Kellonvalajien mailla

Kylässäni seisoo monumentiksi julistettu rakennus heti idästä sisäänajaessa - kellovalimo Petit & Fritsen. (Kello on tässä kohtaa kirkonkello jne). Rakennus on vuodelta 1906 mutta yritys on (oli) Hollannin toiseksi vanhin, vuodelta 1660!

Valimo ja paikallisliikennettä

Petit & Fritsenillä oli Hollannin suurin, ja loppuaikoina ainoa, puulämmitteinen valu-uuni. Valitettavasti kelloja ei rakennuksessa - tai sen takana olevissa halleissa - enää valeta. Sen sijaan paikalla on mm pienpanimoja ja muuta pienyrittäjyyttä.

Valimon sisäpuoli, puu-uuni. Lähde NRC kuva Rien Zilvold.

Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on purkaa hallit ja rakentaa asuintoaloja. Satelliittikuvassa näkyy ratsastuskenttä ja kävelykone, jonkin aikaa luulinkin, että isossa hallissa olisi joku isompikin (kilpa)talli. Tietenkin menin sitä sitten kerran tutkimaan, mutta olikin vain parin hepan kotitalli, käypäsillä fasiliteeteillä (kävelykone). Halli ei siis liity talliin.

Bierbrouwerij Laarbeek on Laarbeekin pienpanimo ja osoittaa yläkuvan rakennusta. Rasti on parin karsinan talli, ilmeisesti nurmikot myös heppa-aitauksia. Olletikin vanhan valimon vieressä Fritsenin perheen koti, jonka takana piha & talli. Perhe omistaa maan ja rakennukset edelleen, vain yritystoiminta myytiin. Myös isossa hallissa merkittynä pienpanimo, ne kukoistavat Hollannissa(kin).

Mutta asiaan, piti kirjoittaa kellonvalajista. Tämän Petit & Fritsenin osti  Astenissa (lähikylä) sijaitseva Eijsboutsin valimo vuonna 2014. Eijsbouts valmistaa edelleen kelloja Petit & Fritsenin tunnunksenomaisella koristelistalla, joten merkki ei ole täysin kadonnut. Eijsboutsin historia on hieman lyhyempi, vuodesta 1872. Yritys on nykyisin maailman suurin kellojen valmistaja eikä mikään turha tekijä. Sillä miksi kirjoitan näistä juuri nyt?

ED 16.4, ala oik kelloista juttua ja mainitaan Eijsboutsin valimo Astenissa.

Siksi, että Notre Damin suurin kello on Eijsboutsin valama. Kellot uusittiin vuonnan 2013 ja siitä lähin se on roikkunut etelätornissa (lehden piirroksessa oikea torni). Niinpä tulipalon jälkimainingeissa jännitti oliko kello säilynyt. Kyllä se lämpöä kestää, mutta jos se jäähdytetään liian nopeaan (sammutusvesi) siihen voi tulla halkeamia. Kello painaa 6000 kiloa ja on halkaisijaltaan 1,7 metriä.

Kello ennen torniin nostoa. Kuva täältä ja muutenkin lisää kuvia aiheesta.

Pääsiäislauantaina tuli onneksi tieto, että selvisivät.

ps Pepin sijaan rahaa voi laittaa Notre Dameenkin. Ja laitoin.

Pariisin muotiviikot

Viikonloppuna luin paikallislehdestä pikkujutun Pariisin muotiviikoista. Ohessa oli tietenkin myös pari kuvaa luomuksista. Yksi kiinnitti huomioni, Yoshiyuki Miyamaen shortsipuku (?):

Tutun oloinen kuosi? Kas, siinähän ovat hevosen etujalat lämpökameralla kuvattuna! Minulta on kuvattu kaksi hevosta lämpökameralla. Kysessä on diagnostisointimenetelmä joka antaa suuntaa. Esimerkiksi painaako satula jostain kohtaa tai onko jossain muualla ylimääräisiä lämpöpisteitä tai -alueita. Tulehdus ja kipu aiheuttavat lämpöä ja näin saa ainakin selville mistä kohtaa kannattaa tutkia eteenpäin. Alla vertailuksi Urpon jalat.

Mallin vaattessa kaviotkin ovat ihan kuumat (keltaiset, vs Urpon kylmät eli sinisävyiset). Joko kuva on auringon lämmittämästä hevosesta tai kysessä voi olla vaikka kaviokuume. Asialliseen kuvauksen valmisteluun kuuluu mm varjossa pito ynnä muiden ympäristötekijöiden nollaaminen.