Välipäivien perinne

Kirjotin tämän jutun jo viime vuonna, kun korona oli vain pilke kiinalaisen silmäkulmassa. Aloitan sillä osiolla (pienin muutoksin) ja toivon että perinne 2021 jouluna taas on voimissaan. Lopussa tämän vuoden ratkaisu.

Vuoden lopussa, joulusta alkaen, Hollannissa on jo 22v perinne: TOP 2000. Listojen lista radiossa, NPO2:lla (NPO = "YLE"), joka alkaa joulupäivänä ja vika eli ykkönen soi juuri ennen vuoden vaihtumista. DJt soittavat 2 tunnin jaksoissa ja koko höskä tulee livenä TVstä.

TOP2000 Café, perällä ikkunan takana DJkoppi. TV:ssä on oma kanava, josta näkyy 24/7.

Joulu on täällä pienempi juttu kuin Suomesa. Toki (ilman koronaa) kyläillään ja syödään hyvin ja ehkä lahjojakin, mutta esim jouluaatto on ihan tavis ilta ja minua mm houkuteltiin jonnekin pubin stand-up-iltaan 24.12 viime vuonna. Pidän perinteistä kiinni kynsin ja hampain ja vietin kyllä ihan jouluaattoa (kotona kinkkua syöden).

Kissakin nauttii, väittää Evelien Jouresta 

Niinpä ko ohjelma, radio TVstä, sopii jouluunkin hyvin. Radion studio rakennetaan erilliseen juhlatilaan jonne pykätään TOP2000 Café. RadioDJt harvemmin tekevät työtään näkösällä ja muutamille se onkin alkuun vaikea paikka, kun vielä lisätään, että sopii ottaa kontaktia yleisöön.

Välillä on esitanssijoita tai erikoinen valoshow tmv. biisiin liittyvää, tässä siis vanki joraa + Jailhouse Rock.
Viestissä terveisiä Thaimaasta Norsupuistossa / vapaaehtoistyötä. Sielläkin TOP2000 raikaa.

Loppupeleissä kaikki DJt ovat innoissaan, fiilis on "mahtava" ja monille tietyt biisit tuovat vaikkapa edesmenneen isän mieleen, joten kahvion puolella voi olla hyvinkin tunteellisia hetkiä.

Ja juurikin edesmenneet isät yms tulevat listasta lähinnä mieleen. Vaikka lista on koko kansan lista, äänestäjät ovat keski-ikäisiä miehiä. Queenin Bohemian Rhapsody on ollut listan ykkösenä 17/22 vuodesta. Vuonna 2015 John Lennonin Imagine kiilasi sen kakkoseksi - syynä Bataclan ja pianonsoittaja. Ja ihme kyllä ykkösenä tänä vuonna holski Danny Vera ja fiftarityylinen Rollercoster - joka viime vuonna oli hurjin uusi tulokas ikinä ja pamautti samointein neloseksi.  Kaikkineen listalla on paljon seitsemän-kahdeksankymmentälukua ja rokkia: Queen, Gunnarit, Rollarit, Dire Straits, Pink Floyd, Deep Purple... Tottakai jotain uudempaakin, ja paljon Hollantilaista. Mutta top-kymppi on melko lailla sama vuodesta toiseen.

Listan loppupää 2020

Suomalaisia oli listalla 2020 pari hassua: Nightwish kertaa kaksi (holskilaulaja Floortje Janssen vaikuttanee, sillä aiemmin Nightwish ei listalla ollut) ja ihme kyllä Darude / Sandstorm (sija 1481). Sen sijaan Rasmus / In the Shadows puuttuu, samoin Bombfunk Mc's / Freestyler, vaikka niitä radiossa kuulee välillä (Sandstormia tai Nightwishiä en ole ikinä radiosta kuullut).

DJt sitten (nykytapaan) lukevat lähettyjä viestejä Johannes kertoo, että tämä biisi soi ekassa kouludiskossa jne ja vastaavia pyörii ruudulla. Ihmiset lähettelevät myös kuvia, paljon kotieläimiä esim.

