keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Viimeinen - Alkoholivalistusta

Uutisissa oli joulukuun alussa, että liikenneturvallisuustutkimuslaitos vaatii puhallusratsioiden palautusta. Kovin usein niihin ei törmää, itse muistan puhaltaneeni lähes 18 vuoden aikana kerran, n 17 vuotta sitten. Poliisi myöntää, että niitä ei ole vuosiin enää toteutettu, sillä somen kautta sana leviää vartissa ja porukkaa välttää paikan tiheätiestöisessä Hollannissa helpolla.

Tähän liikenneturvallisuustutkimuslaitos toteaa: "No mutta sehän on vain hyvä, valistus päätyy juurikin kohderyhmään". Ilmeisesti ajatus on että jos moneen kertaa tulisi varoitus ratsiasta (ja joutuisi kiertämään) että eh-kä joku nuori säikähtäisi kiinnijäämisriskiä ja jättäisi juomatta?

Lähde Politie.nl

Kiemuraista päättelyä, mutta vastaavaa näkee myös nopeusrajoitusten valvonnassa. Itse olen kyllä tässä poliisien puolella, aika turha siellä on sitten tyhjän panttina päivystää.

Ja sitten - viimeinen.

Kuten jo jokunen viikko sitten varoittelin, ideavirta alkaa takkuilla. Ja kun tämä on 500s postaus ja melko tarkalleen kuusi vuotta olen havainnoinut (since tammikuu 2016) niin eiköhän ala riittää.

Toki jokunen idea nyt jää laittamatta, kuten 

Pohdintoja kylmyydestä. Holskit eivät käytä hanskoja / sormikkaita paljon ikinä. Vaikka talven lämpötila on 0-5 astetta ja josku jopa -3. Ja toisaalta holskien talot ovat sisältä jääkylmiä, nyt energiakriisin aikaan puhutaan makuuhuoneista että 13-16 astetta riittää mainiosti. Varsinkin vahoissa taloissa vetää (myös oma Haarlemin ex-asunto) ja ikkunat ovat yksinkertaisia. 

Kuvanottohetkellä oli +2 astetta ja viiltävä itätuuli. Paljaat sormet.

Aina kun manitsen (rutkutan) jommasta kummasta vakiokommentti on "Sinähän olet Suomesta, kyllähän sinun jos kenen pitäisi olla kylmään tottunut!". Vaan en ole sillä Suomessa on 0-5 astetta vain rajatun ajan ja sitten onkin jo -5 tai -10. Ei siinä ehdi karaistua ja -10ssä on jo pakko laittaa hanskat. Täällä ovat lapsesta asti ilman ja siksi tottuneet, vaikka itse tosiaan vedän tumppua käteen jo alle kymmenessä asteessa.

Ja mitä sisätiloihin tulee: "In Finland we have this thing called 'eristys'".

Hevosmaitotila. Jovain, niitäkin on. Yli 10v sitten vierailin yhdellä mutta en ottanut kuvia. Tuossa suht lähellä (20-30 km) olisi yksi mutta en vaan ole saanut aikaiseksi vierailla, varmaan pitäisi sopia tapaaminen yms (ja suomalainen ei halua olla vaivaksi).

Joulujuhlat yms pakkopönötykset (perjantai-iltapäivän drinksut). Tästäkin puuttu kuvat ja en ole saanut aikaiseksi. Lyhyesti: Suomessa esim pikkujouluihin liittyy snadia siistiytymistä ja yleensä ruoka + halukkaille jortsut. Täällä lähes kaikki juhlat (läksiäiset, joulut jne) ovat pönötystä eli seisoskelua lasi kädessä ja välillä ohi tulee tarjotin jolla uppopaistonaposteltavaa

Nämä ovat usein työpäivän päätteeksi ja taksin korvauksista ei ole koskaan ollut puhetta. Ei siis voi juoda. Tosin holskit ottavat helposti 1-4 olutta (huom täällä 0,25 vakiokoko) ja eikun rattiin (kantsis varmaan niitä ratsioita...). Itse en ota jos ajan. Limua ei aina viitsi (turhaa sokeria) eli vissya sitten lipitän. Monesti frittitarjoomukset eivät ole kasvispohjaisia (eli en syö niitäkään) ja liukenen siis heti kun kehtaan. Näenhän samoja naamoja koko päivän joka tapauksessa ja ilmainen vissy (ei ruokaa ei jortsuja) ei tuo tapahtumaan minulle lisäarvoa. Silti Holskit tykkäävät, ja mitä ahtaammin seisotaan sen parempi. Gezellig!

Hevosen myyntiesittelyä. "Tosi kiltti, ihan tosta vaan voi ratsia!" ja hän ravailee asvaltilla...
En ostanut (enkä edes koeratsinut. Takajalat sököt.).

Ja tietenkin jotain heppajuttuja, talleja tai tapoja, olisi voinut vielä hihasta vetää. Tosiaalta mm kouluratsatussarjan faktat ovat monilta osin jo vanhentuneita (Suomesskain saa keventää esim.).

