosensa käyttöön ja ratsastaja on sitten joku reservihevosmies (tai nainen). Esimerkiksi yksi ratsastuskoulu - jonka omistajalla joku kytkös armeijaan tmv - tarjoaa 5 hevosta vuosittain. Olisi hauska bongata vakiotuntiheppa ko paraatissa.

Rantaharjoitus on sitten viimeinen koe joka erottaa jyvät akanoista. Harjoittelevia hevosia on enemmän kuin lopulta tarvitaan ja vain lunkeimmat pääsevät mukaan. Jo useamman kerran mukana olleiden ei kaikkien tarvitse enää osallistua harjoitukseen.

Yksi ratsastukouluhevosista.

Paikalla on paljon väkeä ja lehdistöä ja vartavasten koululuokkia joiden sopii taputtaa ja kiljua ja hyppiä yms avittaa harjoitusta. Yleisömelun lisäksi harjoitellaan ylläolevaa sateenvarjoa, ammuskelua, pikku ilotulitteita (heiteltiin lähes hevosten jakoihin, en vaan saanut kunnon kuvaa) ja grande finalena savu.

Alkuun oli enemmän poukkoilua, koko harjoitus oli käynnissä (niin on paraatikin).

Lehdistöä

Valkoiset hevoset ovat trumpetisteille, niitä oli harjoituksissa 8 mutta vain 4 taisi olla tarpeen.

Hän ammuskeli. Savu on ilotulitteista.

Isompi savu saatiin sitten jollain kemikaaleilla.

Seuraava näkyy jo

Savu antaa hienon taustan

Rumpalin hevonen on aina kirjava. Harjoituksissa oli kolme kirjavaa,
2 tinkeriä (Irish Cob) ja yksi puoliverinen (kuvassa oik) joka taisi saada paikan.

Lopussa savun väri vaihtui.

Tauko

Alla hieman liikkuvaa kuvaa, tosin kuvaajan kohteena tais olal orkesteri ja hepat sivuasia.

Ja filmi 2019 kulkueesta. Pitkä ja tsuumailevat lähinnä vaunuja (/kuninkaallisia) eikä hevosia, pöh.  Kohdassa 7:30 kuningas kiipeää kärryihin. Parta on edelleen. Lopussa itse puhe.

ps Päivän nimelle ei löydy järkevää selitystä netistä, sillä millään (pikku)prinsseillä ei ole päivässä mitään jakoa. Niiden sijaan (poliitikko)naisten hatut ovat tärkeässä asemassa.

Hampusta verovähennyksiä

Wikipedian mukaan Hollanti oli maailman ensimmäinen maa joka hyväksyi kannabiksen käytön lääkkeenä. Tämä ei ehkä ole kovin yllättävää (ks vaikka Hamppusuvaitsevaisuutta). Näemmä samainen Wikipedia antaa ymmärtää, että lääkekannabiksen myöntäminen Suomessa takkuilee.

Nyt oli kuitenkin aika hupaisi uutinen, näin ei-hollantilaisnäkökulmasta (kursiivi suoraa käännöstä): Lääkärin reseptin pohjalta itse kasvatetun kannabiksen kulut voidaan vähentää verotuksesta terveydenhoitokuluina. Tämän päätti Korkein Oikeus Crohnin tautia sairastavan henkilön hyväksi. Hänen lääkärinsä määräsi kannabista, jonka nainen kasvatti itse. Lääkäri nimittäin oli mieltä, että apteekin tavara ei toiminut potilaan kohdalla toivotulla tavalla. Korkeimman oikeuden mukaan lääkärin määräys (resepti) on riittävä syy vähennykselle.

