Väestönsuojat

 ... niitä ei Hollannissa käytännössä ole. Kylmän sodan aikoihin toki jotain rakenneltiin, mutta ajan mittaan ne ovat ränsistyneet tai purettu. Osa sentään on tallessa, esim treenikämppinä tai asunnottomien yömajoina. Eräällä Amsterdamin metroasemalla vanhan väestonsuojan pöydistä on tehty kattoon paneelit. Osaa yritetään säilyttää museotyyppisesti, osana kulttuuriperimää. Vaikka nyt, Ukrainan sodan myötä, ties vaikka niille olisikin vielä käyttöä?

Viihtyisää Den Helderissä (lähde)

Toisen maailmansodan (ja atomipommien) jälkeen suojien rakentelu alkoi, lähinnä risteyskohtiin joissa ohikulkijat voisivaat nopsaan suojautua. Esimerkiksi Rotterdamin metron ohessa oli 15 000 ihmiselle tilat. Amsterdamissa tiloja piti rakentaa 80 000 ihmiselle, 800 suojaa, mutta 70-luvun loppuun mennessä niitä oli vasta 40. Lisäksi valtionjohdolle ja muille strategisille ryhmille rakennnettiin bunkkereita, suurin osa Den Haagiin, missä parlamentti (edustajainhuone) istuu. Viimeiset  suojat valmistuivat 80-luvulla.

Hätäsuojien sisutus oli tuttua kamaa, kiinniruuvattuja metallikalusteita ja happea, pöperöä & vettä kahdeksi viikoksi. Ajatus oli, että radioaktiivinen laskeuma laskeutuu kahdessa viikossa ja sota on ohi. Jos suojia ei ole purettu sisutus on pääosin entisellään eli 60-70 lukulaisine numerolevypuhelimineen ja ruskeine sisustuksineen. Jopa ruokineen, onkohan vuosikertaviinejä? Koska tiloja ei ole ylläpidetty ovet ovat vinksallaan yms eli vain harvat ovat mitenkään käyttökelpoisia. Myös kunnon rekisteri tiloista puuttuu.

Jos sähkö katkeaa voi polkea lisää virtaa, Alkmaar. (sama lähde)

Suomessa väestönsuojat ovat edelleen pakollisia ja lakisääteisiä jos neliömetrejä on rakennusryhmässä yli 1200 (ts taloyhtiössä, myös esim omakotitaloryhmä). Ukrainatouhun ohessa Helsingin tunneliverkosto pääsi ihan videoksi asti. Toivottavasti linkki toimii.

Kuvakaappaus Nu.nl.

Toimi tai ei, filmissä tyhmintä on alku. Siinä on ensin kuvissa kivi. Tämä on graniittia. Ja graniittia käytetään usein bunkkerien seinien rakentamiseen. Helsingissä niitä on paljon. Teksti antaa ymmärtää, että ko graniitti on jostain roudattu, missään kohtaa ei kerrota, että kivi oli Helsingin alla ihan jo olemassa itsestään! (Graniitista on jopa erikseen pelastuslaissa, miten sen kanssa toimia).

Lehdessä sanoo asiantuntija, että turha niitä suojia on edelleen rakentaa, nyky-ydinaseet ovat niin paljon vahvempia ettei paljoa auta. No, ehkä graniitti auttaa?

Lähde pääosin ED 5.3.2022 (paperilehti).

Kuninkaallinen työpaikka

Vielä on yksi päivä aikaa hakea, hakuaika sulkeutuu huomenna 15.3! Kuninkaallisten vaunujen kuskiksi!

Näemma Ukraina-tuki tässäkin

Ei paha palkkakaan, ks yllä. Haettava paikka on tarkalleen (Oppilas-)kuski. Valjakon ajajalle ei taida olla sen kummempaa nimitystä suomeksi. Mitäs vaatimuksia?

• tarpeelliset paperit ja/tai työkokemusta alalta
• todistettavasti osaa ratsastaa
• omaa hevostietoa (hyvinvointi, hoito jne)
• osaa englantia
• työskentelee hyvin tiimissä ja on palvelualtis ja hyvä ottaamaan kontaktia
• joustava (illat, vkl ja mahdollisesti muu sijainti)
• edustava, positiivinen ja innokas
• ongelmanratkaisija, stressinkestävä ja aloitteellinen

þ, mitäs muuta? Tehtävänkuvaukseen kuuluu valjakkojen treenaus ja valmistelu erilaisiin (seremoniallisiin) tapahtumiin. Sekä kuskinpukilta että ratsain (à la daumont). Valjakkoajoa ja kouluratsastusta. Myös lannan luonti, hevosten harjaus ja siistiminen (harja, häntä jne), ulko- ja sisätilojen ylläpito sekä koko tallialueen siisteys kuuluvat vastuualueisiin. Ja tietenkin valjaiden huolto, puhdistus ja ylläpito.

