Oppivelvollisuusvirkamies

Hollannissa on oppivelvollisuus, tietenkin, siinä missä Suomessakin. Mutta oppivelvollisuuden valvonta on erilailla järjestetty.

Koulu

Senverran tein taustautkimusta, että Suomessa velvollisuuden toteutumisesta on vastuussa lapsen huoltaja. Vasta jos menee oikein vaikeaksi kunta voi puuttua (ja varmaan ensin koulun kuraattorit yms). Lähtökohtaisesti Suomessa siis oletetaan, että vanhemmat tukevat oppivelvollisuuden täyttymistä.

Hollannissa luotto vanhempiin on heikompi. Siksi oppivelvollisuuden täyttämistä valvoo kunnallinen oppivelvollisuusvirkamies, joka tulee löytyä joka kunnasta. Ja jolla on oikeus mm sakottaa, jos ei kouluun ilmaannuta. Kouluilla on velvollisuus raportoida yli 16 tunnin poissaolot 4:ssä viikossa.

Toinen koulu

Lehden pikku-uutinen inspiroi tähän juttuun, siellä kerrottiin, että oppivelvollisuusvirkamies saa nyt olla hieman lievempi eikä tarvitse joka välissä sakottaa tai huomautella jos vanhemmat pitävät lapsensa kotona koronan tai koronapelon takia. Kouluthan aukesivat (rajoituksin) maaliskuun alussa.

Eniten sakkoja jaetaan lomien yhteydessä. Jos vanhemmat vievät jälkikasvun hiihtolomalle loma-ajan ulkopuolella. Tai jos ei-kantahollantilainen venyttää vierailua (ex-)kotimaahan parilla viikolla. Pahimmillaan ko virkamiehet ovat kytistelleet lentokentillä lomien ympärillä (muutamaa päivää ennen) ja bongailleet kouluikäisiä matkustajien joukossa. 

Miksiköhän koulujen ja päiväkotien ikkunat usein tuhritaan äyteen?

Voi olla, että joissain perheissä, jos lapsia on useampi, aikaisemmat lennot ovat niin paljon edukkaampia, ettei siinä sakot paina. Pahimmillaan kuitenkin voi rapsahtaa jopa tuhansia euroja.

Kaljakorilla kaupungille

Uuden kotipaikkani lähin isompi kaupunki on Eindhoven, missä on tekninen ylipopiso TU/e. Oppilaitukseen mahtuu kaikenlaisia keksijöitä, ja ko oppilaitos onkin jo esimerkiksi usempana vuonna voittanut aurinkoenergia-autoilukisoja, viimeksi ihan vastikään Australiassa.

Olutkori, kuva ruokakaupan nettisivuilta.

Pienemmässäkin mittakaavassa askarrellaan ajopelejä ja Guido Buntinx onkin jo jonkin aikaa hämmentänyt kaupungin asukkaita liikkuvalla kaljakorimopollaan.

Olutkori 2, ED 21.10.2017.

Ko mopo on laillinen. Se on rekisteröity seniori/invaskootteriksi, siinä on etu- ja takavalot, jarrut ja jopa vakuutuskilpi. Vehje kulkee jopa 45 km/h. Videolla vielä liikkuvaa kuvaa.

Menisiköhän Suomessa läpi?

Peruskoulusta läpi!

Kuten jo vastikään koulupostauksessa kerroin,  Hollannissa oppivelvollisuus on (noin) 18-vuotiaaksi asti. Valitettavasti Hollannin koulusysteemi on niin monimutkainen, että en sitä tässä yritä edes selvittää. Päättele itse:

Leerplicht on oppivelvollisuus

Eri kouluille on eri lyhenteitä, kuten yllä näkyy, havo, vmbo, mbo, wo... Jos joku joskus jälkikasvustaan puhuu että se on 3 havossa niin joudun aina kysymään ikää, että pystyn hieman arpomaan missä mennään.

Keväisin kuitenkin valmistutaan (jostain näistä) kouluista, mikä on juhlan paikka. Ylioppilasjuhlia / käsitettä ei tietenkään ole, periaatteessa voinee puhua peruskoulun päättymisestä - tai oppivelvollisuuden. Joka tapauksessa lopputulos on päästötodistus ja sitä edeltävät isot loppukoekierrokset (joita voi idealtaan verrata yo-kirjotuksiin). Ja sitten jännätään menikö läpi vai ei.

