Viimeinen - Alkoholivalistusta

Uutisissa oli joulukuun alussa, että liikenneturvallisuustutkimuslaitos vaatii puhallusratsioiden palautusta. Kovin usein niihin ei törmää, itse muistan puhaltaneeni lähes 18 vuoden aikana kerran, n 17 vuotta sitten. Poliisi myöntää, että niitä ei ole vuosiin enää toteutettu, sillä somen kautta sana leviää vartissa ja porukkaa välttää paikan tiheätiestöisessä Hollannissa helpolla.

Tähän liikenneturvallisuustutkimuslaitos toteaa: "No mutta sehän on vain hyvä, valistus päätyy juurikin kohderyhmään". Ilmeisesti ajatus on että jos moneen kertaa tulisi varoitus ratsiasta (ja joutuisi kiertämään) että eh-kä joku nuori säikähtäisi kiinnijäämisriskiä ja jättäisi juomatta?

Lähde Politie.nl

Kiemuraista päättelyä, mutta vastaavaa näkee myös nopeusrajoitusten valvonnassa. Itse olen kyllä tässä poliisien puolella, aika turha siellä on sitten tyhjän panttina päivystää.

Ja sitten - viimeinen.

Kuten jo jokunen viikko sitten varoittelin, ideavirta alkaa takkuilla. Ja kun tämä on 500s postaus ja melko tarkalleen kuusi vuotta olen havainnoinut (since tammikuu 2016) niin eiköhän ala riittää.

Toki jokunen idea nyt jää laittamatta, kuten 

Pohdintoja kylmyydestä. Holskit eivät käytä hanskoja / sormikkaita paljon ikinä. Vaikka talven lämpötila on 0-5 astetta ja josku jopa -3. Ja toisaalta holskien talot ovat sisältä jääkylmiä, nyt energiakriisin aikaan puhutaan makuuhuoneista että 13-16 astetta riittää mainiosti. Varsinkin vahoissa taloissa vetää (myös oma Haarlemin ex-asunto) ja ikkunat ovat yksinkertaisia. 

Kuvanottohetkellä oli +2 astetta ja viiltävä itätuuli. Paljaat sormet.

Aina kun manitsen (rutkutan) jommasta kummasta vakiokommentti on "Sinähän olet Suomesta, kyllähän sinun jos kenen pitäisi olla kylmään tottunut!". Vaan en ole sillä Suomessa on 0-5 astetta vain rajatun ajan ja sitten onkin jo -5 tai -10. Ei siinä ehdi karaistua ja -10ssä on jo pakko laittaa hanskat. Täällä ovat lapsesta asti ilman ja siksi tottuneet, vaikka itse tosiaan vedän tumppua käteen jo alle kymmenessä asteessa.

Ja mitä sisätiloihin tulee: "In Finland we have this thing called 'eristys'".

Hevosmaitotila. Jovain, niitäkin on. Yli 10v sitten vierailin yhdellä mutta en ottanut kuvia. Tuossa suht lähellä (20-30 km) olisi yksi mutta en vaan ole saanut aikaiseksi vierailla, varmaan pitäisi sopia tapaaminen yms (ja suomalainen ei halua olla vaivaksi).

Joulujuhlat yms pakkopönötykset (perjantai-iltapäivän drinksut). Tästäkin puuttu kuvat ja en ole saanut aikaiseksi. Lyhyesti: Suomessa esim pikkujouluihin liittyy snadia siistiytymistä ja yleensä ruoka + halukkaille jortsut. Täällä lähes kaikki juhlat (läksiäiset, joulut jne) ovat pönötystä eli seisoskelua lasi kädessä ja välillä ohi tulee tarjotin jolla uppopaistonaposteltavaa. 