Mutta, näillä mennään, tällä erää loppu-slut.

Kiitos kaikille lukijoille! Het ga je goed, sanos holski.

(kaikkea hyvää)

Niin ja joulua ja uuttavuotta tietenkin! 🎄🎅🎄

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Ei nauravalle Annelle

Jo muutaman vuoden muodissa on ollut Blond Amsterdam, astiasto pirtsakoilla piirustuksilla. Niitä on julkaistu eri teemoilla ja itse näkisin ideaksi lähinnä tee/kahvi/high tea, ei niinkään koko pöydän kattaus. Nettisivuillaan tosin mainostavat ihan joulupöydän kattausta, itselleni tuli tuosta ehkä päänsärky.

Kuva nettikaupasta

Olletikin kohderyhmä on naiset - ja turistit. Ja turisteille(kin) sunnattu oli viimeisin designi, muki hollantilaisin tunnuksin, kuten mylly ja luistimet. ja Anne Frank.


Iloisen punaposkiseen Anne Frankiin tarttui somekansa heti, "täysin sopimatonta".


Olen melkolailla samaa mieltä ja kupponen katosikin weppikaupasta pikapikaa. 

keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Hinurit valmiudessa

Kirjoitin tämän jutun ruuhkista helmi/maaliskuussa 2020. Ennenkuin ehdin julkaista iski korona ja ruuhkat katosivat. Nyt ne ovat ennallaan, jopa pahempia kuin ennen koronaa. Mikä on omituista sillä monin paikoin kuitenkin työskennellään osin etänä. Toisaalta monet hankkivat korona-aikaan auton vältelläkseen julkisia, sekö sitten vaikuttaa?

Ruuhkista olen maininnut jo muutamaan otteeseen (esim yksi ja kaksi). Ruuhkia on kahdenlaisia, jokapäiväiset ja poikkeukselliset.

Tilastot olin napannut jo 5.3.2020. Rijkswaterstaatin sivut, jotka olivat lähteenä, eivät toimi enää enkä löytänyt vastaavaa. mennään siis vanhoilla luvuilla, sillä idea on selvä. Yllä lkm, alla km.
Lähde (oli) Rijkswaterstaat

Jokapäiväiset ovat juuri mitä nimikin jo sanoo, joka arkipäivä toistuvia. Aamulla klo 7-10, iltapäivällä klo 15-18 (19). Näistä ruuhkista julkaistaan vuosittain top-kymppi ja sitten spekuloidaan vs suunnitellut tieremontit nousijat ja laskijat tulevalle vuodelle. Päivittäisten ruuhkien pituu on n 200-400 km. Ruuhkan pituus n 10-30 km eli päivittäisiä ruuhkia n joku 10-30 kpl. Joka päivä. Ruuhka-aikoina on oikeastaan ihan sama minne on menossa, lisäaikaa on pakko laskea 30-60 min ainakin, vähän matkan pituudesta riippuen.

Joka-aamuiset odotetut ruuhkat, lähde ANWB


Jokapäiväisille ruuhkille ei oikein voi mitään, välillä lisätään asfalttia eli ajoratoja mutta ei mene kauaakaan niin ruuhka on ennallaan (jokunen vuosi toki mutta ennemmin 3 vuotta kuin 10). Itse seuraan parhaillaan (2022) Utrechtissa kussia kerran viikossa ja tunnin matkaan menee poikkeuksetta 2. Tai no, varaan aamulla 2h ja olen ollut tähän mennessä paikalla ehkä 5 min etuajassa, senverran että ehti vessaan ja hakea kahvin. 

Paluumatka on pahempi, yleensä tähän tunnin matkaan menee 2-2,5h. Tälle pätkälle osuu Maas-joen ylittävä silta Hedelin kohdalla. Sillan maksimikapasiteetti (3 kaistaa/suunta) on 6 600 autoa / tunti. Ruuhka-aikana autoja on n 10 000, joten pullonkaula on valmis.  Ja kuten kuvasta näkyy, on ihan sama mistä kaupungista minne halua ruuhka-aikaan, joka paikka on jumissa.

jaaha


Kakkosena sitten nämä poikkeukset. Joita tietty piisaa, lähinnä rekan tai henkilöauton rikkoja. Välillä peltikolareita (erit ruuhkissa, jolloin päivittäinen ruuhka hetkessä tuplaantuu) ja toki myös vakavampiakin onnettomuuksia. Ne tosin tapahtuvat pääosin ruuhkien ulkopuolella, sillä ruuhkassa ei ajeta lujaa. Mutta rysäys juuri ennen aamu-tai iltaruuhkaa voivat tukkia tien tunneiksi.

Yleisimpien, eli autonhajoamisten (rekoilla usein rengasrikko) kohdalla ajetaan pientareelle ja vedetään heijastinliivi päälle, soitetaan apua ja odotellaan turva-aidan takana. Lähes kaikki tiet ovat kameravalvottuja ja ainakin isoimmalla hätäpalvelulla ANWBllä (vrt Autoliitto) on suora linja Tielaitokselle (Rijkswaterstaat), joten oikeastaan aina jos pientareella seisoo joku laitimmainen kaista suljetaan turvallisuusyistä.