Putsattavaa. Tallit on esitelty aiemmin: linkki

Ei paha! ja vaihtarina siis rapia palkka melkein 3000,- plus tietenkin lomaraha mutta myös hollantilainen erikoisuus: 13sta kuukausi. Tätä ei joka firma anna mutta muutamat kuitenkin, tarkoittaa tuplapalkkaa joulukuussa. Verottaja vie puolet mutta periaatteessa siis lomarahat 2x/v. Vuosipalkka lisineen siis n 42 000 euroa. Oletan, että alkupalkka on toki alempi, varsinkin jos tarvitsee vielä jotain koulutusta eli hakee oppilaskuskiksi. 

Lakaistavaa.

Mutta ei tässä kaikki, tarjolla on myös kuntosali, ylimäääräisiä lomapäiviä, polkupyöräetu, joulupaketti ja sairausvakuutus (arvo 120-150 e/kk, netto). Ensi hätään 12 kk sopimus, mutta se on täällä oikeastaan aina vakio, ensin pari määräaikaista ja jos homma toimii pysyvä (lakisääteisesti pysyvä on pakko 2 vuoden jälkeen).

Harjattavaa. Häntä hieman jännittää tällainen avoimien ovien päivä.

Turva- / taustatarkistus on osa hakuprosessia. Lisäksi mainitaan vielä erikseen, että monimuotoisuutta haetaan / tuetaan. Eli siis ulkomaalaisia, eikun hakemaan!

Uurna oikeussalissa

MH-17 lento-onnettomuus* osui lujaa hollantilaisiin. Konehan lähti Amsterdamista ja 2/3 matkustajista oli hollantilaisia (298sta 193). Kysessä siis venäläisten alasampuma Malaysian Airlinesin matkustajakone seitsemän vuotta sitten (Wikipedia).  Aiheesta ei enää pahemmin ole Suomen lehdistössä, mutta huomioonottaen uhrimäärä Hollannissa paljon ja usein. Ja nyt seurataan Den Haagissa käytävää oikeusjuttua, joka alkoi jo 1,5 vuotta sitten. Nimettyjä epäiltyjä on 4 kpl, mutta tietenkään kukaan heistä ei esiinny oikeudessa (tai ole edes Hollannissa). Vain yksi on lähettänyt asianajajan, loput sanovat etteivät kuulu asiaan mitenkään.

En tunne kansainvälistä oikeuslaitosta niin hyvin, että osaisin päätellä mitä hyötyä oikeusjutusta on, jos / kun syytettyjä ei näy mailla halmeilla. No, kerron sitten kun tuomio julistetaan - ensi vuonna?

Koneen hylky on rakennettu palasista Hollannissa, tuomarit yms tutkivat sitä aiemmassa vaiheessa. Kuva ANP täältä.

Nyt ollaan prosessissa päästy niin pitkälle, että omaiset saavat sanoa sanottavansa. En tästäkään osasta varmaksi tiedä mihin kohtaan oikeuskäytäntöä tämä osuu. Simppelisti ajatellen ymmärtäisin, että todistajia ja syytettyjä kuullaan mutta ei muita? Eli ihmisiä jotka tietävät tapauksesta jotain tai puolustautuvat. Omaisethan eivät ole todistajia, he eivät ollet paikalla tai tiedä tapahtuneesta mitään. Heille kuitenkiin suodaan mahdollisuus puheenvuoroon ja Hollannin mediassa puhutaan mm siitä, että uhrit saavat "äänen". 91 käyttää puheoikeuttaan, myös muutama muunmaalainen videoyhteydellä. Ja hollantilaiset sitten ihan paikanpäällä.

Puheoikeus tarkoittaa mm kertomista, mikä vaikutus onnettomuudella oli läheisiin. Mikä aukko syntyi, miten perha hajosi, miten tapaus aiheutti PTSDtä taikka työkyvyttömyyttä. Kertoilun ohessa katsellaan edesmenneiden kuvia yms muistelua.

Haarlemissa meni koko perhe, äiti, isä, 2 lasta ja isoäiti. Aika lähellä edellistä asumustani on pieni muistomonumentti jonne  Googlen Streetviewssä heinäkuulta 2017 on jätetty kukkia.

Onko kyseessä pieni helpotus omaisille, että ääni saadaan kuuluviin? Vai vahvistus tapauksen seurauksista, jotka ulottuvat "pelkkää" kuolintapausta peremmälle (mutta samahan koskaa kaikkia murhia yms). Vai vain lisää argumentteja syyttäjälle, että rangaistus kovenee? Vai... Lienee selvää, että en ihan heti ymmärrä miksi. Omaisia kuunnellaan täydet kolme viikkoa, voi olla raskasta aikaa tuomareille yms oikeuden jäsenille. Mitenkään tuskaa vähättelemättä, puhtaasti pragmaattista ihmettelyä.

Lehdissä oli siis aiheesta juttua ja 10.9 kerrottiin Robin ja Silenen tarina - he menettivät poikansa Brycen ja pojan ystävättären Daisyn onnettomuudessa. Antaakseen tarinalleen pontta he ottivat Brycen ja Daisyn uurnan mukaan oikeussaliin. Uurnan. Näin hekin voivat olla oikeudessa mukana.