Kaikille ihanille ihmisille Painotalo Vrijdagissa hienoa vuodenvaihdetta tv Willy

Ko kuppilaan voi ostaa lippuja (3e) tiettyyn ajankohtaan, sisällä saa olla 45 min kerrallaan. Jonkinverran lippuja saa myös ovelta, ekoina päivinä sisään pääsee vielä suht helpolla, loppupuolella jonotus voi olla tunneissa. Tosin silloinkin saa lipareen aikamääritteellä ja voi vaikka mennä pitsalle odottamaan.

Odottajia ulkopuolella.

Vaihdon hetki.

Vika tunti on tietenkin suosituin. Mutta listat julkaistaan aikamäärittein jo viikko-pari etukäteen, joten vaikkapa Darudefani olisi viime voinut tähdätä ajankohtaan 26.12 klo 10-11 niin olisi saumaa olla paikalla livenä.  Välillä tvssä näkyykin faniporukoita. Myös paljon viestejä kotiin A4-silla, terveisiä sun muuta hihkumista. Yksillä oli viime vuonna kaksipuolinen lipare joka pääsi kuviin. Puoli 1: Ai mitenniin live? Puoli 2: Hyvää pääsiäistä!

Hän moshaamaan ryhtyi

Vaikka musa on 70% huonoa niin on siellä muutama helmi joukossa ja loput 25% ihankivakuullapitkästäaikaa -mallia. Niinpä minullakin on välipäivät kotona - ja autossa - TOP2000 taustalla. Täältä sitä voi seurata. En ihan tiedä miten ulkomailla, toisaalta ulkohollantilaiset laittavat reippaasti viestejä kaikkialta Aussien ja Norjan väliltä, joten eiköhän kuulu / näy.

Tervesisiä Seattlesta. Myös DJt pääosin keski-ikäisiä miehiä.

Ja sitten 2020. Kuppilaa ei tietty sovi avata, täällä on ravintolat kiinni ja muutenkaan tupeksiminen ei ole sallittua, max 2 saa kokoontua (pl oma perhe) ja etäisyyttä pidettävä. Joten eikun etä-kuppilaa sitten vaan zoomin kautta. En tiedä miten "vuorot" jaetaan että pääsee lähetykseen, mutta kotistudioissa mallinnetaan kuppilameininkiä innolla joraten ja viestilippulappuja ruudulla näytellen.

Taustalla studio.

Ei teksti erotu ainakana ylivalottuneessa kuvassa

Parina aamuna on myös ollut tunnin ajan viittomakielinen joraaja, joka tulkitsee biisin. Koronalehditötilaisuuksian viittojoista on tullut melkein julkkikia, eli siltä pohjalta varmaan.

Sitä en tiedä millainen viive tuossa on ja paljonko valvontaa, kotilive tietenkin voisi innostaa vaikka pyllistelemään. Vai ovatko holskit paremmin kasvattetuja?

Marialuola

Kuten jo jokin aika sitten kerroin, nykyasuinalueeni Pohjois-Brabant on vanhastaan katolista aluetta. Tämä näkyy ihan katukuvassa, ristejä ja pikku pyhättöjä on siellätäällä tienristeyksissä. Ja välillä isompiakin komplekseja, kuten Mariahoutin Lourdes-luolan kopio.

Luola on kirkon pihassa (vastavalo = huono kuva)

Lourdes on (paitsi Madonnan tytär) kaupunki lounais-Ranskassa ja yksi katolisen kirkon tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita. Helmikuussa 1858 ranskalainen 14-vuotias paimentyttö Bernadette Soubirous koki Neitsyt Marian ilmestymisen Lourdesin lähellä olevassa luolassa. Kaikkiaan Bernadette koki kevään kuluessa 18 ilmestystä. Luolasta tuli nopeaan suosittu pyhiinvaelluskohde ja sen oheen rakennettiin isompi basilika. [Ilman koronaa] siellä käy miljoonia pyhiinvaeltajia vuodessa.

Aito versio Wikipediasta (Emmanuel Brunner)

Mariahoutin versio on 1930-luvulta. Välillä se ehti ränsistyä jo kunnolla, mutta kunnostettiin 1990-luvulla. Paikassa voi hiljentyä ja sytyttää kynttilän läheiselle. Kynttilän sytytyksen ohessa sopii rukoilla tai ainakin ajatella henkilöä jolle se sytytetään ja täten suoda pyhää henkeä sinnepäin. Kynttilät ovat maksullisia, eli samalla tuetaan kirkkoa pienellä almulla. Monesti maksu on omatunnon kysymys, kuten tässäkin tapauksessa.