Nämä ovat usein työpäivän päätteeksi ja taksin korvauksista ei ole koskaan ollut puhetta. Ei siis voi juoda. Tosin holskit ottavat helposti 1-4 olutta (huom täällä 0,25 vakiokoko) ja eikun rattiin (kantsis varmaan niitä ratsioita...). Itse en ota jos ajan. Limua ei aina viitsi (turhaa sokeria) eli vissya sitten lipitän. Monesti frittitarjoomukset eivät ole kasvispohjaisia (eli en syö niitäkään) ja liukenen siis heti kun kehtaan. Näenhän samoja naamoja koko päivän joka tapauksessa ja ilmainen vissy (ei ruokaa ei jortsuja) ei tuo tapahtumaan minulle lisäarvoa. Silti Holskit tykkäävät, ja mitä ahtaammin seisotaan sen parempi. Gezellig!

Hevosen myyntiesittelyä. "Tosi kiltti, ihan tosta vaan voi ratsia!" ja hän ravailee asvaltilla...
En ostanut (enkä edes koeratsinut. Takajalat sököt.).

Ja tietenkin jotain heppajuttuja, talleja tai tapoja, olisi voinut vielä hihasta vetää. Tosiaalta mm kouluratsatussarjan faktat ovat monilta osin jo vanhentuneita (Suomesskain saa keventää esim.).

Mutta, näillä mennään, tällä erää loppu-slut.

Kiitos kaikille lukijoille! Het ga je goed, sanos holski.

(kaikkea hyvää)

Niin ja joulua ja uuttavuotta tietenkin! 🎄🎅🎄

Hinurit valmiudessa

Kirjoitin tämän jutun ruuhkista helmi/maaliskuussa 2020. Ennenkuin ehdin julkaista iski korona ja ruuhkat katosivat. Nyt ne ovat ennallaan, jopa pahempia kuin ennen koronaa. Mikä on omituista sillä monin paikoin kuitenkin työskennellään osin etänä. Toisaalta monet hankkivat korona-aikaan auton vältelläkseen julkisia, sekö sitten vaikuttaa?

Ruuhkista olen maininnut jo muutamaan otteeseen (esim yksi ja kaksi). Ruuhkia on kahdenlaisia, jokapäiväiset ja poikkeukselliset.

Tilastot olin napannut jo 5.3.2020. Rijkswaterstaatin sivut, jotka olivat lähteenä, eivät toimi enää enkä löytänyt vastaavaa. mennään siis vanhoilla luvuilla, sillä idea on selvä. Yllä lkm, alla km.
Lähde (oli) Rijkswaterstaat

Jokapäiväiset ovat juuri mitä nimikin jo sanoo, joka arkipäivä toistuvia. Aamulla klo 7-10, iltapäivällä klo 15-18 (19). Näistä ruuhkista julkaistaan vuosittain top-kymppi ja sitten spekuloidaan vs suunnitellut tieremontit nousijat ja laskijat tulevalle vuodelle. Päivittäisten ruuhkien pituu on n 200-400 km. Ruuhkan pituus n 10-30 km eli päivittäisiä ruuhkia n joku 10-30 kpl. Joka päivä. Ruuhka-aikoina on oikeastaan ihan sama minne on menossa, lisäaikaa on pakko laskea 30-60 min ainakin, vähän matkan pituudesta riippuen.

Joka-aamuiset odotetut ruuhkat, lähde ANWB

Jokapäiväisille ruuhkille ei oikein voi mitään, välillä lisätään asfalttia eli ajoratoja mutta ei mene kauaakaan niin ruuhka on ennallaan (jokunen vuosi toki mutta ennemmin 3 vuotta kuin 10). Itse seuraan parhaillaan (2022) Utrechtissa kussia kerran viikossa ja tunnin matkaan menee poikkeuksetta 2. Tai no, varaan aamulla 2h ja olen ollut tähän mennessä paikalla ehkä 5 min etuajassa, senverran että ehti vessaan ja hakea kahvin. 