Rob ja Silene sekä uurna jonka ympärillä osa Daisyn päällä olleesta kirjavasta paidasta. ED 10.9.2021

Mitä haen tällä kirjoituksellä? En paljon muuta kuin ihmettelyä. Blogin nimi on havaintoja ja tämä on havainto. Joka ei minulle oikein aukea, mutta en toki ole menettänyt lasta, ehkä sitten ajattelisin toisin?

ps uurnien [kotona] säilöminen on täällä melko yleistä. Kun Saksassa / Limburgissa tulvi yksikin haastateltu pahoitteli asuntovaunun menetystä - siinä meni isäkin mukana (uurnassa). Wikipedian mukaan kotisäilytys ei edes ole laillista Suomessa.

*) voikohan edes puhua lento-onnettomuudesta? Toisaalta terrori-isku on hieman kaukaa haettu, kuitenkin oletettavasti ei tarkoituksella. Lento-isku? 

Kuningas taas liikenteessä

Hollanti osallistuu pitkästä aikaa isompiin jalkapallokisoihin. (Suomella kesti vielä pitempään). Holskit ovat tunnettuja jalkapallohulluudestaan ja perinteisesti taloja ja jopa kokonaisia katuja koristellaan innolla oranssilla. Nyt koristelu on ehkä hieman maltillisempaa: koronaefekti, isompia kimppajuhlia ei vielä saa (kaikki eivät tosin tottele) ja ravintoloissakaan ei sovi olla screenejä.

Siellätäällä kuitenkin on kaivettu koristeet naftaliinista - tai ostettu uusia - ja Haagin katu Haagse Marktstraat on julistetu Hollannin oranssikaduksi. Tästäpä kunkku innostui ja lähti moikkaamaan.

Pientä yritystä omilla kylillä

Ja huit hait unohti koko koronan. Vaikka täällä(kin) mennään lujaa parempaan suuntaan niin taas kerran kunkku mokasi (vrt Kreikan matka). En tiedä asuuko niin kaukana kuplassa ja norsunluutornissa mutta jovain poseerattiin valokuvissa liki ja jopa kätteli! Varsinkin tämä viimeisin todella ihmetyttää. Jos 1,5v välttelee kättelyä niin luulisi jotenkin olevan jo ihan vaikka selkärangassa.

Kuva ED artikkelista

Virallisesti pääministeri on kuninkaan tekemisistä vastuussa, protokollatouhua. (Kuninkaan tekemisistä on säädetty paljon lakejakin, esim perustuslain 41 artikla: Kuningas sisustaa Talonsa huomioonottaen yhteisen hyvän. Ok, myönnetään: inrichting ei ole pelkkä sisustus vaan esim palvelijatkin saa itse valita). Asiaan: pääministeri Rutte sanoo (ED 19.6.2021) "Kuningasta harmittaa itseäänkin, että näin kävi. /../Oli yllättäen enemmän tunkua kuin odotimme". 

Melkein 1,5 metriä.

ps. Miksi oranssi? Se on kuningashuoneen väri, nykyinen kunkku on aiemman hallitsijan Willem van Oranjen (Wilhelm Oranialaisen) monennen polven jälkeläinen. Oranje taas nimenä palaa takaisin Ranskan Orangeen. Wilhelm oli itse saksalaista Nassaun sukua, mutta peri Etelä-Ranskalaisen Orangen ruhtinaskunnan serkkunsa René Chalon (virallisesti René oli Nassaun kreivi ja Chalon-Orangen prinssi) kuoltua.

Orangen kaupunki on tunnettu amfiteatteristaan.

Ja tämä orange viittaa appelsiiniin, jonka kaupan keskus kyseinen Ranskan Orange pitkään oli. Ja appelsiini on oranssi, niinpä orange / oranje on monissa kielissä ko värinkin nimi (eikä vain hedelmän). Jopa Suomessa!

Uudenvuoden vaihtoehtoperinne

Hollannin yksi suuremmista uudenvuodenperinteistä on tammikuun ensimmäisen päivän pulahdus: Nieuwjaarsduik (uudenvuodensukellus). Niitä järjestetään pitkin rannikkoa ja sisämaassa erilaisissa lutakoissa ja perinne on perua jo 60-luvulta (Wikipedian mukaan Kanadassa jo alk 1920). Touhulla ei kait ole sen kummempaa aatteellista taustaa, onpahan pirtsakka alku uuteen vuoteen.

Uudenvuodenpulahdus 2010 Scheveningen (Den Haag). Kuva Wikipediasta / Alexander Fritze

Jo vuosia tapahtuman sponsori on Unox, Unileverin merkki ja tunnettu ruokasäilykkeistä ja kestomakkaroista. Paljon Unoxin valikoimista on juurikin hollantilaisten perustalviruokaa, joten brändi sopii sponssiin mainiosti. Pulahduspaikoilla Unox jakaakin usein pipoja ja hanskoja, jotka tunnistaa kaukaa (ks kuva yllä). Minulla ei ole pipoa, mutta viime vuonna bongasin kaupankylkiäisenä auton ikkunaskrapan. Alan jo integroitua hollantiyhteiskuntaan!