Ensivuonna pitää hakea muutama itsenäisyyspäiväksi?

Rahalle on pieni lipas lukolla.

Vasemmassa reunassa on muistelunurkkaus.
Muutama penkki antaa tilaa istuksia ajattelemaan tai rukoilemaan.

Ensimmäisen luolakopion rakennutti Pius IX Vatikaaniin vuonnan 1874 ja trendiä seurattiin ympäri maailman. Välillä se jo hieman hiipui, ottaakseen uudelleen tuulta alleen viime vuosisadan 20-30-luvuilla - Bernadette julistettiin pyhäksi vuonna 1925. Pohjois-Brabantissa Lourdesluolia on yli 100 kpl.

Kopiossakin on kynttiläkuusi, valitettavasti tyhjä.

Ohessa myös saarnatuoli

Kun ajettelin, että pläjäytän tämän luolan blogiin, luulin kertovani jostain suht ainutlaatuisesta. Mariahoutin erikoisuus. No, eipä tosiaan ole, kartalla näkyvät Pohjois-Brabantin Marialuolat ja saan melkein koronaturvallisen joululomaidean - pitäisikö mennä niitä kurkkimaan kun ei paljon muualle passaa nyt matkustella? Osa on reilusti pienempiä kuin Mariahoutin versio, mutta ehkä on isompiakin?

Kartta interaktiivisena täällä.

Onkohan Suomessa yhtäkään? Tuskin, on kuitenkin katolinen juttu tämä.

ps. mahdollisimman Hyvää Joulua kaikille!

Kotisynnytys on aineeton kulttuuriperintö

Hollannissa synnytetään edelleen paljon kotona. "Paljon" on toki suhteellinen käsite, mutta huomioonottaen, että Suomessa synnytetään kotona (tietoisesti valiten) nolla prosenttia, niin Hollanissa synnytetään edelleen reilut 10% kotona. 2006 prosentti oli vielä 23, eli melkein neljännes ja 90-luvulla 35. Niinpä täällä todella voidaan puhua syntymäkodista.

Kuva Pexels / Rene Asmussen

Kätilö (vrt suomessa neuvola) neuvoo ja seuraa raskauden kulkua ja tietenkin jos on jotain riskejä olemassa ohjataan sairaalaan. Suuri osa tulevista äideistä on kuitenkin riskittömiä ja valinta sairaala/koti on vapaa. Sairausvakuutus suosii kotisynnytystä, sairaalasynnytyksissä ilman riski-indikaatiota (ts lähetettä) on maksettava omavastuuta keskimäärin 350 euroa. Tämän voi tosin sisällyttää vakuutukseen pienellä lisämaksulla.

Kotisynnytys on tutkimusten mukaan yhtä turvallinen kuin sairaalaversio - toki lähtökohtaisesti synnytäjä on riskitön. Kotisynnytyksen puolesta puhuu myös tuttu ympäristö (parempi rentoutua) ja tuttu kätilö (sairaalassa porukka vaihtuu työvuorojen mukaan jne). Toisaalta esim kivunlievitystä ei voida antaa, mikä tuleekin tutkimuksissa esiin suurimpana syynä valita sairaala. Ensimmäinen lapsi syntyy useimmiten sairaalassa, mutta kakkosesta eteenpäin kotisynnytys kasvattaa suosiota.

Kun etsin kuvia postaukseen googlettelin kotisynnytystä. Ihmeen paljon löytyi synnytyskuvaajia, jotka ovat esimerkinomaisesti laittaneet koko sarjoja nettiin. Ei tuntunut kuitenkaan oikein asialliselta "lainata" synnytyskuvaa jossa ihmisiä tunnistettavissa jokseenkin intiimeissä tunnelmissa, mutta jos haluat kurkkia miltä hollantilainen kotisynnytys näyttää katso vaikka tuolta tai tuolta.