Ja sehän aiheuttaa per heti ruuhkan. Kun kaistoja on ruuhka-aikoina joka tapauksessa liian vähän ja tästä liian vähästä poistuu 30-50% (kaistoja 2-3 yleensä) niin siinä se. Ja taas seisotaan. Jos aiheuttaja on kolari kaistoja saatetaan sulkea kaksikin. Ja ei mene kuin hetki niin vastaantulevallakin tienpuoliskolla on ruuhkaa: kijkersfile eli katsojaruuhka. Sillä liian täydellä tiellä riittää, että muutama hieman hidastaa katsoakseen tarkemmin niin soppa on valmis. Nämä katsojaruuhkatkin ovat helposti kilometrien pituisia.

Ruuhkista oli helmikuussa 2020 lehdessäkin ja opin uutta. Mitä pitempään kestää, että hinuri tai muu apu on paikalla, sen pahempi ruuhka. Tämä nyt on itsestäänselvää. Jotta ruuhkia saataisiin minimalisoitua Tielaitos onkin solminut sopimuksia hinurien kanssa, että tavoite olisi olla 20 minuutissa paikalla. Hinaajat saavat ajaa pientareella, muutenhan tavoite olisi mahdoton. Mutta on se silti monesti ja siksi valtio antoi 100 miljoonan ekstrapotin tähän, jonka avulla firmat voivat yksinkertaisesti päivystää liittymien tuntumassa. Kuitenkaan yllämainittu pätkä Utrecht - Den Bosch (tarkemmin solmukohdtien Deil (A2/A15) ja Empel (A2/A59)) väli ei sisälly suunnitelmaa, vaikka oli top-kympissä seitsemäntena 2019. Päivystys on onneksi saatu järjestettyä provinssin toimesta ja risteyksissä Velddriel sekä Rosmalen-Itä seisoo hinausautoja valmiina.

Kerrankin oikea suunta

Aika toivotonta touhua. Onneksi työmatka onnistuu ilman ruuhkia. Kestää hieman pitempään ajella pikkuteitä mutta extrana voin bongailla heppoja. Ruuhkassa seisominen on elämän hukkaan heittoa!

tiistai 29. marraskuuta 2022

Munakuppi

Jokin aika sitten eksyin Amsterdamin kukkamarkkinoille. Yksi turisteimmista paikoista Amsterdamissa, missä myydään lähinnä ylihintaisia tulppaani- yms sipuleita turisteille. Ympäri vuoden, vaikka ei niitä tulppaaneja esim toukokuussa kukaan voi istuttaakaan. Pääosa tuskin nousee muutenkaan. Paljon tietenkin myös hampunsiemeniä yms. Markkinat ovat ponttooneilla, eli puhutaan kelluvista markkinoista mutta ihan taviskojuilta ne näyttävät ja tuntuvat loppupeleissä (eivätkä liiku minnekään, onpahan vaan katu levennetty).

Vaikka olin jokseenkin paikanpäällä, en tajunnut ottaa yleiskuvaa. Tämä Wikipediasta
By VirtualSteve - Own work, CC BY-SA 4.0

Siellä sitten osui silmiin Munakuppi. Mikälie kiinalainen keksintö, useimmilla kojuilla oli. Muoto kuitenkin on hyvin munakuppimainen, vaikkakin suuaukko liian pieni tukevaan munansijoitteluun.


Idea on kasvatta "ukkelille" tukka eli ruohoa (oletan rai-).

Toisella kojulla oli 3,-/kpl ja vitosella kaksi. 
Contents: Seeds, potting soil, instructions and a Munakuppi.

Juuri tätä sisutukseni kaipasikin.

Kaippa tämän saa suomibongaukseksia laskea, ei nimi voi olla muualta.

ps toinen pienempi Suomibongaus on pilvifirma Tilaa. Mainosti jossain vaiheessa moottoritien laidalla. Googletin tietenkin mutta en löytänyt Suomi-linkkiä. Mutta samaa sarjaa kuin munakuppi, melkein pakko olla sillä tilaahan pilvipalvelu juurikin tarjoaa.

maanantai 21. marraskuuta 2022

Susien ammuskelua

Susista kirjoitin kolmisen vuotta sitten ensimmäisen kerran. Silloin, vuosien jälkeen, ensimmäiset sudet oli taas bongattu Hollannissa. Sittemmin kanta on vahvistunut, vaikkakin kaikkineen puhuttanen vasta 10-20  yksilöstä. 

Lähde Omroep Gelderland

Hollanti on kuitenkin täynnä ja ahdas maa. Luontoa ei ole, ja se vähä mikä muistuttaa luontoa on ihmisten kansoittamaa, ainakin viikonloppuisin. Niinpä nämä sudet eivät voi oleilla kovin rauhassa tai omissa oloissaan, vaan eksyvät väkisinkin ihmisten läheisyyteen.