ED 5.10.2019

Tietääkseni itse saa kasvattaa vain 5 kasvia kerrallaan. En tiedä aiheesta tarpeeksi, että kuinka pitkälle viidellä pääsee (onko se sätkä / kasvi, joka ei kauheasti lohduttaisi, vai voiko viidella chillailla koko vuoden?). Olisi siis kiva tietää antaako lääkärin määräys myös mahdollisuuden poiketa tästä viiden säännöstä. Toki lääkekannabis voi olla noin muutenkin lievemmin annosteltu.

Poni löytyi!

Uskomatonta, mutta totta, toukokuun lopulla luontoalueelle kadonnut Black-poni löytyi eilen. Laihtuneena ja punkkejakin oli, mutta selvästi elossa. Suitset ja satula ovat hukkuneet reissussa. Ponin bongasi luonnossaliikkuja. Lyhyt häntä vahvisti löydön Blackiksi.

Löytynyt ja laihtunut poni. Ainakin yksi kenkäkin vielä tallessa.

Poni oli siis hävoksissä reilut 4 kuukautta ja alkuviikkoina etsintöjä oli isolla joukolla. Tuskin kenelläkään oli enää pahemmin toivoa elävänä löytymisestä (vaihtoehtoisesti joku huithapeli on vienyt mennessään).

Onnellinen loppu, hieno homma!

Lähde ja kuvan lähde

Muutama traktori

Typpipäästöt ovat olleet täällä viime viikkoina lujaa tapetilla. Rajat paukkuu yli ja tuhansia rakennusprojekteja on laitettu jäihin. Jotain tarttis tehdä. Poliitikko Tjeerd de Groot sen sitten viikko sitten lohkaisi: "Puolitetaan maatalouskarjan määrä".

Tästä maanviljelijät eivät ilahtuneet ja tiistaina olikin suurprotestin paikka. Kymmeniätuhansia maanviljelijöitä kokoontui parlamentin (Tweede Kamer) tuntumassa olevaan puistoon osoittamaan mieltään.

Traktoreita Den Haagin keskustassa. Kuva täältä / ProShots

Aiheesta oli tietenkin medioissa etukäteen ja mm ilmoitettiin, että puistoon mahtuu maksimissaan 75 traktoria. Vaan eipä siinä poliisi kummempia mahtanut kun menopelejä alkoi vyöryä Den Haagiin. Koska traktorilla ajellaan n 30-40 km/h ja maanviljelijöitä tuli joka puolelta maata aamun ruuhkat olivatkin ennätykselliset: pahimmillaan 1200 km seisovaa jonoa.

Paikoin oli laitettu metalliaitoja mutta helpollapa siitä traktori menee (ks video). Keksivät sitten laittaa teitä poikki, aamun kuvakaappauksessa yllä jo yksi, myöhemmin enemmänkin. Vaan eihän se maajusseja pidellyt sekään, eipä aikaakaan niin kiersivät rannan kautta ko puistoon.

Ruuhkat puoli ysin pintaan.

Lopulta paikalla oli arviolta 2200 traktoria + jokunen rannalla ja ehkä osa saatu ohjattua muualle. Ihmiset suhtauivat tapahtumaan suht tyynesti, mitään liikenneraivoa ei ole raportoitu vaan pikemminkin iloista vilkuttelua ohivyöryville kolonnille. Ilmeisesti yleinen mielipide tukee maanviljelijöitä. Myöskin itse protesti sujui 'nätisti', mitään mellakoita ei syntynyt ja iltapäivästä itse kukin suuntasi taas takaisin maalle.

Olivat valmiina, onneksi ei tarvetta tositoimiin.

Tilaisuudessa puhui maatalousministeri, joka sanoi, että ainakaan hänen hallintokaudellaan karjaa ei puoliteta. Hmmm... ja se kausi oli max 6 vuotta...? Kohun aikaansaanut kansanedustaja totesi, että tavoite saavutettu aihe on tapetilla.