Steriilimpää meininkiä sairaalassa. Kuva Pexels / Jonathan Borba

Kotisynnytystä ei länsimaissa pahemmin tueta ja täällä oleva järjestelmä kotikätilöineen onkin ainutlaatuinen. Niinpä käsite/tapa on nyt nostettu Hollannin aineeton perintö -listalle. Eli suojeltavaksi kansanperinteeksi. Vai katoavaksi...?

Ihana Volvo

Kauan sitten, voi olla jopa lähemmäs 10 vuotta, bongasin Haarlem asuntoni lähistöltä vanhan Volvon. Mikäs siinä, kaunis peli, mutta erityisesti huomion vei takasivuikkunan tarra: Finikor - Diamond menetelmä. Ruosteenestotarra jota lapsena ehdin peilikuvana takapenkiltä käsin tuijotella tuntitolkulla. Faijalla se oli Fiat Mirafiorin lasissa, tarra ei siinä kauheasti auttanut, auto oli susi jo syntyessään.

Mutta Volvo on tietenkin eri maata, sehän käy ja kukkuu. Ja tämä versio on päätynyt Suomesta ihan tänne Hollantiin asti. Myös etulasin verotarra lämmitti sydäntä.

Bongauksen ajankohtana en vielä blogannut, joten en tajunnut ottaa ajopelistä kuvia. Vuosia myöhemmin, asuntoni taloyhtiön kokouksessa, alakerran naapurin antiikkiautoharrastus tuli puheeksi. kävi ilmi, että Volvo oli hänen!

Taloyhtiön kokous on melkein hieman liioittelua, mutta kyllähän meillä oli taloyhtiö, Haarlemissa asuin talon kahta ylintä kerrosta ja alakerrassa oli pikku yritys. Niinpä, lakisääteisesti, sopi laittaa pystyyn taloyhtiö kaupparekisterinumeroineen ja korjaussuunnitelmineen. Diili oli, että jos esim katto tai viemärit vaihdetaan, maksan 2/3 ja alakerta 1/3, olihan minulla 2 kerrosta ja alakerralla yksi. Ja siis kerran vuodessa taloyhtiön "kokous".

Alakerran naapuri ei tietenkään asunut yritystiloissaan vaan tuli (harvakseltaan) sinne kotoaan autolla. Ja satunnaisesti otti jommankumman harrastevolvoistaan, yleensä toki liikkui ihan normiautolla. Silti, en nähnyt Volvoa niinä vuosina kuin tuon yhden kerran.

Kun kiinnostukseni kävi ilmi, naapuri lupasi ulkoiluttaa Volvoa ilokseni ja ilmoittaa kun se huudeilla. Vaan sitä hetkeä ei vuoteen-pariin tullut ja sitten keksinkin jo muuttaa.

Ilo olikin kahta mojovampi, kun 3 vuotta muutosta, naapuri vaimoineen keksi tulla kyläilemään. Ja kyllä, auton valinta oli tietoinen. Sain kuin sainkin kuvat.

Auton historia: Auto on 2l bensakone ja ensirekisteröity maaliskuussa 1979 Keravalla. Vuosien 1979 ja 1989 välillä sillä ajettiin noin 5000 km/vuosi ja huoltokirjaan merkittiin huollot asiallisesti. 1990-1997 ajot putosivat keskimäärin melkein puoleen (3000/v), ja 1997, kun 70 000 km oli täynnä homma tyssäsi täysin. Seuraava, 80 000 km huolto oli vasta 2010, Hollannissa. 

Tämä viimeisin oli ilmeisesti myyntihuolto, sillä auto tuotiin 2009 lopulla ja naapuri osti sen tammikuussa 2010. Papereiden perusteella auto oli Suomessa ensin miehen nimissä ja sitten naisen (vaimon), joten kyseessä lienee oikeasti vanhemman naisen vähän ajettu ja autotallissa pidetty peli. 30 vuotta ja 80000 km, sehän ei ole Volvolle edes sisäänajo!

Nyt mittari sanoo 130 000 km, joten verkkainen tahti on jatkunut Hollannissakin. Tämäntyyppinen Volvohan vetää helposti miljoonan, väitetään, joten 5000 km vuosivauhdilla siitä lienee iloa vielä noin 175 vuodeksi! 

Valjashevoset 2: Käytetyt rodut

Viime osassa kerroin valjashevostelun perusteet. Nyt hieman roduista, niitä on käytännössä 3: KWPN eli hollanninpuoliverinen, Hackney ja friisiläinen. 