Vaan tänä vuonna moinen ei koronan takia onnistu, kaikki kokoontumiset tai tapahtumat on kielletty, ulkoilmassakin. Onneksi Unoxin markkinointiosastolla ei ideat lopu. Tee-se-itse-dyykkaushan vaatii vain hieman merivettä. Ja mitäpä säilyketehdas muuta tekekään kun säilöö tuotteita peltipurkkiin?  Ensimmäisen purkin täyttökunnian sai Den Haagin pormestari ja eikun kamppis pystyyn.

Uudenvuodenpulahdus peltipurkista, sis. pohjanmerenvettä.

Purkkeja täytettiin 25 000 kappaletta ja niitä sai tilata uudenvuodenpulahduksen webbisivun kautta. Purkit loppuivat alle vuorokaudessa. Onneksi hätä ei ole tämän näköinen, täyttämällä sopivan kotoa löytyvän purkin vedellä ja lisäämällä siihen hippunen suolaa ja säilömällä tuotos jääkaapissa tähän kotipulahdukseen voi vielä helposti osallistua. Videolla näkyy hieman tunnelmia menneiltä vuosilta ja vinkkiä tammikuun ensimmäiselle 2021.

Mahdollisimman hyvää uutta Vuotta kaikille!

Kunniakomppanian harjoitukset

Syyskuun kolmas tiistai on aina Prinsjesdag, Prinssien päivä. Kyseisenä päivänä kuningas siirtyy lasisissa hevoskärryissä parlamenttiin ja pitää avajaispuheen. Juuri nyt lasissa kärryissä, aiemmin ja aikanaan taas käytössä olleet kultaiset ovat jo pari vuotta restauroitumassa.

Puhe on parlamentin avauspuhe ja linjaa myös tulevaa taloupolitiikkaa. Perinteisesti sisältö vuotaa lehdistölle viikkoa-paria ennen, eli yllätyksiä ei enää tule ja budjetit on ja ennen puhetta analysoitu. Kysessä onkin lähinnä rituaali, toki perustuslaillinen, eli ihan heppoisesti siitä ei luovuta.

Tähän kärryajeluun liittyy tietenkin paraati, sivusinkin jo aihetta kuninkaallisten tallien esittelyssä. Paraati on tietenkin jännä paikka, on ihmisiä ja hälyä + aina riski järjestyshäiriöihin (tai jopa pahempaan). Hevosten pitää siis totutella vähän reippaampaan menoon. Ja tämä totuttelu tapahtuu paraatia edeltävänä päivänä eli maanantaina, Dan Haagissa, Scheveningenin rannalla.

Hevosia ei ole kuninkaallisissa talleissa enää tarpeeksi moiseen kulkueeseen, joten kuka vaan sopivalla hevosella voi osallistua tietyin ehdoin. Olletikin hevosen pitää olla tarpeeksi suuri ja ruskea tai musta. Lisäksi ratsastajan pitää suorittaa ratsastusajokorttia vastaava kunniakulkuekoe, jossa ratsastetaan mm sapeli (vai bajonetti, no joku miekanomainen) kädessä ja sitä pitää osata nostaa pystyyn ja viedä eteen plus mm hypätä este se kädessä. Eli tietyt kunnialiikket ja käskyt pitää osata.

Mm sateenvarjon avaamista ja sulkemista harjoitellaan.

Osa tulee omilla hevosilla, toisaalta on ihmisiä jotka tarjoavat hevosensa käyttöön ja ratsastaja on sitten joku reservihevosmies (tai nainen). Esimerkiksi yksi ratsastuskoulu - jonka omistajalla joku kytkös armeijaan tmv - tarjoaa 5 hevosta vuosittain. Olisi hauska bongata vakiotuntiheppa ko paraatissa.

Rantaharjoitus on sitten viimeinen koe joka erottaa jyvät akanoista. Harjoittelevia hevosia on enemmän kuin lopulta tarvitaan ja vain lunkeimmat pääsevät mukaan. Jo useamman kerran mukana olleiden ei kaikkien tarvitse enää osallistua harjoitukseen.

Yksi ratsastukouluhevosista.

Paikalla on paljon väkeä ja lehdistöä ja vartavasten koululuokkia joiden sopii taputtaa ja kiljua ja hyppiä yms avittaa harjoitusta. Yleisömelun lisäksi harjoitellaan ylläolevaa sateenvarjoa, ammuskelua, pikku ilotulitteita (heiteltiin lähes hevosten jakoihin, en vaan saanut kunnon kuvaa) ja grande finalena savu.

Alkuun oli enemmän poukkoilua, koko harjoitus oli käynnissä (niin on paraatikin).