Paluumatka on pahempi, yleensä tähän tunnin matkaan menee 2-2,5h. Tälle pätkälle osuu Maas-joen ylittävä silta Hedelin kohdalla. Sillan maksimikapasiteetti (3 kaistaa/suunta) on 6 600 autoa / tunti. Ruuhka-aikana autoja on n 10 000, joten pullonkaula on valmis.  Ja kuten kuvasta näkyy, on ihan sama mistä kaupungista minne halua ruuhka-aikaan, joka paikka on jumissa.

jaaha

Kakkosena sitten nämä poikkeukset. Joita tietty piisaa, lähinnä rekan tai henkilöauton rikkoja. Välillä peltikolareita (erit ruuhkissa, jolloin päivittäinen ruuhka hetkessä tuplaantuu) ja toki myös vakavampiakin onnettomuuksia. Ne tosin tapahtuvat pääosin ruuhkien ulkopuolella, sillä ruuhkassa ei ajeta lujaa. Mutta rysäys juuri ennen aamu-tai iltaruuhkaa voivat tukkia tien tunneiksi.

Yleisimpien, eli autonhajoamisten (rekoilla usein rengasrikko) kohdalla ajetaan pientareelle ja vedetään heijastinliivi päälle, soitetaan apua ja odotellaan turva-aidan takana. Lähes kaikki tiet ovat kameravalvottuja ja ainakin isoimmalla hätäpalvelulla ANWBllä (vrt Autoliitto) on suora linja Tielaitokselle (Rijkswaterstaat), joten oikeastaan aina jos pientareella seisoo joku laitimmainen kaista suljetaan turvallisuusyistä.

Ja sehän aiheuttaa per heti ruuhkan. Kun kaistoja on ruuhka-aikoina joka tapauksessa liian vähän ja tästä liian vähästä poistuu 30-50% (kaistoja 2-3 yleensä) niin siinä se. Ja taas seisotaan. Jos aiheuttaja on kolari kaistoja saatetaan sulkea kaksikin. Ja ei mene kuin hetki niin vastaantulevallakin tienpuoliskolla on ruuhkaa: kijkersfile eli katsojaruuhka. Sillä liian täydellä tiellä riittää, että muutama hieman hidastaa katsoakseen tarkemmin niin soppa on valmis. Nämä katsojaruuhkatkin ovat helposti kilometrien pituisia.

Ruuhkista oli helmikuussa 2020 lehdessäkin ja opin uutta. Mitä pitempään kestää, että hinuri tai muu apu on paikalla, sen pahempi ruuhka. Tämä nyt on itsestäänselvää. Jotta ruuhkia saataisiin minimalisoitua Tielaitos onkin solminut sopimuksia hinurien kanssa, että tavoite olisi olla 20 minuutissa paikalla. Hinaajat saavat ajaa pientareella, muutenhan tavoite olisi mahdoton. Mutta on se silti monesti ja siksi valtio antoi 100 miljoonan ekstrapotin tähän, jonka avulla firmat voivat yksinkertaisesti päivystää liittymien tuntumassa. Kuitenkaan yllämainittu pätkä Utrecht - Den Bosch (tarkemmin solmukohdtien Deil (A2/A15) ja Empel (A2/A59)) väli ei sisälly suunnitelmaa, vaikka oli top-kympissä seitsemäntena 2019. Päivystys on onneksi saatu järjestettyä provinssin toimesta ja risteyksissä Velddriel sekä Rosmalen-Itä seisoo hinausautoja valmiina.

Kerrankin oikea suunta

Aika toivotonta touhua. Onneksi työmatka onnistuu ilman ruuhkia. Kestää hieman pitempään ajella pikkuteitä mutta extrana voin bongailla heppoja. Ruuhkassa seisominen on elämän hukkaan heittoa!

Kaasukupla

Groningen on Hollannin pohjoisin provinssi (lääni?). Groningenin iskulause on Er gaat niets boven Groningen eli vapaasti suomentaen Mikään ei ylitä Groningenia. Mikä päteekin, sillä pohjoisin. Sanavalinnalla on myös tuplamerkitys, sillä 'mikään ei ylitä' tarkoittaa myös että paras ja ykkönen.