Friisi

Friisi ei varmaan esittelyä tarvitse, ja niillä onkin monesti jo itsestään korkeat etupolven liikkeet. Ihan kiva kyseisessä lajissa, vähemmän toivottu kouluradalla.

Tämä ihan taviskouluradalla, ei ratsainvaljashevosmeiningissä.

Hackney on alunperin englantilainen rotu, joka perustuu kadonneeseen Norfolkin ravuriin (jota muuten käytettiin suomenhevosenkin jalostuksessa 1800-luvun lopulla - heikoin tuloksin). Norfolkin ravuri ei ollut niinkään nykyravuri (pikajuoksija), vaan kätevä sen ajan kärryhevoskäyttöön eli reipas etenijä ja jaksoi ravata matkaavoittavasti pitkään. 

Hackney, ponikoko

Kun kärryhevostyökäyttö väheni jalostus meni enemmän näyttävyyden suuntaan, Hollannissa on jo omia sukulinjoja ja kantakirjan (vuodesta 1946) mukaan hackneykasvatus on Euroopaan laajinta, eli ohittaa alkuperämaan. Linjoja on kaksi, hevos- ja ponikoko. Molemmat ovat varsin siroja.

Hackney, hevoskoko.
Väliaikaohjelma Jumping Amsterdam 2010, ohjaksissa Jeroen Dubbeldam.

Viimeinen rotu - tai oikeastaan kantakirja - on KWPN. Joka on taatusti Suomessakin tuttu urheiluhevosistaan, sekä koulu- että estepuolelta löytyy vahvaa kasvatusta. Mutta polvikorkeajuoksijalinja on Suomessa vähemmän tunnettu. 

Kärryhevoslinjan kasvatus alkoi ottaa vauhtia vuodesta 1950 kun Oregon syntyi. Keksittiin, että polvennostoa ja pystyä kaulaa voidaan jalostaa. (Oregon oli alunperin geldersiläistä KWPN-linjaa, gelders ja groningen ovat edelleen olemassaolevia raskaampia sivulinjoja). Nykykärryversioista  kaikilla on Oregon sukutaulussa (sukusiitos alkaakin olla hiljaksiin ongelma). 70-luvulla mukaan lisättiin hackneytä -haettiin keveyttä - ja Cambridge Cole oli tässä vahvin vaikuttaja ja löytyy myös useimmissa sukutauluissa. 1990-luvun alussa mukaan sotkettiin vielä American Saddlebrediä, huitoohan sekin jaloillaan, mutta se ei tuottanut suuria onnistumisia. (historialähde)

Todennäköisesti Suomen (FWB)kasvattajat ovat linjoista perillä ettei vahoingossa tule hankittua vääränmallista siitostammaa, mutta tavis ei eroa tiedä. Aikoinaan tutulla oli KWPN ja vasta täällä asuttuani tajusin sen olevan kärryhevoslinjaa - ja sukutaulussa toistuikin Oregon moneen kertaan. Mikä ei toki harrastehevosessa haittaa ollenkaan. Kuitenkin periaatteessa kärryhevosKWPN on hollannin ex-ravuri. Halvempi harrastepoku, jolla ei oikein pärjää kouluradoilla. Koska polvi nousee liikaa ja liike ei etene eteen. Nykyisin osaan jo bongata tuigerit melko tarkkaan, liike kertoo paljon, sekä suora lautanen, korkealle sijoittunut häntä, loiva lapa ja pysty kaula.

Harrasteratsuversio.

Linjat eivät ole kiveen hakattuja, kasvatuksessa KWPNlinjoja voi sekoittaa vapaasti, kantakirjoja on vain yksi. Ja välillä sekoistus onnistuu, Laura Gravesin (USA) MM-tason kouluratsu Verdades oli äidin puoleta kärrylinjaa, sukutaulussa sekä Cambridge Cole että Oregon. Isä on Westfalen, eli saksalaista sukujuurta, mutta Verdades on kasvatettu Hollannissa ja siten KWPNkantakirjassa.

Laura Graves ja Verdades Rotterdam 2016

Seuraavassa osassa varusteista lisää. Tai lähinnä erikoisvarusteista.