Lehdistöä

Valkoiset hevoset ovat trumpetisteille, niitä oli harjoituksissa 8 mutta vain 4 taisi olla tarpeen.

Hän ammuskeli. Savu on ilotulitteista.

Isompi savu saatiin sitten jollain kemikaaleilla.

Seuraava näkyy jo

Savu antaa hienon taustan

Rumpalin hevonen on aina kirjava. Harjoituksissa oli kolme kirjavaa,
2 tinkeriä (Irish Cob) ja yksi puoliverinen (kuvassa oik) joka taisi saada paikan.

Lopussa savun väri vaihtui.

Tauko

Alla hieman liikkuvaa kuvaa, tosin kuvaajan kohteena tais olal orkesteri ja hepat sivuasia.

Ja filmi 2019 kulkueesta. Pitkä ja tsuumailevat lähinnä vaunuja (/kuninkaallisia) eikä hevosia, pöh.  Kohdassa 7:30 kuningas kiipeää kärryihin. Parta on edelleen. Lopussa itse puhe.

ps Päivän nimelle ei löydy järkevää selitystä netistä, sillä millään (pikku)prinsseillä ei ole päivässä mitään jakoa. Niiden sijaan (poliitikko)naisten hatut ovat tärkeässä asemassa.

Muutama traktori

Typpipäästöt ovat olleet täällä viime viikkoina lujaa tapetilla. Rajat paukkuu yli ja tuhansia rakennusprojekteja on laitettu jäihin. Jotain tarttis tehdä. Poliitikko Tjeerd de Groot sen sitten viikko sitten lohkaisi: "Puolitetaan maatalouskarjan määrä".

Tästä maanviljelijät eivät ilahtuneet ja tiistaina olikin suurprotestin paikka. Kymmeniätuhansia maanviljelijöitä kokoontui parlamentin (Tweede Kamer) tuntumassa olevaan puistoon osoittamaan mieltään.

Traktoreita Den Haagin keskustassa. Kuva täältä / ProShots

Aiheesta oli tietenkin medioissa etukäteen ja mm ilmoitettiin, että puistoon mahtuu maksimissaan 75 traktoria. Vaan eipä siinä poliisi kummempia mahtanut kun menopelejä alkoi vyöryä Den Haagiin. Koska traktorilla ajellaan n 30-40 km/h ja maanviljelijöitä tuli joka puolelta maata aamun ruuhkat olivatkin ennätykselliset: pahimmillaan 1200 km seisovaa jonoa.

Paikoin oli laitettu metalliaitoja mutta helpollapa siitä traktori menee (ks video). Keksivät sitten laittaa teitä poikki, aamun kuvakaappauksessa yllä jo yksi, myöhemmin enemmänkin. Vaan eihän se maajusseja pidellyt sekään, eipä aikaakaan niin kiersivät rannan kautta ko puistoon.

Ruuhkat puoli ysin pintaan.

Lopulta paikalla oli arviolta 2200 traktoria + jokunen rannalla ja ehkä osa saatu ohjattua muualle. Ihmiset suhtauivat tapahtumaan suht tyynesti, mitään liikenneraivoa ei ole raportoitu vaan pikemminkin iloista vilkuttelua ohivyöryville kolonnille. Ilmeisesti yleinen mielipide tukee maanviljelijöitä. Myöskin itse protesti sujui 'nätisti', mitään mellakoita ei syntynyt ja iltapäivästä itse kukin suuntasi taas takaisin maalle.

Olivat valmiina, onneksi ei tarvetta tositoimiin.

Tilaisuudessa puhui maatalousministeri, joka sanoi, että ainakaan hänen hallintokaudellaan karjaa ei puoliteta. Hmmm... ja se kausi oli max 6 vuotta...? Kohun aikaansaanut kansanedustaja totesi, että tavoite saavutettu aihe on tapetilla.

Maanviljelijöiden argumentit ovat mm jos heitä ei ole, kuka Hollannin ruokkii? Ja toisaalta miksi juuri he, kun lentoliikenne senkun kasvaa? Tallilla kuulin tallinpitäjän äidin manailevan että jos maanviljely loppuu kaikki maatyöntekijät joutuvat muualle töihin ja ajavat esim 30 km työmatkaa. Että se niistä typpisäästöistä!

Itse olen kaupunkilainen joka nyt 2 vuotta asuu [ulkomaalaisena] mukamas maalla. En alkanut väittää vastaan, turha tapella. Mutta:

Maatalousyrityksiä on Hollannissa 'vain' 1500 kpl. Tämä on vähän tuotantoon nähden, eli tilakoko on iso tai tosi-iso. Esim broilereita ja munijakanoja on yht 88 miljoonaa kpl. Sioista olen kirjoittanut aiemminkin.