Susi vaanii lampaita, ED 23.7.2021

Ja näin jo kymmeniä lampaita on tapettu, lisäksi jokunen shetlanninponi. Hollannin puolella vain pari ponia (ja osa ei varmoja) Belgian Limburgissa enemmänkin. 

Vastikään somessa kiersi kilpapyöräilijän ottama video jossa susi tallustaa luo ja alkaa seurata.


On myös juttua, että on tarjottu lihaa jotta saatiin valokuviin. Sillähän sitten semi-kesyyntyvät helposti. Ja tämä kesyyntyminen on tietenkin ongelma, jotenkin sudet pitäisi saada pidettyä ihmisistä loitolla. Että luontaisesti välttelisivät.

Gelderlandissa keksittiin sitten mainio ratkaisu, ammutaan niitä paintball-kivääreillä. Ei tapa mutta nippaisee ja tajuavat pysyä etäällä.

Telegraaf-lehden mielipidekysely marraskuussa: Kakkukaaviossa 85% sanoo, etteivät ole iloisia suden paluusta. Palkeissa 78% sanoo, että heidän mielestään susi on uhaksi ihmisille. Liian kesy voi ollakin.

Ja milläs ihmiset saadaan pidettyä susista etäällä. Myös paintball?


sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Sinterklaaskohua

Pahoittelen hiljaisuutta, on ollut muita huolia. Toisaalta huomasin "tauon" aikana että ihan niin kauheasti havainnoitavaa ei ole. Pari isompaa juttu toki vielä olisi (esim joskus saisin aikaiseksi käydä hevosmaitotilalla) mutta jokapäiväisessä lehdessä yms uutisissa vähemmän. Mikä voi osin johtua siitä että lähes 18 vuodessa olen jo turhan hollannistunut, eikä moni asia ihmetytä enää.

Ns riippusilta trailtehtävänä heppamessuilla Kalkarissa 2021.

Toisaalta olen suht etääntynyt Suomesta, en tiedä mitä "siellä" tapahtuu ja mitä sielläkin on. Esim jo pitempään keräilin materiaalia, että kirjoittaisin hevosten trail-radoista. Kunnens bongasin, että Suomestakin löytyy, perustettukin jo vuosia sitten. Se siitä ihmettelystä. 

No, Sinterklaasia ei Suomessa ole ja siihen liittyvät viimeaikojen ihmettelyt. Hän siis saapui Hollantiin tänä viikonloppuna, pyörii siellä täällä, juhlii 5.12 syntymäpäiviään lahjoja jaellen (yleensä päivänsankari saa lahjoja, mutta Sinterklaas on eri mies) ja poistuu 6 joulukuuta takaisin sinne, mistä tulikin eli Espanjaan.

Saapumista ja lahja-iltaa odotellessa Tvstä tulevat Sinterklaas-uutiset (vrt joulukalenteri). Joka vuosi Sinterklaasilla on kommelluksia, on kartta hukassa tai lahjat tai toivekirjan kirjaimet. Hän saapuu höyrylaivalla ja tänä vuonna ensimmäisissä sinterklaas-uutisissa oli lähes Titanicmainen meininki, sillä lahjalaiva upposi.

Kuvakaappaus ko ohjelmasta, litimärkä Sinterklaas, ED 12.11.2022.

Ja tästäkös somettavat curlingvanhemmat raivostuivat! Nyt meni liian pitkälle! Pirjopetterit traumatisoituvat ja huutoitkevät ja painikoivat. Että saahan jotain jännitystä olla mutta tämä oli liikaa. Opettajatkin paikoin yhtyivät kuoroon - piti askarella sinterklaaskrääsää mutta lapset ihan hajalla sillä eihän hän millään enää pääse tulemaan.

Sinterklaas-uutisten lukijalla neule, jossa lukee chaos eli kaaos. Ohjelmassa on monesti piilovitsejä vanhemmille. Screenillä laiva uppoaa syvyyksiin. (myös ED)


Eikä siinä kaikki. Sillä eilen lauantaina Sinterklaas sitten saapui - ja kävi ilmi että osa matkasta oli taitettu yksityiskoneella. Näinä aikoina! Energiakriisi! Ilmastonmuutos! Lastemme tulevaisuus!

Koskaan ei ole hyvä.

Ps.Tultuaan laivalta maihin Sinterklaas jatkaa matkaa hevosella. Tänä vuonna selkäännousu oli melko haasteellista. Toivottavasti video näkyy. Kiltti heppa!


keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Heppojen(kin) sijaan pakolaisia

Silja Europan lisäksi pakolaiskriisi on tuonut muitakin luovia sijoituspaikkoja. Esimerkiksi maneesin eli ratsastushallin. Sinne pykätään huoneita ja suihkut ja vessat.

Kuvan lähde Omroep Gelderland täältä.