Groningenin kaupungintalo ja suurtori (Grote Markt)
Pexels / Barbara de Vincent

Sen sijaan jokin alittaa Groningenin, eli kaasukupla. Maakaasuesiintymä löytyi 1959 ja siitä lähtien siellä on porattu. Vaan jos maan alta ottaa jotain ei-uusiutuvaa pois, sinne jää aukko. Joka jossain kohtaa tiivistyy ja ensimmäinen maanjäristys olikin jo 1991. Sittemmin niitä on ollut tiuhaan, pahimmillaa kolmosta Richterin asteikolla. Talot vajoavat ja seinät halkeilevat. Talojen arvo (ja koko alueen) laskee ja korvauksista tapellaan. On komissiota ja lautakuntaa, oikeusjuttuja ja jopa stressistä johtuvia kuolintapauksia on todettu. Onhan se, jos oma koti kaatuu ympäriltä, arvo laskee, rahahuolia, ei korvata ja jatkuva valitusten kirjoittelu ja eri instanssien läpikäyminen syö naista ja miestä. Ja koskaan ei tiedä milloin tärähtää seuraavaksi.

Google kuvahaussa maanjäristysvaurioita.

Tuttuun öljy-kaasufirmatapaan vastuuta vältellään viimeiseen asti ja asiasta on ollut useampia välikysmyksiä eduskunnassa yms. Lopulta oli jo päätöksiä vähentää tai jopa lopettaa poraukset.

 

Maanjäristysten esiintyvyys, nro viittaa Richterin asteikkoon. KNMI / Wikipedia.

Kunnes tuli Ukrainan sota. Suomessa maakaasun käyttö on melko vähäistä (vuonna 2006 11% sanoo Wikipedia ) mutta Hollannissa suurin osa talouksista lämpenee kaasulla ja laittaa ruokaa kaasulla, samoin teollisuus ja esimerkiksi kasvihuonetuotanto on erittäin kaasusta riippuvainen. Hollannissa maakaasu onkin 44% kokonaisenergiankäytöstä . Sodan myötä kaasun hinta on noussut 5-10-kertaiseksi ja kasvihuoneet, leipurit tai vaikka metalliteollisuus ovat ihan helisemässä.

Ei siis ihme että Groningen taas vilahtelee uutisissa. Siellähän sitä olisi, pitäiskö tuotantoa sittenkin nostaa?

 

Lehtijuttu maaliskuulta jo: Kapuloita Putinin rattaisiin? Hae kaasua Groningenista.
ED 8.3.2022

Ei kiva asukkaille.

Orjanimet

 Uutisissa: Orjuutetut saavat ilmaiseksi vaihtaa orja-menneisyyteen viittaavan sukunimensä.

Elminan linnoitus Ghanassa, Hollannin orjakaupan keskus. Lähde

Normaalisti sukunimen vaihto maksaa tuhat euroa (tai enemmän) ja vaatii selittelyä yms todistelua. Jopa psykologin kanssa juttelua (mitenniin nimestäsi on sinulle haittaa?). (Toki lapsen nimenvaihto äidin nimestä isän nimeen tai oma nimi takaisin eron jälkeen jne on helpompaa).

Täällä (ja ehkä muissakin maissa) on meneillään myös kielellinen muutos: ei puhuta enää orjista vaan orjuutetuista. Pieni ero mutta merkitysero on suuri.

Suomessa orjuutettuja ei taida olla, mutta täällä iso osa 1600-luvun kultaisen vuosisadan rikkauksista tuli siirtomaapohjalta. Ja tästä vaurastumisesta seurasivat mm suuret mestarit eli maalaustaiteen huippuvuodet (Rembrant ja Vermeer muiden muassa). Ja mm paljon suuria kauppiastaloja Amsterdaminen kanavien (erit Herengracht) reunoilla.