Typpipäästöistä maatalous tuottaa 46%. Kakkosena 'ulkomaat' 33%, teollisuus vain 1% (!), tieliikenne 6% ja muu liikenne 2,2% (lienee junat & lentäminen, laivat on erikseen vajaa 3%). Olletikin ulkomaanpäästöt myös vähintään puolet maataloutta, mutta niihin toki vaikeampi puuttua. Maataloudesta naudat suurin, 38% ja kakkosena peltoviljely (keinolannoite) 25%.

ED 2.10.2019

Eli mitä tulee argumentteihin. Käytin yli tunnin aikaa löytääkseni jonkunlaisen numeron kokonaismaataloustuotanto vs -vienti. Vientiä oli 2018 yli 90 miljardia, mutta montako % se on kokonaistuotannosta? Ei löydy millään, vaikka yritin englanniksikin. Ihme homma. Mutta se löytyi, että sianlihasta 75% on vientiä (Lähde) ja kukista ja koristekasveista 80% (jälkimmäisiä harvemmin syödään, lähde). Vaikka nyt en ihan tarkkoja lukuja löydä niin tuskin täältä ruoka loppuu, edes karjamäärää puolittamalla. (Ja aiheen ulkopuolelta, kaikkineen lihansyöntiä kannataisi vähentää vs ilmasto).

Vastaavasti sekä lento- että työmatka-argumentti ovat aika heppoisia, jos maatalouden typpipäästöistä vähenisi vaikka 30 % se olisi 14% kokonaisuudesta. Ja maatilayrityksia on 1500, 500 lopettaisi ja työntekijöitä n 20/yritys (oikeasti kait pikemmin 10) = 10 000 lisä-autoilijaa. Työkansalaisia on nyt 9 miljoonaa, osa toki pyöräilee eli sanotaan, että 50% autoilee niin  autoillun työmatkaliikenteen lisäys olisi  0.2% luokkaa eli kokonasiliikenne nousisi 6,1% => 6,11%. Nousu olisi siis 0.01% (tai ehkä puolet siitä, eihän kokonaisliikenne pelkkää työmatkaa ole vaan esim rekat) joka on hieman pienempi kasvu kuin 14% lasku. Lentoliikenteeseen toki sopii puuttuakin, mutta jopa totaalilopetus olisi pikkujuttu (prosentti vai puolitoista) vs -14% maatalous (tällä 30%-mallilla).

Enemmän populaa kuin Trumpin virkaanastujaisissa.
Ylä-vas ympyrä on Cirque de Soleilin rakentelun alku - joutuivat odottamaan päivän. Kuva: poliisi

Vaikea asia, toki, sillä yritykset ovat perheiden ja historia ja elinkeino jne. Kuitenkin tuotanto on niin suurisuuntaista ja ei-eläinystävällistä että kaupunkilaisnäkökulmasta varaa pienentää on. Paras ratkaisu olisi tietenkin pienempi tilakoko, eläinystävällisempi hoito ja parempi hinta maanviljelijälle. Yritys voisi jatkaa kannattavasti ja luonto ja eläimet kiittäisivät.

Vaan saatanpa olla naiivi tässä.

Suomalainen pääministeriksi?

Hieman sensaatiolehdistö-otsikko sillä henkilö ei ole (ihan kokonaan) suomalainen eikä (vielä) pääministeri. Mutta pääministeriydestä huhutaan eli tsäänssejä on. Tällä hetkellä Kajsa Ollongren on sisäasian ministeri sekä varapääministeri.

Nimen perusteella voisi luulla ruotsijuuriseksi, ja sellaisena hänet yleensä esitelläänkin, olihan äiti ruotsalainen. Sukunimi (jonka on pitänyt naimisiinmentyäänkin) kuitenkin tulee isän puolelta ja sieltä ne löytyvät, suomijuuret! Ja aatelinen vielä!

Kajsa Ollongren Eindhovens Dagbladin viikonloppuliitteessä 14.9.2019

Tästäpä Hollannin aateliset ilahtuivat, vihdoin (sitten vuoden 1981) aatelinen parlamentissa, jonkvrouwe Ollongren.

Kajsan isä on Alexander Ollongren, joka on toisen Alexander Ollongrenin poika. Ja tämä A. Ollongren vanhempi oli kuin olikin suomalainen. Tai no suurinpiirtein.

Lyhyt historiakatsaus. 1800-luvulla Suomessa oli aatelinen suku Ållongren. Saattaapi olla loppupeleissä ruotsalaisjuurinen, vs alkukirjain. Porvoosta kotoisin nyt ainakin. Tällä porvoonporukalla oli Venäjän vallan aikaan poika Constantin, joka kirjautui tsaarin joukkoihin 1867. Valitettavasti hän kuoli suht nuorena ja leskensä Alexandra pääsi kotiopettajattareksi tsaarin palatsiin Nikolaille, josta myöhemmin tuli Venäjän viimeinen tsaari. Alexandran ja Constantinin poika Vladimir kasvoi siten myös palatsissa Nikolain kaverina.

Ollongrenien vaakuna Wikipediasta. Ollon on ruotsiksi tammenterho.
Kirjoitusmuoto Ållon on virheellinen, mutta ehkä vanhahtava?