Hiljainen uusivuosi

Hollantilaiset ovat kovia paukuttelemaan raketteja. Niitä ostetaan miljoonilla ja Haarlemissa, missä on melko tiheästi populaa, ilotulittelu jatkui helposti tunnin tai ylikin, ihan tauotta. Olen siitä joskus meinannut blogiin laittaakin, tunti on aika pitkä aika. Siksipä joskus jo hieman videoin, mallia alla. Ja homma jatkui tuossa vahvuudessa tunnin tai ylikin.

Nykypaikassakin päästään yli puoleen tuntiin, vaikka kylä on paljon pienempi. Ilotulitteita saa myydä vain joulun ja uudenvuoden väliset päivät, toki paljon varmaan tilataan / varataan jo aiemmin. Lisäksi jonkinverran haetaan autoilla naapurimaista, erityisesti Belgiassa taitaa olla löyhemmät säännöt mitä tulee kova-äänisiin "tykinjysyihin" yms.

Uusivuosi 2020 nykykodin ikkunasta.

Tämä reipas paukuttelu tuo tietenkin mukanaan myös lieveilmiöitä ja esimerkiksi viime uutenavuotena ensiapuun hakeutui n 1300 ihmistä, yleisimpinä sormi- ja silmävauriot. Mutta nyt korona-aikaan (vaikkain toinen aalto ehkä on taittumaan päin) ensiavut ja sairaalat ovat ylikuormittuneita, muutamassa tunnissa 1300 potilasta ei sovi sekaan millään, kun homman voi suht helpolla välttää. 

Niinpä tulevalle uudelle vuodelle on kokonaisvaltainen ilotulituskielto. Ilotulitemyyjiä kompensoidaan 40 miljoona paketilla ja vielä pohditaan miten kaikki jo tilatut tai maahantuodut tulitteet voidaan säilöä turvallisesti (ensi vuoteen?).

Videolla kuuluisa 90-luvun ilotulitusturvakampanja.

Tietenkin nyt on pelko laittomista tulitteista mutta poliisi kekkasi aika hyvän keinon joka rajoittanee kuitenkin jonkin verran. Ensinnäkin sakkoa 100 euroa, mutta se nyt ei paljoa hidasta, jos paukkubudejetti on vaikkapa 500 niin satanen sinnetänne. Mutta lisäksi uhataan merkinnällä rikosrekisteriin. Ja se nyt voi jo haitatakin vaikkapa työnhaussa. Toivotaan, että vuodenvaihde menee ihmisiksi.

Fillarilla motarille

No mikä ettei! Tällä kertaa havainto naapurista eli Belgiassa (elämäänsä kyllästynyt?) polkupyöräilijä on tarttunut useammallekin videolle ja siten pääsyt pienesti julkisuuteen. Alleolevan kuvan videonottohetkellä sähköistetty velosipedi ohittaa rekkaa ja auton mittari sanoo 87 km/h.

ED 10.11.2020, kuva videostilli, allaolevalta videolta.

Yllättäen poliisiakin alkoi kiinnostaa moinen kaheli, rikotaanhan tuossa tuplasti liikennesääntöjä: polkupyörä ei kuulu moottoritielle ja sähköpyörien nopeus sopii rajoittaa 45 kilometriin tunnissa. Havainnoituaan kohun viestintävälineissä pyöräilijä ilmoittautui itse poliisille.

Kävi ilmi, että sakkoihin ei ole aihetta. Pyörä on saksalainen Gulas ja vekottimen hinta voi nousta jopa 25 tuhanteen euroon. Omistajalla on pyörä jo vuosia ja omalla asuinalueellaa poliisi jo tunnistaa tapauksen, alkuun kyllä pysäyteltiin usein. Omistaja ajaa/polkee välineellä n 9000 kilometriä vuodessa. Gulas on mottoripyöräksi luokiteltu ja tämä yksilö saksaan rekisteröity sekä asianmukaisesti vakuutettu yms. Kuljettajalla on kypärä ja suojaava vaatetus. Huippunopeus on 90 kilometriä tunnissa ja laki salii moottoripyörän moottoritiellä. Lähempää katsottuna vempele on jonkilainen mopon ja polkupyörän risteytys.

