torstai 27. tammikuuta 2022

Keksintöjä Hollannista: WeTransfer

Kun kerron olevani suomalainen yleensä ykkösenä mainitaan Jari Litmanen (vaikka hänen huippuajoistaan on lähes 20 vuotta) ja kakkosena joskus Nokia (sama juttu). Käytännössä Suomi ei ole kauhean lujaa maailmankartalla. (Joskus yritän vielä liputtaa Angrybirdsejä, mutta eivät nekään kovin ajankohtaisia enää ole, kait). Kaikkineen en ihan heti en keksi mitään kovin ajankohtaista superkeksintöä joka olisi maailmankuulu. (Oura, mutta sekin on aika kapealle kansanosalle?)

Hollannin tunnettuus on astetta suurempi, täällä yritetään kovin ja keksitään ties mitä ideoita. Useimmat nykyideat ovat tietenkin nimeltään englanninkielisiä, joten välillä alkuperä tulee yllätyksenä.

Wetransferin logo.

Niinpä en ollut oikeastaan tajunnut, että maailmanlaajuisesti käytetty ilmainen tiedostonjakopalvelu Wetransfer:kin on hollantilainen. Nyt firma suunnittelee pörssiinmenoa ja oli siis uutisissa.

Alunperin firman perustaja työskentely OY Communications (*) markkinointifirmassa. Markkinoinnissa lähetellään aina isoja tiedostoja, kuvia ja videoita. Vielä reilut 10v sitten suuri osa tästä kulki kuriirien ja lähettien mukana USB-tikuilla. Yksi perustajista, Bas Beerens hermostui moiseen touihuun ja laittoi ensin pikku tiedostonsiirtelyohjelman pystyyn omaan käyttöön. Homma toimi kuitenkin niin hyvin, että tuotapikaa kysyntää tuli sekä asiakkailta että tuttavilta.

Useimmille tuttu näkymä. Lähetin itse itselleni pari heppakuvaa, että sain kaappaukset.
4,8 MB:n takia ohjelmaa ei toki yleensä käytetä vaan ehkä 20-30 MB alkaen.

Nykyisin ohjelmalla on kuukausittain 87 miljoonaa käyttäjää, joista suurin osa edelleen ilmaisia. Maksavia pro-käyttäjiä on nelisensataatuhatta ja työntekijöitä kolmesataa. Pro-käyttäjät tuottavat noin 60% voitoista ja mainokset loput. Wetransfer väittää tuottavansa voittoa, mutta viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2019. Jos pörssiinmeno toteutuu numerot tulevat tietenkin julkisiksi.

Koska perustajilla on mainostoimistotausta Wetransferin mainonta on ollut alusta lähtien tyylikkäämpää kuin monen muun palvelun. Myös pieniä taitelijoita tuetaan, kuten tässä.

*) Tsekkasin firman sivut mutta en löydä selitystä OY:lle. Tuskin liittyy osakeyhtiöön kuitenkaan.

Lähde: ED 15.1.2021


torstai 20. tammikuuta 2022

Pannukakku!

Hollannin pannenkoek on (täytetty) lettu. Tästä pitä kirjoittaa toinen kerta - kunhan ravintolat ovat auki alan kerätä kuvamateriaalia. (Fiksu olisi kerännyt jo vuosien saatossa, kuuulun vielä wanhaan sukupolveen joka ei kuvaa joka lautasta ennen syömistä). Mutta tällä kertaa on kyse suomalaisesta pannukakusta.

ED viikonloppuliite Mezza 11/12.12.21: Suomalaisia leipomuksia
Epäilen, että kuvassa on pannukakku?

Lehdestä bongattu ravintelivinkki: aamupalalle sopii mennä Rotterdamiin, tarjolla on muun muassa runsas lajitelmalautanen tai vaikka suomalainen "pannukakku". Kivalia, sinnekö? Tsekkaan ruokalistan.

Kuvakaappaus ruokalistasta Picknick, Rotterdam

Eli: Suomalaisinspiroitu omenapannukakku mausteilla, hunajalla ja mascarponella. Lisärahasta lisukkeiksi tuoretta hedelmää tai rapeaa pekonia.

Ihanan perinteinen!

keskiviikko 12. tammikuuta 2022

Paukkuvasara ja karbidimaitotonkka

Paukutella voi ilman ilotulitteitakin, ja vaikka itse olenkin ennemmin kauneuden (raketin) puolesta kuin pelkän pamauksen, monien mielestä tyhjänpaukuttelu on vähintään yhtä kivaa (ks ed kirjoituksen ps2).  Maaseudulla onkin ainakin kaksi perinnettä, joilla paukkuja saa aikaiseksi. Valitettavasti toinen näistä aiheutti kuluneena uutenavuonna kuolintapauksen.


Poliisi tutkii paukkuvasaraa, lähde 

Kyseessä oli paukkuvasara (klaphamer), lähinnä Twenten maakunnassa suosittu. Siinä pläjäytetään alustaan lusikallinen jauhetta ja pamautetaan (isolla) vasaralla, jolloin jauhe räjähtää. Perinne ei ole kielletty eikä jauhe (yleensä rikkiä ja natriumkloraattia, joskus magnesiumkloraattia) laiton.

