Onnettomuuskuvaajille sakko

Hieno pikku-uutinen paikallislehdessä: Onnettomuutta kuvanneille sakko.

Kuva kyseisestä onnettomuudesta, lähde ja kuva Ginopress B.V.

Poliisit havainnoivat monien kuvaavan kännyillään ohiajaessa, rekisterinumerot on merkitty ylös ja sakko - 239 euroa - tulee postissa.

Ilmeisesti 'rikos' perustellaan lakipykälällä kännykän käytöstä ajon aikana, puhelimeen puhuminen maksaa juurikin 239 euroa.

Juttu Eindehoven s Dagblas 25.1.2018

Ei haittaisi vaikka jalankulkijatkin sakotettaisiin, aina asiatonta kuvata toisten hätää.

ps. päivälleen 2 vuotta bloggailua, jei! Ainakaan vielä ei aiheet lopu.

Oli myrsky

Viime torstaina oli Hollannin seitsemänneksi kovin myrsky sitten myrskymittausten aloituksen 1901. Tuulen voima oli 11 boforia, eli 30 m/s molemmin puolin. Puuskittain mitattiin jopa 140 km/h - holskit mittaavat tuulen näin - joka tarkoittaa melkein 39 m/s.

Wikipedian mukaan 11 boforia = Metsää kaatuu; rakennukset siirtyilevät .

Rakennuksia ei sentään siirtyillyt (pl jotain vajoja), mutta rakennusten osia kyllä: mm. kattoja, kattotiiliä ja lasia / laattoja julkisivuista. Schipholin kenttä suljettiin ja juniakaan ei kulkenut muutamaan tuntiin, kun raiteilla puita. Teillä kaatuli rekkoja, yhteensä 66 ilmoitusta aiheesta, joten tietkin poikki.

Nämä moottoritiet olivat poikki. Tuuli tuli lännestä, joten pohjois-eteläsuuntaan oli sivutuuli.

Alla pari videota:

Ihminen lentää

Katto lentää

Kokoelma, millä lentää (ok, surffaa) mm bajamaja (linkki)

Autoja kaatuilee kokoelma

Ja loppukevennyksenä käsittämätön kuva ja kun vierittää alas myös video - kaupungin työntekijät lehtipuhaltelevat myrskyssä: Link.

Oma talo oli onneksi ehjä, vain yksi muovikate oli pihalta kadonnut. Tallilla trailerini oli lähtenyt liikenteeseen ja siirtänyt itsensä pellolle. Onneksi pysyi pystyssä eikä osunut matkalla esim autoihin! Tallinympärysmetsissä on kohtuullinen savotta.

Tästä lähtee ratsastuspolku (valk kyltti vas).

Toinen polku

Tässä kohtaa on mukavaa, että Hollannin "luonto" on ihmisten käsissä, kunta / metsänhoitaja taatusti raivaa ja kohta ratsitaan taas. Jos Suomessa kaatui puu metsässä lempiratsastuspolun yli se sai monesti olla siinä pitempään. Hollannin "luonnossa" ei myöskään ole jokamiehenoikeutta eikä saa poimia esim marjoja tai sieniä (mahdoton toki valvoa). Samoin oksia / risuja ei saa katkoa, kielto on tietenkin tarpeen ettei ruuhkaisissa metsissä kynittäisi puita kaljuiksi.

Jee, risuja!

Mutta nyt bongasin tienvarrelta kaatuneen koivun ja siitä riipiminen - vaikka ehkä virallisesti luvatonta - lienee lähes toivottavaa. Autanhan raivaustöissä. Niinpä kotona ensimmäistä kertaa koivunoksia hiirenkorvatavoitteella. Kevättä kohden, ekat krookuksetkin bongattu!

Kuvattu 21.1.

Hollanti kasvoi muutamalla hehtaarilla

Ja tällä kertaa ei edes kaivettu maata kuivaksi, vaan vaihdettiin maaplänttejä Belgian kanssa. Aikoinaan Belgian ja Hollannin rajana jonkin matkaa toimiva Maas-Joki kiemurteli Eijsdenin kohdalla Hollannin eteläkärjessä. 1961 joki suoristettiin, mutta maiden rajaa ei korjattu. Tästä johtuen molemmin puolin rajaa jäi omituisia, lainsuojattomia, alueita.

Kuvakaappakset rajan sijainnista videolta Volkskrantin sivuilla.