Kuva Gulasin facebookista.

Poliisin ei auttanut muuta kuin suositella, että polkija välttelisi moottoriteitä. Jos ei muuten niin koska motaria ajavat kanssa-autoilijat - jotka sitten innolla filmaavat tai vähintäänkin hidastavat katsoakseen tarkemmin - voivat olla liikenteelle vaaraksi!

Hevospyöveli

 *varoitus: ei herkimmille*

Hevospyöveli on taas kerran suora käännös hollanin sanasta paardenbeul (lausutaan paardenböyl). Kysessä on ainakin Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Ranskassa esiintyvä seksuaalisesti häriintynyt henkilö joka silpoo hevosten (tammojen) sukuelimiä. Näitä ei kait Suomessa ole vielä ollut. Toivottavasti “tapa” ei koskaan rantaudukaan.

Tammoja laitumella (eivät liity kerrottuun)

Nyt viime kuussa oli parikin tapausta, toisessa tamma kuoli lopulta pari viikkoa myöhemmin sisäisiin vammoihin, toinen on ainakin vielä elossa. Molempia oli siis puukotettu sukuelimiin, jälkimmäistä (ainakin) seitsemän kertaa.

Aina tietenkin nousee esiin myös keskustelu, että onko jokainen laitumella tapahtunut pokikeuksellinen haavoittuminen heti jonkun ihme pyövelin hommia? Voihan hevonen loukkaantua mitä kummallisimmin tavoin ihan keskenänsä vaikka aidanseipääseen. Tapauksia on kuitenkin vuosien saatossa ollut tarpeeksi, ja niille ei ole “luonnollisia” selityksiä. Saa olla aika notkea hevonen jos saa aikaiseksi hännän alle useamman syvän pistohaavan.

Tietenkin nousee myös kysymys, miten ko touhu on mahdollista ulkopuolisenkaan toimeesta? Miksei hevonen yksinkertaisesti kävele pois, tai potkaise? Tapaukset kun ovat pääosin yön pimeydessä laitumella sattuneita.

Vastíkään pahoinpidelty tamma, kuva täältä

Lähin tapaus oli vain reilun viiden kilometrin päässä nykykodista, tosin ennenkuin tänne muutin. Milotti-tamman omistaja on nykyisin tallikaverini. Kyseinen koulukilpatamma oli eläkelaitumella parin muun hevosen kanssa yötäpäivää kun sen ulkoiset sukuelimet, emätin ja kohdunsuu/kohtu oli silvottu lokakuisena yönä. Se vietti vuorokauden klinikalla ja leikattiin mutta ei toipunut koskaa entisekseen vaan jäi epäluuloiseksi / pelokkaaksi. Tämä oli vuonna 2014 jolloin tapauksia oli kymmeniä eri puolella Hollantia. Laidun on edelleen käytössä, mutta varoittelee nyt kameravalvonnasta.

Kyseinen laidun (pari lohkoa ja vaja). Ei mitenkään suojaisa paikka ja etualalla 60 km/h tie. Tie ei ole mikään supervilkas, mutta Hollannissa on aina liikkujia. Toisaalta ilman valaistusta kaikki on mustaa, oli puita tai pusikkoa tai ei, yönpimeys antaa tilaa iskeä.

Tapauksia on niin paljon ja eri puolella maata, että tekijöitä lienee useampia. Välillä niitä on aaltoina useampia ja sitten voi olla vuoden ajan hiljaista. Aikoinaan luin tunnetuimman (aavistuksen hihhulilinjoille taipuvaisen) pyövelimetsästäjän kirjan, jossa oli kuvailuja mm harjanvarsista ja niihin kiinnitetyistä veitsistä, että voi tökkiä etäältä. En muista uumoiltiinko huumausta. 

Milottin takajalat oli sidottu toisiinsa, todennäköisesti ketjulla. Sentyyppistä naarmua ja ruhjetta oli kintereiden yläpuolella. Silloin on paha paeta tai puolustautua. Ja tapoja voi olla yhtä monia kuin tekijöitäkin, tavalla tai toisella onnistuvat. Ehkä hevonen sidotaan aitaan kiinni? Tosin moni laidun on sähkölankaa ja taipuisia tolppia, joten ei niihin voi sitoa. Vai liikkuvatko pareittain? Ei auta kuin arvailla, sillä yhtäkään tekijää ei ole saatu kiinni tai esim videoitua.