Hevosia siellä ei sentään ihan vastikään enää ole ollut, vaan se on viime vuodet toiminut mm salibändytilana. Googlen arvostelut kertovat: Hyvä sali mutta pienenpuoleinen. Maneesirakennus on kivan tyylinen, muistuttaa siis hevostallia. 

sunnuntai 16. lokakuuta 2022

Ei ne hevoset edes toimi

Pariin otteeseen olen kirjoittanut hevosten suorittamasta maisemointityöstä, mm Oostvaardersplassenin kohdalla ja Haarleminkin kupeessa on. Hevosia - ja paikoin myös lehmiä - sijoiteltiin eri luontoalueille alkaen 80-90-luvulta pitämään paikat avoimina. Etteivät aikoinaan alunperin Hollannin luontoa olleet (ja sittemmin ihmisten "takaisinrakentamat") kanervikko- tai hiekka-alueet kasva umpeen.

Hän maisemoi patsastelemalla.

Nyt asiaa on tutkittu ja näemmä hevoset (ja nautakarja) syövät vain satunnaisesti pusikkoversoja, eivätkä ko eläimet kaiva oikeastaan ollenkaan. Näin juuret voivat kasvaa rauhassa ja loppupeleissä pensaikko valtaa muina miehinä alaa. 

Jotain yritystä sentään.

Tulos perustuu 10 vuoden seurantajaksoon Den Haagin kupeessa olevalla luontoalueella. 

Tutkijoiden suositus on kasvattaa kanipopulaatiota. Ne kun juurikin kaivavat käytäviä ja välillä romahtaneet käytävät voivat olla sopivasti hiekkalueen alku. Kanipopulaatiota ovat heikentäneet mm virukset ja lisäksi lähteenä käyttämäni juttu väittää, että kaneilla ei ole kummoinen pakovietti / pelko, eli jäävät myös helposti saaliiksi.

Kania ei ole osunut kameran eteen vaikka toki välillä bongaan esim maastoillessa.
Sen sijaan kuvassa kesäinen ylläri ennen estetuntia - 2 käytävää ja 2 alkua keskellä ratsastuskenttää! 

Liikenisiköhän Arabianrannasta esim?

perjantai 7. lokakuuta 2022

Kaasukupla

Groningen on Hollannin pohjoisin provinssi (lääni?). Groningenin iskulause on Er gaat niets boven Groningen eli vapaasti suomentaen Mikään ei ylitä Groningenia. Mikä päteekin, sillä pohjoisin. Sanavalinnalla on myös tuplamerkitys, sillä 'mikään ei ylitä' tarkoittaa myös että paras ja ykkönen.

Groningenin kaupungintalo ja suurtori (Grote Markt)
Pexels / Barbara de Vincent


Sen sijaan jokin alittaa Groningenin, eli kaasukupla. Maakaasuesiintymä löytyi 1959 ja siitä lähtien siellä on porattu. Vaan jos maan alta ottaa jotain ei-uusiutuvaa pois, sinne jää aukko. Joka jossain kohtaa tiivistyy ja ensimmäinen maanjäristys olikin jo 1991. Sittemmin niitä on ollut tiuhaan, pahimmillaa kolmosta Richterin asteikolla. Talot vajoavat ja seinät halkeilevat. Talojen arvo (ja koko alueen) laskee ja korvauksista tapellaan. On komissiota ja lautakuntaa, oikeusjuttuja ja jopa stressistä johtuvia kuolintapauksia on todettu. Onhan se, jos oma koti kaatuu ympäriltä, arvo laskee, rahahuolia, ei korvata ja jatkuva valitusten kirjoittelu ja eri instanssien läpikäyminen syö naista ja miestä. Ja koskaan ei tiedä milloin tärähtää seuraavaksi.


Google kuvahaussa maanjäristysvaurioita.

Tuttuun öljy-kaasufirmatapaan vastuuta vältellään viimeiseen asti ja asiasta on ollut useampia välikysmyksiä eduskunnassa yms. Lopulta oli jo päätöksiä vähentää tai jopa lopettaa poraukset.

 

Maanjäristysten esiintyvyys, nro viittaa Richterin asteikkoon. KNMI / Wikipedia.

Kunnes tuli Ukrainan sota. Suomessa maakaasun käyttö on melko vähäistä (vuonna 2006 11% sanoo Wikipedia ) mutta Hollannissa suurin osa talouksista lämpenee kaasulla ja laittaa ruokaa kaasulla, samoin teollisuus ja esimerkiksi kasvihuonetuotanto on erittäin kaasusta riippuvainen. Hollannissa maakaasu onkin 44% kokonaisenergiankäytöstä . Sodan myötä kaasun hinta on noussut 5-10-kertaiseksi ja kasvihuoneet, leipurit tai vaikka metalliteollisuus ovat ihan helisemässä.

Ei siis ihme että Groningen taas vilahtelee uutisissa. Siellähän sitä olisi, pitäiskö tuotantoa sittenkin nostaa?