Tällä kertaa jauheen alla oli metallinen "lautanen" tmv astia joka räjähdyksestä repesi palasiksi ja kappaleet lensivät kuin kranaatinsirpaleet ohikulkeviin poikiin. 12v sai osuman rintaan ja kuoli lähes välittömästi, toinen 11v sai osumat alaraajoihin ja on sairaalahoidossa. Allaolevalla videolla paukutellan.




Toinen paukutteluversio on karbidimaitotonkka. Tarvitaan maitotonkka, jonne tuupataan 100g karbidijauhetta ja 150 ml vettä, kansi kiinni. Jauhe reagoi veden kanssa ja kehittyy asetyleenikaasua. Noin 50 sekunnin kuluttua kaasu sytytetaan pitkän kepakon avulla (tonkan kyljessä on 6mm reikä) ja pamauksessa kansi voi lentää 100 metrinkin päähän. Myös karbidijauhetta voi ostaa vapaasti.


Karbidiammuntaa, otettu talteen jo 24.11.2020 (ED).

Vielä video.


Youtubessa on enemmänkin videoita, maitotonkan sijaan isommistakin välineistä kuten vesitankista

Ei ihan aukea touhun hauskuus, mutta olenkin keski-ikäinen nainen.


keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Ilotulitteiden myyntikielto

Nyt molempina koronauusinavuosina on ollut ilotulitteiden myyntikielto. Toki niitä sopi muutenkin myydä vain välipäivinä, mutta nyt siis ei ollenkaan ja ulkomalta maahantuonti ei ole sallittua, tietenkään. Kiellon syynä on terveydenhoidon ylikuormitus eli se, ettei sinne itseaiheutettuja silmävammoja tai sormettomuuksia kaivata.

Viime vuonna kielto päti suht hyvin. Jonkinverran tulitteita haettiin Belgiasta mutta paukutteluaika lyheni reilusti, omassa kylässä joku 10-15 min aiempien reilun puolen tunnin sijaan. Myös onnettomuudet vähenivät, 1.1.2020 oli 1200 tapausta ja 2021 vain 400.

Koetin ottaa paukutteluvideota mutta ei ollut häävi. Pari stilliä siis.


Porukka alkaa kuitenkin olla melko koronakyllästynyttä ja kiellosta huolimatta oli kutina, että tänä vuonna voi paukkua enemmänkin. En tunne Saksan ilotuloitemyyntisääntöjä mutta oletan, että siellä jotain rajoitteita, sillä Saksaa ei lehtijutuissa mainittu kertaakaan. Mutta Belgiasta tulitteita rahdattiin pakulasteittain. Päivän - pari ratsasivat rajalla, mutta ei joka pikkutietä voi valvoa, eikä 24/7. Eli vaikka joku tuhat kiloa saatiin haaviin, moninkertainen määrä ui verkosta ohi. 

Ja niin touhu oli kuin ennenvanhaan, tauotonta paukuttelua yli puoli tuntia. Ja toki jokunen päivä sitä ennen jo paukkui. Meinasin, että ehkä tämä on lähinnä täällä (Belgian) rajan tuntumssa, mutta lehtijutuissa oli droneilotulitekuvaa Friisinmaata (Drachten) myöten, eli kyllä kauempaakin lähdetiin liikkenteeseen.


Erityisen hapanta touhu on tietenkin ilotulitemyyjille, jotka toki jollain tasolla saavat korvauksia valtiolta, mutta ei se ole sama asia tietenkään. Belgiassa sensijaan on kääritty kivat voitot. Myös vaate- yms kaupoissa. Hollanin lockdown sai kansan liikenteeseen ja välipäivinä oli tungosta junissa ja jonoja rajalla kun lähdettiin shoppailemaan - tai ihan vaan ravintolaan syömään - vapaaseen Belgiaan.

ED 3.1.2022: Ärtyisyyttä megatulituksista; Näennäissääntö todella tympeä Hollantilaisilla kauppiaille.

Kaikesta huolimatta ensiavuissa oli suht rauhallista. Olivatkohan tulittelijat kuitenkin tietoisempia riskeistä ja varovaisempia? Vai paukuteltiinko vähemmän oikeasti laittomia (liian isoja) paukkuja ja tykinjysyjä, kun perusraketillakin jo rikottiin lakia? Oli syy mikä hyvänsä, hyvä niin.

ps valitettavasti (ainakin) 2 hevosta kuoli raketti(pamaus)säikähdykseen (jalka poikki). Pöh. 

ps2. Itse juttelin tallipitäjän kanssa tallipihalla puoliltapäivin kun kauempana pellon takana pysähtyi auto. Kuski pamautti kunnon jysyn ojanreunalla ja ajoi lujaa pois. Ei voi ymmärtää - kaikki hevoset (talli on siittola, tammoja siis ja varsoja) sinkoilivat. Onneksi välissä oli tyhjä pelto.