Lainsuojattomia, koska poliisivoimat eivät päässeet paikalle maateitse. Jos Hollanin puolella sijaitsevalla niemellä oli jotain hulinaa Belgian piti joko anoa lupaa ajaa Hollanin maa-alueen yli tai hoitaa itsensä paikan päälle veden yli. Ilmeisesti pääosa hulinoista tapahtui Hollantilaisten toimesta Belgian maa-alueilla. Kaikki alueet ovat suht luonnontilassa, mutta Hollanin puolen niemet ovat helpommin saavutettavissa.

Google Mapsia ei ole vielä korjattu.

Ongelma kärjistyi muutama vuosi sitten kun toisella niemistä löytyi päätön ruumis. Belgian poliisi, rikospaikkatutkijoineen päivineen, joutui saapumaan paikalle veneillä (loppupeleissä kysessä oli itsemurha). Noin muuten hulinat tarkoittavat huumekauppaa, juhlintaa ja homostelua. Ts ainakin kapeammalla niemellä oli vilkasta homojen kohtaustoimintaa. Paikallislehdessä haastateltiin aiheeseen liittyen 5. tammikuuta 7-kymppistä koiranulkoiluttajaa: Kesäisin ne runkkaavat toisiaan pusikoissa. Kyllä siihenkin tottuu ajan mittaan.

Eindhovens Dagblad 5.1.2018, kuvassa vielä vanha rajapyykki.

Kun pläntit ovat nyt Hollannin omaisuutta (Hollanti kasvoi nettona n 16 hehtaaria), Eijsdenin pormestari lupaa, että epämääräisyydet ovat mennyttä aikaa - alueille tulee reippaampaa partiointia, nyt kun se maateitsekin onnistuu.

Surffausta puistossa

Kuten jo edellisessä postissa kerroin, vettä on nyt tullut reippaanlaisesti, vesitaso on jopa reilut 14 metriä yli NAP:n normaalitason. Osa extravedestä tulee jokia myöten.

Kuva: Tony Verhaard / De Stentor

Deventerissäkin, joka on Hollannin sisämaata, päästiin rantatunnelmiin. Puistotiellä oli sopivasti vettä ja ensin poni veti krokotiilia perässään, kunnes keksivät laittaa perään vesilaudan.




Lähde: De Stentor -lehti,

Ps. Juttelin naapurin kanssa vastikään blogissa olleesta ajokäytöksestä. Hän kertoi, että kaikilla teillä oli 80 km/h vielä muutama vuosi sitten. Jossain kohtaa se laskettiin (turvallisuuden takia / halvempaa kuin tien kunnostus), mutta se selittää osin kaahailun.

Vettä piisaa

Täällä on nyt sadellut tarpeeksi ja viime viikolla myrskysikin. Jopa Maeslantkeringin iso sulkuportti sulkeutui ensimmäistä kertaa, minkä Iltasanomatkin havainnoi.

Kuvassa näkyy, että Loevesteinin linnan ympäristön pellot ovat veden vallassa (vas alakulma).

Vähän joka puolella Hollantia on luontoalueita, joilla ruohostaa hevosia ja/tai lehmiä maisemointitehtävissä (mahd uusille lukijoille linkki vanhempaan tekstiin jossa luonto-&eläinjuttuja: Oostvaardersplassen). Nyt kun vettä on liiaksikin asti myös luontoalueet tulvivat ja maanantaina olikin uutisissa että Munnikenlandissa, Maas-joen rannoilla ruohostavat hevoset ja karja siirrettiin kuivemmille (korkeammille) maille turvaan.

Hevosia on 122 kpl ja lehmiä 64. Siirto vaati kohtuullista paimentamista, koko lehmälauma yritti kertaalleen palata ja ne pysähtelivät myös matkalla syömään. Ihan kauheasti ei haluttu hätistellä, ettei lauma ala panikoida. Hevostenkin kanssa päästiin vasta n tunti suunniteltua myöhemmin liikenteeseen. Loppupeleissä lauma itse ripeytti siirtymistä siirtymällä raville.

Tämän kirjoituksen lähde on NOS.nl (paikallinen YLE), ja sieltä myös kuvat (/ANP uutistoimisto). Alkuperäisellä uutissivulla on siirrosta videokin.

Työpaikka menneisyydestä

Minulla on aina työpaikkahaku sanalla “hevonen” (paard) päällä. Eihän sitä koskaan tiedä…. Niin tämmöinen tuli, suomennan

Talonmies-aviopari Amsterdam

Nykyisen talonmiehen eläkkeellejäämisen vuoksi, etsimme avioparia joka voisi täydentää taloutta joka asuu komeassa kaupunkikartanossa Amsterdamin Vondelparkin kupeessa. Haussa on noin 50-vuotias aviopari.