Jos meni, tapahtumaa juhlistetaan vetämällä lippu salkoon ja ripustamalla siihen koulureppu. Niitä roikkuukin joka puolella tällä hetkellä.

Kuva kotikadultani, tulokset tulivat ke 14.6.2017.

 


Liputusta jatketaan noin viikon-pari. Toisaalta mukava tapa, tietää koko katu onnitella.

Koulutodistus huijaamalla

Otsikosta useimmat varmaan päättelevät, että blogissa kirjoitetaan esim. lunttauksesta. Näin ei kuitenkaan ole, huijaukseen ja vääryyteen syyllistyivät opettajat!

Kuningasparin nuorin lapsi, Prinsessa Ariane (keskellä) ensimmäisenä koulupäivänään 2011 (lähde: ANP)
Kuva ei liity (huijaus)aiheeseen paitsi kuvituksena 4-v koulunaloittajasta.

Ensin hieman taustoja Hollannin koulumaailmasta. Koska omakohtaista tai edes välillistä (lasten kautta) kokemusta ei ole pysytellään ylimalkaisella tasolla. Koulu alkaa jo nelivuotiaana ja oppivelvollisuus loppuu vasta 18-vuotiaana. Alkuun koulu on kaikille sama, mutta peruskoulun (basisonderwijs, iässä 4-12v) jälkeen valitaan jo suuntia. Ko perusasteen viimeisenä vuonna on valtakunnallinen Cito-toets, joka jakaa jyvät akanoista ja lahjakkaat lahjattomista.

Tämän jälkeen koulu jatkuu joko yliopistoon suuntautuvilla/ valmistelevilla ("tieteellisillä") linjoilla taikka enemmän ammattiin suuntautuvissa kouluissa. Käytännössä aikainen jako aikaansaa siistimpiä, 'paremman väen' kouluja, sekä enemmän sekavärisiä, heikommista lähtökohdista tulevien lasten kouluja.

Koulu, jossa huijaus tapahtui, Zadkine Rotterdamissa. Lähde: Google Maps.

Tämä malli johtaa siihen, että teini-iässä on jo koulunkin takia huonoissa tai paremmissa piireissä. Toki huonommissakin kouluissa / luokissa on toivottavasti muutama asiallinenkin, innokas opiskelija. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy ja niinpä ammattikoululinjoilla korostuvat teiniraskaudet, alkoholi (/vanhempien alkoholismi), huumeet (/vanhempien), mamutausta, köyhyys, (pikku)rikollisuus, lintsaus, koulun keskenjättö ja kurittomuus. Koeta siinä sitten opettaa. (Toki suomessakin 15-vuotiaana on valintojen edessä, mutta 15v on jo edes hieman kypsempi kuin 12v. Että ainakin 15v asti on kaikilla samat mahdollisuudet ja luokalla sekä hyviä että huonoja esikuvia).

Huijauskoulu on alemman oppiasteen koulu Rotterdamissa, ja tarkalleen ottaen sen logistiikan laitos. Jälkikäteen kävi ilmi, että noin 40 oppilaan loppukokeet eivät päteneet. 3 opettajaa / ohjaajaa oli mm toimittanut kysymykset ja vastaukset etukäteen tai merkannut läsnäolevaksi. Tentteihin oli saatu osallistujia tunnetuista pitkäaikaislintsaajista jopa toimittamalla vastaukset kotiin asti.

Logistiikan laitoksen nettisivu, paljon tyytyväisiä opiskelijoita. Kuvakaappaus https://www.zadkine.nl/

[Tällä kertaa]  motiivina ei ollut raha, vaan silkka sääli ja lähimmäisrakkaus. Jos oppilaalla ei mene hyvin ja eväät elämään ovat heikot, nämä opettajat ilmeisesti meinasivat, että jos edes saavat jonkunlaisen todistuksen niin on paremmat mahdollisuudet eteenpäin.

Hollannissa muuten opettajakoulutus ei ole yliopistollinen. Amiksen käynyt 22vee voi jo seisoa 17vuotiaiden luokan edessä. Voi olla auktoriteetti hakusessa.