 

Lehtijuttu maaliskuulta jo: Kapuloita Putinin rattaisiin? Hae kaasua Groningenista.
ED 8.3.2022

Ei kiva asukkaille.

perjantai 23. syyskuuta 2022

Orjanimet

 Uutisissa: Orjuutetut saavat ilmaiseksi vaihtaa orja-menneisyyteen viittaavan sukunimensä.

Elminan linnoitus Ghanassa, Hollannin orjakaupan keskus. Lähde

Normaalisti sukunimen vaihto maksaa tuhat euroa (tai enemmän) ja vaatii selittelyä yms todistelua. Jopa psykologin kanssa juttelua (mitenniin nimestäsi on sinulle haittaa?). (Toki lapsen nimenvaihto äidin nimestä isän nimeen tai oma nimi takaisin eron jälkeen jne on helpompaa).

Täällä (ja ehkä muissakin maissa) on meneillään myös kielellinen muutos: ei puhuta enää orjista vaan orjuutetuista. Pieni ero mutta merkitysero on suuri.

Suomessa orjuutettuja ei taida olla, mutta täällä iso osa 1600-luvun kultaisen vuosisadan rikkauksista tuli siirtomaapohjalta. Ja tästä vaurastumisesta seurasivat mm suuret mestarit eli maalaustaiteen huippuvuodet (Rembrant ja Vermeer muiden muassa). Ja mm paljon suuria kauppiastaloja Amsterdaminen kanavien (erit Herengracht) reunoilla.

Coymansien talo Keizersgrachtilla. Coymans oli 1600-luvun orjakauppias. Nykyisin talossa on (ironisesti) Amnesty Internationalin pääkonttori.3s kerros on lisätty 1800-luvulla. (lähde

Orjuutettujen menneisyys tietenkin hukattiin melko nopsaan - nykytummaihoisista (amerikassakin) suuri osa ei enää tiedä oliko alunperin Itä- vai Länsi-Afrikasta, saati mistä (nyky)maasta. (lukuvihje: Africa is not a Country) Nykytieteen avulla juuria toki voi tutkia DNAn avulla.

Tähän maattomuuteen ja nimettömyyteen sopi tietenkin uusi sukunimi, joita omistajat, plantaasinpitäjät jne keksivät. Monille sukunimi tosin oli tarpeen vasta vapautuksen jälkeen, osa varmaan keksittiin ihan itsekin.

Nimiä on omistajan pohjalta, kuten Vriesde (omisti De Vries) tai plantaasin nimen mukaan (esim Eendragt). Myös kaupunkien nimiä käytettiin, jopa väärinpäin kirjoitettuna (Madretsma). Joku omistaja antoi vain tietyllä alkukirjaimella alkavia nimiä (Peiter, Posma, Plater, Plet jne), ja paljon käytettiin myös hollanninkuuloisia nimiä, jotka eivät ole kuitenkaan ns tavallisisa sukunimiä kuten Lepelblad (lusikanlehti), Bijlhout (kirvespuu) tai Rozenstruik (ruusupensas).

Jo aiemmin blogissa käsitelty, kultavaunujen siirtomaita käsittelevä sivupaneeli (wikipediasta).

Toki osa on nimestään jopa ylpeitä nykyisin, orjuutus ei ollut (esi-isien) oma valinta eikä sitä tarvitsekaan hävetä. Moni ei kuitenkaan tykkää kun nimestä heti havainnoi taustan. Ja nyt siis nimen voi vaihtaa ilmaiseksi, hieno homma.

Itselläni oli aikoinaan työkaveri sukunimellä Lepelblad. Vasta nyt referoidun uutisen lukiessani tajusin nimen taustan (moni holski varmaan tajuaa muutenkin mutta näin sitä askel kerrallaan opitaan maan historiaa). Heti tuli fiilis että harmi, ettei ole työkaveri enää, olisin voinut kysellä esi-isistä / perheen historiasta.

1800-luvun kaiverrus orjakuljetuksesta. (lähde)

Josta vaihtarina heti kakkosajatus - juuri minunlaisteni (sinänsä hyväätarkoittavien) utelijoiden takia nimen vaihto voi olla mukava. Miksi minua heti kiinnostaa (huu! orjamenneisyys), miksen kysellyt miehen perheestä ihan muutenvaan jo aiemmin kun olisin voinut?

Lähteet: uutinen ja wikipedia


torstai 15. syyskuuta 2022

Suomikoira

Osui paikallisheppakeskustelussa otsikko: Maltti palkitaan: Suomen Lapinkora. En ole koiraihmisiä mutta Suomi mainittu! No, olihan se, Lapin Jälkeläinen Charmed Paige. Näppärä nimi sinänsä söpölle koiralle. Ja heti arvasi, ettei kennel ole suomalainen. Google translate?