Kartanoita Vondelparkin kupeessa (Google Maps).

Talonmiehellä on kokopäivätehtävä kaikenlaisten talon ympäristön korjausten ja ylläpitotöiden organisoinnissa ja hän on lisäksi vastuussa autokannan ja puutarhan hoidosta. Mieluiten talonmies saisi siis olla viherpeukalo sekä omata kiinnostusta kaikenlaisiin eläimiin, kuten koiriin, hevosiin ja kanoihin. Toinen henkilö työskentelisi puolipäiväisesti ja olisi lähinnä vastuussa 2-henkisen perheen taloudenhoidollisista tehtävistä, sekä kotikonttorin pyörityksestä.

Työpaikkaan sisältyy kaunis työsuhdeasunto n 75 m2 alimmassa kerroksella omalla pihalla Vondelparkin suuntaan. Lisäksi käytössänne on aina työsuhdeauto. (Auto on tekstissä dienstwagen – virka-auto? Virasta ei kuitenkaan tietenkään ole kyse).

Puiston sijainti vs Amsterdamin keskusta.

Onko teillä korkea vastuuntunto ja ajatteletteko ennemmin tehtävien valmiiksi saattamista kuin työtä kahdeksasta viiteen? Hae sitten nopeasti kivalla hakemuksella, jossa kuvailet miksi tämä työpaikka on juuri sinua varten.

Työsuhteen laatu: kokoaika

Vaadittu kokemus:

             Autolla ajo: 5 vuotta
             Kotieläimet: 1 vuotta

Vaadittu kieli:

             Hollanti

Ihan heti en olisi arvannut, että tällaisia, 1800-luvun kirjallisuudesta tuttuja, talonhoitopestejä vielä on. Ja tarvitaan 2 henkilöä avittamaan 2 hengen taloudessa!

Tsuumailin puiston laitamia tarkkaan, että missä muka hevosia ja yhden "pikku" pytingin ohessa on aitauksenomainen... Harmi etten asu enää seudulla, mutten menisin satavarmasti norkoilemaan.

Sijaintia voisi ehkä verrata Suomessa Eiraan tai Kaivopuiston laitamiin. Paitsi että Hollannissa ko sijainnilla voi pitää hevosia, onhan jo aiemmin esitelty tallikin samalta seudulta (ko talli näkyy myös ensimmäisessä satelliittikappauksessa).

Löytyyköhän vanhanajan palvelusväkeä vielä helposti?

Talliesittely 12: Manege Van Loon

Tämänkertaisen esittelyn kuva-aineisto on hieman vanhentunutta, muta jos internetlähteisiin on uskomista (lähinnä hollannin heppakeskustelau Bokt.nl) touhu ei ole muuksi muuttunut. Valitettavasti vietin ko paikassa viikonlopun talliporukassa, ja luuserina en viheltänyt (osaltani) peliä poikki heti alkuun. Ryhmäpaine tmv. Vuosi oli 2008, paikka Manege van Loon.

Ekan illan humma, KWPN/hollannintyöhevonen

Kyseessä on iso tallikompleksi, jolla on tunteja, leirejä, maastoilua, yöpymisiä oman hevosen kanssa tai ilman jne. Omia hevosia ja poneja lienee joku reilut 100 kpl, omaa kasvatustakin, paljon vuonisristeytyksiä kun oli vuonisori jonkun vuoden jne. Lähdin talliporukan mukaan, luvassa oli viikonloppu maastoilua uusissa maisemissa, isolla luontoalueella Loonse en Drunense Duinen. Juuri silloin ei ollut omaa (ehjää) hevosta ottaa mukaan, yhdellä tallilaisella oli oma ja loput vuokrasivat paikan päällä.

Lehmäparrenomaisesti syömässä

Tallilla hevoset olivat isossa laumassa yöt ja aamulla ne otettiin sisään ruokittavaksi ja tunneille / maastoihin. Perjantai-iltana ratsastimme parin tunnin tutustumismaaston. Sain työhevossekoituksen - jonka selkä oli pahasti auki hankautunut. Tämä ei ollut mikään ihme, eikä poikkeus, pääosalla oli selkä auki. Luulin moisten tapojen jääneen 80-luvulle.

Valkoiset karvat ovat lyöttymiä satulasta

Hevosten harjaus oli jotain ihan käsittämätöntä, oli vain ja ainoastaan muovisukia, toiset puhtaina vedessä ja käytetyt eli likaiset likoamassa toisessa saavissa. Harjaa siinä sitten.