Aikanaan Nikolaista tuli tsaari ja Vladimir suoritti myös sotilaalisen koulutuksen (tässä kohtaa nimen kirjoitusmuoto oli muoakttu muotoon Ollongren), ehti naimisiin ja sai lapsen, Alexanderin, Kajsan isoisän. Kyseinen Alexander aloitti 14-vuotiaana laivastokoulun, mutta pari vuotta myöhemmin tuli Venäjän vallankumous, Nikolain kuolema ja Alexanderin maanpako (mm koska aatelinen). Hän kierteli maailmaa ja päätyi lopulta Alanomaiden-Itä-Intiaan eli nyk Indonesiaan. Hän sai Hollannin kansalaisuuden ja asui sodan jälkeen Den Haagissa.

Poika-Alexander, Kajsan isä, syntyi Alankomaiden Itä-Intiassa. Vuonna 2002 aatelisarvo tunnustettiin ja Ollongrenien suku sisällytettiin Hollanin aateliskalenteriin.

Kajsalla on kaksi tyttöä ja veljellään samoin vain tyttöjä, joten Porvoosta Indonesian kautta Hollantiin päätyneen aatelissuvun tarina uhkaa kyllä kuihtua. Aatelisilla kun edelleen vain mies jatkaa aatelisuutta (vaikka monilla kuninkaallisilla tästä miespakosta on jo väistytty).

Ollongrenistä oli viikonloppuna suht iso henkilökuva ED:n viikkoliitteessä.
Olin hänet toki aiemmin jo bongannut mutta lukemissani tähänastisissa mainittiin aina vain Ruotsin puoli.

Ei kovin kaukaa haettu otsikko kuitenkaan?

Lähteet yksi kaksi kolme

Pääministerin puhelin

Hollantia johtaa pääministeri Mark Rutte jo vuodesta 2010. Sanon johtaa, sillä Hollannissahan ei ole presidenttiä vaan kuningas, mutta toimi on lähinnä seremoniallinen. Vaikka kuningas valtionpäivien avajaispuheen pitääkin. Ne ovat aina syyskuun kolmannella viikolla ja siinä sivussa lehdissä on myös muutakin juttua uuteen istuntokauteen liittyen, tällä kertaa esitellään pääministerin työhuone.

ED 22.9.2018, Mark Rutten kummajaiskabinetti.

Ja kas, minulta on jäänyt aivan huomaamatta, että Ruttellä on Nokia!

Kuulemma puhelin on useamminkin (hyväntahtoisen) pilkan kohteena parlamentissa, ja keväällä siitä esitettiin kysymys Leidenin Yliopiston kyselytunnilla. Että miksi.

Rutte antoi useamman argumentin Nokian puolesta:

• Se on kätevä: Sillä voi myös vasaroida nauloja.
• Se on niin vanha, että sinne ei voi asentaa salakuuntelusovelluksia: Jos tulen ulkomailta iPhoneni tyhjätään perinpohjin. Nokian saan aina pitää mukanani.
• Nokialla on nopeampi tekstitellä: En ole koskaan oppinut kirjoittamaan nopeasti iPhonella.
• Nokiassa ei ole what's-app-ryhmiä: Näen ympäristössäni ihmisten stressaantuvan kun pitää olla kaikesta ajan tasalla ja vastailla, itse kuljen rentona elämässä.
• Mieluummin luen kirjaa tai lehteä [kuin älypuhelinta].

Geen stijl-nettisivulta löytyi todellaisoresoluutioinen pääministerin työhuonekuva (ANP) josta tämä leikattu. Ihan kaikken vanhin malli ei ole kyseessä, sillä siinä on jo puhelin.
Geen stijl on suoraan käännettynä, 'tyylitön', ja siellä onkin kaikenlaista asiatonta uutisointia, tässäkin otsikkona Urki päämisterin huonetta. 

Kuten näkyy, Ruttellä on myös älyluuri, mutta sitä hän sanoo käyttävänsä vähemmän - joskus selailen uutisia.

Skandinaavirakkaus on laajempaakin, vielä ihan viime vuosiin asti hänen yksityisautonsa oli Saab 9-3 vm -99.

Kuva täältä, ottanut Leo Vogelzang

Autokuva liittyy lamanaikaiseen juttuun, jossa arvostellaan sanoja vs tekoja. Hallitus kannusti kuluttajia kuluttamaan, jotta noustaan laamsta, jolloin lehti teitenkin peräänkuulutti pääministeriltäkin tekoja, milloin Saabi menee vaihtoon? Kuvan rekisterinumerolla en saanut enää osumaa paikallisesta ARKsta. Rekkari voi toki olla fotoshopattukin, pääministerin yksityisyyden takia.

ps. kirjoitin tarkoituksella Ruttellä, joka kuulostaa ehkä väärältä. Mutta u lausutaan täällä yynä, jolloin Ryttellä on korrektia suomea.