Tuttuni tamma Milotti (ennen)

Viime vuosina on onneksi ollut rauhallisempaa, mutta kyllä joka vuodelle muutama tapaus mahtuu. Sairasta.

Valjashevoset 1: Perinteinen laji

Olen pitänyt blogia jo jokusen vuoden ja nyt vasta tajusin, etten ole tätä (lähes pelkästään) Hollannin erityislajia esitellyt ollenkaan: Valjashevosia. Keksimäni nimi on tönkkö, suora käännös sanasta tuigpaard [täychpaard]. Lajin oikea nimi on hollanniksi aangespannen [aanchespannen], eli 'vaunun eteen valjastettu'.

Hevosen voi tietenkin valjastaa vaunun eteen eri tarkoituksiin, esim raveihin (draverij) tai valjakkoajoon (mennen - miten tästä tulee mieleen joku 70-luvun haju?). Vastaavasti tietenkin ravihevonen / draver ja valjakkohevonen / menpaard. Ja siis tässä kohtaa valjashevonen / tuigpaard.

Mitä nämä tuigpaardit sitten tekevät? Kyseessä on puhtaasti show/näyttelylaji, jossa hevosen sopii nostaa jalkoja huisin korkealle ja juosta häntä pystyssä muutama kierros ravia. Tarkoitus on, että touhu on näyttävää, vauhdikasta ja hevonen saa olla ennemminkin puolivauhko kuin 'kiltti'.

Luokat on isohevosille ja poneille, lisäksi ikäluokkia (nuoremmille hevosille). Hevosilla ajetaan yksikössä, parina, tandemina (2 peräkkäin) ja kolmiapilana (2 takana 1 edessä), ja on jopa erillinen naistenluokka (yksikkö). Ihan heti ei tule missään muussa hevosurheilulajissa naisten luokkaa mieleen.

Valjashevosia esitetään myös ratsasain, mutta harvemmin. Kilpailuissa ensin juostaan kaikki yhtäaikaa yksi kierros ja sitten asetutaan riviin ja on valjaiden tarkistus / arvostelu (pitää kiiltää). Tämä seisoskelu on monille hevosille vaikeaa, kun ne on juuri viritetty juokseksimaan, ja keuliminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 

Allaolevalla videolla hieman juokseksimista, pahoittelen luokatonta musiikkia (ja miksi kaikki hidastettuna?). Videon alussa lukee, että video on tarkoitettu vain niille joille on tarkoitettu. Varmaan juuri teille!

Seisokin jälkeen juostaan vielä pari kierrosta ja toiset kaksi toiseen suuntaan. Tuomari valikoi sitten vielä huiput jotka monesti juoksevat vielä hetken ennenkuin lopullinen järjestys on selvä. Alue on yleensä isohko ruohokenttä, eli juoksemista on muutama sata metriä, ei kilometrejä. Arvosteellaan liikkeet, asento (erit kaulan sopii lähteä rinnasta pystysuoraan) ja asenne (uljas/ylpeä).

Käytetyt vaunut ovat monesti nelipyöräisiä, kevyitä rattaita, tai isopyöräisiä kaksipyöräisiä kiesejä. Harrastajat ovat pitkälti eläkeiän ylittäneitä ukkeleita, ja lajiin liittyykin muutamia eläinsuojekyseenalaisuuksia, lähinnä varuste- ja treenipuolella (palaan näihin). Sainkin idean blogiin kun Dier & Recht (eläin & oikeus) nosti aiheen tapetille ja vaatii lajin kieltämistä (heidän video).

Laji oli aiemmin KNHSsän alainen (vrt SRL) mutta irtautui omilleen juurikin koska valjasihmiset eivät halunneet poiketa perinteistä eläinystävällisempään suuntaan.

Happy athlete?

Toki samansuuntaista touhua on muuallakin, ameriikoissa osin varmaan vielä pitemmälle vietyä ja youtubesta löytyy muutama brittifilmikin, onhan yksi käytetty roty juurikin Briteistä kotoisin oleva Hackney.

Enemmän roduista seuraavassa osassa.