Ja satulahuovat olivat paksukankaisia '"tyynyliinoja"joihin tungettiin olkea. Ihan oikeasti. Ja kun nyt kurkkasin Facebookia, niin sama meno jatkuu edelleen, alla kuva päiväyksellä 10.12.2017.

Taustalla aukinainen selkä

Joulukuu 2017, lähde Manege van Loon Facebook, alkup kuvassa oljet erottuvat paremmin,
mutta ainakin oik&vas hevosilla tyynyliinat.

Sen ensimmäisen illan ratsastin pahoilla mielin mutta en vaan kehdannut sanoa mitään. Kaikki muut olivat innoissaan, eivätkä huomanneet mitään (/ei kiinnostanut).

Seuraavana päivänä sain pienemmän ponin, se oli 5-vuotias ja selkä (vielä!) ehjä. Ok, ajattelin, kait tämä tästä. Koska poni voisi olla "villi" sitä juoksutettiin alle.

Maastoilimme noin 6 tunti ihan reippaalla vauhdilla, välissä 1h paussi.

Lähteissä

Tauolla hevoset seisoivat irti looseissa.

Kun tulimme 7 h kuluttua takaisin poni (edelleen 5v!) jatkoi tunnille ja juoksi vielä 2 tuntia. Seuraavana päivänä ei tarvinnut juoksuttaa, puhtia oli selvästi vähemmän.

Kyselin tietenkin matkalla hieman kauttarantain ryhmän vetäjältä (tallin työntekijältä) lyöttymistä. Hän ei ollut niitä huomannut... Siinä sivussa hän kuitenkin kertoi, että aika vastikään oli kuollut kaksi hevosta lannehalvaukseen*. Eihän se ihme ole, jos esim 8 tunnin työpäivän päälle tulee vapaa ja sitten pitäisi taas.

Sunnuntain maasto oli onneksi lyhyempi ja iltapäivällä vielä istuttiin porukalla loppurupattelemassa. Silloin vihdoin sain suuni auki ja hieman kyselin ihmisiltä mitä mieltä porukka oli hevosten hoidosta, lyöttymistä ja käyttömääristä. Oikeastaan kukaan ei ollut miettinyt / havainnoinut asiaa tarkemmin. Sanoin, että kaduin etten lähtenyt heti perjantaina ja minua taidettiin pitää ilonpilaajana.

Vetäjän hevosella oli tietenkin asialliset varusteet, lampaankarvapehmusteet ja kaikki.

Myöhemmin muutama sanoi tallilla, että puheissani oli totuuden siemen mutta kun siellä on niin kivaa. Sanoin, että minulla ei ollut kivaa kun mietin vain heppaparkoja, että en osaa nauttia toisten hankaumien kustannuksella.

Lähetin jopa kirjelmän paikallisella SRL:lle (KNHS), kuvilla höystettynä, että asiatonta toimintaa ja liikaa tunteja / pvä. Sain vastauksen, että talli täyttää vatimukset.

Ihan hienot maisemat

Vuotta myöhemmin tallinseinällä oli ilmoitus - kuka lähtee mukaan ihanalle viikonlopulle Manege van Loonissa? Tällöin kyllä pistin jonkunlaisen viidakkorumun pystyyn, eli puhuin uudestaan kaikille mukanaolijoille, eritoten lapun ripustajalle (jonka kanssa meni melkein tappeluksi, että miksi puutun hänen asioihin) mutta lopulta ja onneksi hanke kuivui kokoon ja sen jälkeen sellaista ei enää ainakaan minun nähden puuhasteltu.

Toivon, että jos joudun vastaavaan tilanteeseen toisen kerran, osoitan enemmän selkärankaa.

* Lannehalvaus on aineenvaihduntatatuti joka jäykistaa / hapottaa lihakset ja voi johta nopeaan kuolemaan munuaisten pettäessä. Tauti liittyy muunmuassa liikaan ruokintaan vapaapäivänä, hevosen elimistö ei saa poltettua energiaa vaan menee hapoille. Kun se otetaan vapaan jälkeisenä aamuna tallista se jäykistyy pahimmillaan muutamassa askeleessa. Hollanniksi syndrooman kansanomainen nimi on maanantaitauti, koska se entimuinoin iski useimmiten maanantaisin. Hevosilla työskenneltiin reippaasti pelloilla ma-la ja sunnuntaina oli vapaa, jolloin hevonen seisoi tallissa. Jotain samansuuntaista tapahtuu siis myös ylläolevassa tallissa.

ps. 200s teksti jo!