Talliesittely 5: Haagin keskustan talli

Hollannissa on useampia ihan kaupunkien keskustoissa sijaitsevia talleja. Tietenkin kuninkaalliset tallit, mutta myös jokunen ratsastuskoulu, itse tunnen 3 kpl, joista kaikista tulee esittely. Ensimmäisenä Haagin ‘s-Gravenhaagse Stadsrijschool. Den Haagin toinen (vanha) nimi on ‘s-Gravenhage ja stadsrijschool auennee ainakin ruotsia osaaville.

Googlesta napattu taas

Talli sijaitsee portin takan ja sillä on oma sisäpiha. Sisäpihalta on muutama ovi tallirakennukseen, lisäksi pihan reunalla on lantala, joka tyhjennetään viikoittain. Talli on on yli 200 vuotta vanha, eli rakennettu 1800-luvun alkupuolella, ja on Hollannin ensimmäinen siviilien ratsastukoulu (silloihan heppailu oli paljolti armeijan asia).

Tallin(pihan)sisäänkäynti kaupunkiaukion kulmassa, vihreä portti.

Piha

Tallilla asui nyt 12 ratsastukouluheppaa. Karsinoita oli enenmmän ja tallityttöjen mukana talvisin hevosiakin on enemmän, sillä silloin tunnit pyörivät täydellä teholla. Karsinat ovat kolmella käytävällä ja tilavia & valoisia. Hevosilla on myös mukavasti matalat laidat, eli kaveria yltää rapsuttelemaan kunnolla. Isommassa varastotilassa on sitten rojua autosta alkaen.

Yksi neljästä tallinkäytävästä (vanhassa vaunuhallissa)

Sama toiseen suuntaan

Rojuja, heinät ja oljet

Karsina varaston ohessa "aulassa"

Tarhoja ei tietenkään ole, eikä ulkokenttääkään. Hevoset pääsevät (kuulemma) päivittäin joksikin aikaa vapaaksi maneesiin. Toivotaan niin. Nettisivujen mukaan hevosilla ja poneilla myös maastoillaan. Sivujen mukaan lyhyt maasto lähimetsikköön (kartalla sen alku näkyy oik) on tunnin ja rannalle pääsee kolmen tunnin maastolla. Maastot ovat vain maneesin asiakkaille. Varmasti mukavaa vaihtelua hevosilla ja poneille, että pääsevät välillä uloskin!

Toinen käytävä, väliköstä käynti maneesiin

Solariumikin

Maneesista (ratsastushallista) sanotaan, että se on samaa sarjaa kuin kuninkaallisten tallien maneesi ja aikanaan poikeuksellaisen korkea, harjakorkeus on 14 metriä. Tätä “sarjaa” on 3 kpl Hollannissa, sanotaan, että inspiroituneet Wienin Espanjalaisesta ratsastuskoulusta. Kolmas on Amsterdamissa ja käyn se joku pvä kuvaamassa blogiin kanssa. Ratsatustuntikuva on otettu tallin kahviosta, joka on kakkoskerroksessa.

Maalaukset 1900-luvun alusta

Tuttua ratsastuskoulumeininkiä

Tallilla pyöri parhaillaan lasten ponitunti ja touhu oli tutun näköistä jumittavine poneineen. Osatossa mentiin, ehkä toive oli, että vetoapu pitää koko letkan liikenteessä. Huomio kiinnittyi yhden ponin kuolaimettomiin suitsiin, taitavat olla ratsastuskouluilla vielä aika harvinaisia. Lopussa satula otettiin pois ja humputeltiin ilman. Kaikilla oppilailla oli myös turvaliivi.

Kävin ko tallilla saman päivänä kuin kuninkaallisilla (2 kärpästä jne). Parkkihallin sisäänajo oli kaoottinen ja siinä odotellessa yht’äkkiä takavasemmalta pyyhälsi liehutukkafriisi korkein polvennostoin reippaalla ravilla ohi. Niin reippaalla, etten ehtinyt ottaa kuvaa. Katukiveyksellä, selässä nainen ilman kypärää. Kuninkaallisilla talleilla kysyin, oliko heiltä. No ei tietty yllätys, ettei ollut. Tiesivät kyllä, kenestä oli kyse.

Huolestunut katse (ja pitkä harja)

 Nimittäin ratsikoulun perimmäisessä nurkassa oli yksi isompi boksi ulkoluukulla. Ja siellä stressaastunut friisi, joka kiersi kehää karsinassaan. Kaikki ratsastuskouluhepat olivat hyvin lunkeja, joten arvelin heti yksityiseksi (liian villi). Ja niin olikin, tallinpitäjän tutun hevonen. Jolla oli aiemmin päivällä ratsastettu. Hevosparka.

Kolmas tallinkäytävä ja friisi. Toivottavasti on

rauhallisempi, kun muissa karsinoissa kavereita.

Noin muuten hevoset olivat ok:n näköisiä, yksi vanhempi hieman heikossa hapessa (paksu jalka) mutta rentoja ja tyytyväisen oloisia.