Facekaappaus

Koirilla nyt on useamminkin sekasotkukielinimiä, joten ei tämäkään mitenkään sen rumempi ole (kait). Toisaalta pieni Suomitsek ei ehkä olisi haitannut, jälkeläisen sijaan tule heti mielen kasvatti ja genetiivi tietenkin puuttuu. Onneksi ei sentään Lapin Jälkeläisen's Charmed Paige. Olisi hauska tietää  miten lausuvat Jälkeläisen. Näemmä kutsumanimissä pyritään usein myös suominimiin, tämä on Raija.

Vd Peellappiesien pentueita. Ko kennel on tuossa lähellä ja nimi sinänsä kuvaava, alue en Peel ja lappiesit tietty lappareita.

Lapinkoiria / kenneleitä ei täällä ilmeisesti pahemmin ole, sillä postauksen kirjoittaja odotti 1,5 vuotta pentua. Jonkun sivun löysin jolla muutama kennel, osalla suominimi, mutta kaikki linkit eivät toimi. Google löytää lisäksi mm kennelit Lapsitalvi  (ei genetiiviä nimissä) ja Lumilapsen. Jälkimmäinen tekee pennut / vuosi, eka mainitsee vain yhden pentueen vuodelta 2018. Ei siis ole ihme, että joutuu odottamaan.

Olisiko siinä liikeideaa?

tiistai 6. syyskuuta 2022

Kiltameininkiä osa 3

Killoista olen kirjoittanut jo parin osan verran (edellinen). Viime vuonna vahingossa eksyin mestaruuksiin, sarjan lopuksi siis vielä kilpailulajit. Joita oli 4: Lipunliehutus, rummutus, pasuunansoitto ja standardiratsastus. Valitettavasti olin paikalla vasta päivän päätteeksi joten sain kuvia vain hevosista, muu toiminta oli melkolailla ohi. Ei auta kun kopioida järjestäneen tahon sivuilta.

Ensin lipunliehutus. Tuttua touhua, nähnyt mm Italiassakin, lienee monin paikoin vaalittu keskiaikaperinne.


Luokkia oli näemmä useampia, ikäluokkia (>40v, >50v, <12v) ryhmiä ja yksin. Lisäksi ABC nimityksillä, ilmeisesti se on avoin luokka ja siinä sitten ranking-tyyppisesti parhaat ja hieman heikommat jne. Lisäksi myös erikseen luokka "ilman akrobatiaa", kuten alla näkyy liehutus voi mennä hyvinkin villiksi.


Myös rummutuksessa on eri luokkia eri kirjaimilla. Tuloslistalla näkyy pelkkiä seinioriluokkia, luulisi, että nuorempikin väki "saisi" osallistua?



Viimeisenä ei-hevoslajina pasuunansoitto. Tälle oli vähemmän kiinnostusta ja tuloslista on lyhyt, vain 2 luokkaa, seniorit B ja C. B-luokassa vain yksi osallistuja, joten siitä helppo voitto.

Naisella kilta-asu, harvinaisempaa (St Matthias Gilde, Oploo).

Ja sitten hevososioon. Valitettavasti ratsastuksen päälaji (ja siinä koko asu + lippu) oli jo ohi joten lainakuvilla jatketaan. Päälaji on huonosti suomenettu standardiratsastus. Käänsin sanatarkasti (standaardrijden) mutta oikeasti standaard on rykmentin - tässä tapauksessa killan - lippu. Standaard löytyy hollanin Wikipediasta mutta tuppaa suomeksi Pursilipun. No, tunnuslippu nyt kuitenkin. 

Niinpä tämä standardiratsastus tarkoittaa ratsastusta lipun kanssa (ja täydessä univormussa).  Voisi kuvitella, että kulkueessa ko ratsastus ei olisi kovin kummoista (suoraan van) mutta alunperin ratsastajat myös pyyhkivat kadun/tien puhtaaksi rahvaasta jotta kulkea mahtui kulkemaan, eli piti mennä vähintäänkin siksakkia laidasta laitaan.

Osallistuja 79v (heppa 18 ja ukkelilla vasta pari viikkoa). Liput maassa merkkaavat radan rajat.

Olletikin lukijoien joukossa on myös kouluratsastajia, joten kouluradan malli (tehtävälista kirjaimilla) on tuttu. Standardiratasastuksen rata on aika erilailla merkitty, alla ensin käyntiosio ja sitten ravi, nämä mennään siis peräkkäin. Rata on 30*60m.

Hassua, että sisääntulo (ja alempana lopputervehdys) metrin keskilinjasta vinossa. miksiköhän?

Kuvat säännöistä täältä

Arvosteluperusteina on lähinnä ohjaus + uljas asento ja lippu pystysuorassa. Toki hevonenkin saa liikkua puhtaasti.

Voittaja, hienoin pukukin ehkä. Huomaa hevosella silmälaput.

Illan päätteeksi sitten renkaantökintä.


Eri lajeista saa sitten voittoprenikoita. Edellisessä osassa kerroin hopeankantajista, näemmä hevoset kantavat omansa.

Tämä hevonen oli jo 26v ja laitumelta nykäisty (kertoi omistaja-ratsastaja). Ehkä olisi voinut antaa ollakin, ikävän laiha.