Maanviljelijöiden argumentit ovat mm jos heitä ei ole, kuka Hollannin ruokkii? Ja toisaalta miksi juuri he, kun lentoliikenne senkun kasvaa? Tallilla kuulin tallinpitäjän äidin manailevan että jos maanviljely loppuu kaikki maatyöntekijät joutuvat muualle töihin ja ajavat esim 30 km työmatkaa. Että se niistä typpisäästöistä!

Itse olen kaupunkilainen joka nyt 2 vuotta asuu [ulkomaalaisena] mukamas maalla. En alkanut väittää vastaan, turha tapella. Mutta:

Maatalousyrityksiä on Hollannissa 'vain' 1500 kpl. Tämä on vähän tuotantoon nähden, eli tilakoko on iso tai tosi-iso. Esim broilereita ja munijakanoja on yht 88 miljoonaa kpl. Sioista olen kirjoittanut aiemminkin.

Typpipäästöistä maatalous tuottaa 46%. Kakkosena 'ulkomaat' 33%, teollisuus vain 1% (!), tieliikenne 6% ja muu liikenne 2,2% (lienee junat & lentäminen, laivat on erikseen vajaa 3%). Olletikin ulkomaanpäästöt myös vähintään puolet maataloutta, mutta niihin toki vaikeampi puuttua. Maataloudesta naudat suurin, 38% ja kakkosena peltoviljely (keinolannoite) 25%.

ED 2.10.2019

Eli mitä tulee argumentteihin. Käytin yli tunnin aikaa löytääkseni jonkunlaisen numeron kokonaismaataloustuotanto vs -vienti. Vientiä oli 2018 yli 90 miljardia, mutta montako % se on kokonaistuotannosta? Ei löydy millään, vaikka yritin englanniksikin. Ihme homma. Mutta se löytyi, että sianlihasta 75% on vientiä (Lähde) ja kukista ja koristekasveista 80% (jälkimmäisiä harvemmin syödään, lähde). Vaikka nyt en ihan tarkkoja lukuja löydä niin tuskin täältä ruoka loppuu, edes karjamäärää puolittamalla. (Ja aiheen ulkopuolelta, kaikkineen lihansyöntiä kannataisi vähentää vs ilmasto).

Vastaavasti sekä lento- että työmatka-argumentti ovat aika heppoisia, jos maatalouden typpipäästöistä vähenisi vaikka 30 % se olisi 14% kokonaisuudesta. Ja maatilayrityksia on 1500, 500 lopettaisi ja työntekijöitä n 20/yritys (oikeasti kait pikemmin 10) = 10 000 lisä-autoilijaa. Työkansalaisia on nyt 9 miljoonaa, osa toki pyöräilee eli sanotaan, että 50% autoilee niin  autoillun työmatkaliikenteen lisäys olisi  0.2% luokkaa eli kokonasiliikenne nousisi 6,1% => 6,11%. Nousu olisi siis 0.01% (tai ehkä puolet siitä, eihän kokonaisliikenne pelkkää työmatkaa ole vaan esim rekat) joka on hieman pienempi kasvu kuin 14% lasku. Lentoliikenteeseen toki sopii puuttuakin, mutta jopa totaalilopetus olisi pikkujuttu (prosentti vai puolitoista) vs -14% maatalous (tällä 30%-mallilla).

Enemmän populaa kuin Trumpin virkaanastujaisissa.
Ylä-vas ympyrä on Cirque de Soleilin rakentelun alku - joutuivat odottamaan päivän. Kuva: poliisi

Vaikea asia, toki, sillä yritykset ovat perheiden ja historia ja elinkeino jne. Kuitenkin tuotanto on niin suurisuuntaista ja ei-eläinystävällistä että kaupunkilaisnäkökulmasta varaa pienentää on. Paras ratkaisu olisi tietenkin pienempi tilakoko, eläinystävällisempi hoito ja parempi hinta maanviljelijälle. Yritys voisi jatkaa kannattavasti ja luonto ja eläimet kiittäisivät.

Vaan saatanpa olla naiivi tässä.