Alla vielä tökintävideo ja pätkä palkintojenjaostapoistumista kellonkilinällä. 79-v ukkelin hevonen hieman kiihtyy. Ollapa itse noin vetreä sen ikäisenä. Tai edes elossa.



Kaikkineen mukavaa kerho-harrastelua ja nyt kun olen touhuun kiinnittänyt huomiota niin eri tapahtumissa näitä kiltahiippareita näkyy, rummuttamassa tai lippukulkueena. Esimerkiksi kun kunniamerkit jaettiin (kuninkaanpäivänä) tai vaikka jos joku uusi patsas paljastetaan tai koulu avataan tai ... No, ylipäänsä jos osuu tapahtuma kohdalle johon sopii pieni juhlallisuus, myös häissä tai hautajaisissa voi bongata.

Hieno vanhanmallinen työhevosriimu. Hevoskanta aika erilaista kuin muissa kisoissa.

Juuri vastikään kerroin kuinka holskit tykkäävät laumautua, tällaiset harrastekerhot (kiltojen lisäksi mm karnevaaliyhdistykset ja eri urheilulajit) kuuluvat myös vahvasti Hollanin perinteisiin. Ja killat eritoten ovat perinteisiä, oman kylän Onze Lieve Vrouwe täyttää 2024 700 vuotta. Jäseniä on 28 kpl, saas nähdä millaiset torijuhlat saavat aikaiseksi. Raportoin (ehkä).

sunnuntai 28. elokuuta 2022

Punainen risti ja lääkärit ilman rajoja apuun

Jo on aikoihin eletty. Kuvittelisin Hollannin suht länsimaiseksi, mutta niin vaikeaksi on mennyt että avustusjärjestöt joutuvat kiiruhtamaan apuun. Hätäapuun ja sairaanhoitoon. Pakoilaiskekus Ter Apel on niin täynnä, että porukkaa on nukkunut pihalla tai tuoleilla jo pari kuukautta ja portin ulkopuolella makoilee noin 700 ihmistä odottamassa.

Nukkumista taivasalla. Onneksi ei sada. Kaikki kuvat ED 26.8.22.

Viime kuukausien pakolaisvirta on ollut reipas, muttei poikkeuksellinen. Ukrainan virta ohjattiin muuta kautta ja on melkolailla tyrehtynyt (tai ainakaan ei uutisissa). Sen sijaan tutut Jemen, Syyria ja Turkki pukkaavat porukkaa entiseen tapaan. Pakolaisliike on aaltoilevaa ja nyt on pieni huippu. Lisäksi viime vuosina on keskitetty vastaaottokeskuksia ja suljettu pienempiä, jolloin Ter Apelista tuli suurinpiirtein ainoa vastaanottopaikka. Kaupan päälle asuntotilanne on todella heikko, joten keskus ei vastaavasti tyhjene toisesta päästä. (Asuntotilanne kuvastaa sekin, että työpaikkaoppilaitoksen kans väl. kurssilla on vain yksi ulkomaalainen tänä syksynä, kun yleensä kuitenkin 15-20 kpl (jopa suomalaisia). Suurin syy tähänkin on asuintilan puute).

Ruokaa aidan yli.

Kaikkineen tämä siis johtaa siihen, että meninki on kuin isommassakin pakolaisleirissä, sanitäärit eivät kestä painetta, ruokaa on tai ei ja sairaanhoito täysin olematonta. Pakolaiset ovat helposti heikossa hapessa, verenpaine-tmv lääkkeet loppuneet matkalla ja pienempikin vika on ehtinyt pahentua. Torstaina vietiinkin jo pari piipaa-autolla sairaalaan - asiaa ei helpota +35 lämpötilat.

Rajaton lekuri.

Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Ei ihme että on etsitty ratkaisuja poikkeuksellisemmistakin suunnista. Viikolla bongasin Tallink-laivan kuvan lehdestä, se on vuokrattu tänne ja sinne voi majoittaa tuhat pakolaista. Sentään katto ja vessa sitten. Vaikkakin suomipop-risteilyn kustannuksella.

Lähde ED ja tämä.

perjantai 19. elokuuta 2022

Välimeren näkymät unelmana

Poliisi bongasi pyörätiellä Bestissä näyn, invamopoa talutetaan kyydissä iso palmu. Kokonaisuus yllätti senverran, että pysähtyivät kysymään mikä meininki.

Näppärää. ED 6.8.2022

No varastettuhan se oli, lähella sijaitsevasta Hornbach-rautakaupasta, pihalle oli laitettu puutarhatuotteita näytteille. Hintalappukin roikkui vielä, 345,-. Miten invakuntoinen henkilö oli sen saanut mopoon nostettua (ja meinasi kotiin asti pystyä kävelemään), sitä tarina ei kerro.

Ps Tiety palmut siis pärjäävät jo täällä, silti palmutetut etupihat eivät oikein sovi... (alla omasta kylästä)

Kuvanoton aikoihin lähemmäs 30 astetta, mikä melkein näkyy.