Coymansien talo Keizersgrachtilla. Coymans oli 1600-luvun orjakauppias. Nykyisin talossa on (ironisesti) Amnesty Internationalin pääkonttori.3s kerros on lisätty 1800-luvulla. (lähde) 

Orjuutettujen menneisyys tietenkin hukattiin melko nopsaan - nykytummaihoisista (amerikassakin) suuri osa ei enää tiedä oliko alunperin Itä- vai Länsi-Afrikasta, saati mistä (nyky)maasta. (lukuvihje: Africa is not a Country) Nykytieteen avulla juuria toki voi tutkia DNAn avulla.

Tähän maattomuuteen ja nimettömyyteen sopi tietenkin uusi sukunimi, joita omistajat, plantaasinpitäjät jne keksivät. Monille sukunimi tosin oli tarpeen vasta vapautuksen jälkeen, osa varmaan keksittiin ihan itsekin.

Nimiä on omistajan pohjalta, kuten Vriesde (omisti De Vries) tai plantaasin nimen mukaan (esim Eendragt). Myös kaupunkien nimiä käytettiin, jopa väärinpäin kirjoitettuna (Madretsma). Joku omistaja antoi vain tietyllä alkukirjaimella alkavia nimiä (Peiter, Posma, Plater, Plet jne), ja paljon käytettiin myös hollanninkuuloisia nimiä, jotka eivät ole kuitenkaan ns tavallisisa sukunimiä kuten Lepelblad (lusikanlehti), Bijlhout (kirvespuu) tai Rozenstruik (ruusupensas).

Jo aiemmin blogissa käsitelty, kultavaunujen siirtomaita käsittelevä sivupaneeli (wikipediasta).

Toki osa on nimestään jopa ylpeitä nykyisin, orjuutus ei ollut (esi-isien) oma valinta eikä sitä tarvitsekaan hävetä. Moni ei kuitenkaan tykkää kun nimestä heti havainnoi taustan. Ja nyt siis nimen voi vaihtaa ilmaiseksi, hieno homma.

Itselläni oli aikoinaan työkaveri sukunimellä Lepelblad. Vasta nyt referoidun uutisen lukiessani tajusin nimen taustan (moni holski varmaan tajuaa muutenkin mutta näin sitä askel kerrallaan opitaan maan historiaa). Heti tuli fiilis että harmi, ettei ole työkaveri enää, olisin voinut kysellä esi-isistä / perheen historiasta.

1800-luvun kaiverrus orjakuljetuksesta. (lähde)

Josta vaihtarina heti kakkosajatus - juuri minunlaisteni (sinänsä hyväätarkoittavien) utelijoiden takia nimen vaihto voi olla mukava. Miksi minua heti kiinnostaa (huu! orjamenneisyys), miksen kysellyt miehen perheestä ihan muutenvaan jo aiemmin kun olisin voinut?

Lähteet: uutinen ja wikipedia

Edullinen vuokra-asunto

Melko vastíkään kerroin, että vuokralaisista on melkein mahdoton päästä eroon. Jokin aika sitten lehdessä oli todella käsittämätön tapaus vuokrasuojasta.

Tarina menee niin, että eräs nainen työskenteli Victoria Hotellissa Damrakin ja Prins Hendrikkaden kulmassa 80-luvulla. Ko hotelli on Amsterdamin vanhimpia ja todella keskeisellä paikalla rautatie-asemaa vastapäätä.

Victoria hotelli Wikpediasta, Marion Golsteijn - Own work, CC BY-SA 3.0.

Ko nainen tarvitsi vuonna 1987 asuintilaa ja hotelli tarjosi lähistöllä, Nieuwendijk-kadulla sijaitsevaa, omistamaansa asuntoa. Sovittiin kiinteä vuokra 400 guldenia (reilu 1000 mk, siihen aikaan ihan käypänen summa) ja vuokra pidätettiin suoraan palkasta. Hintaan sisältyy kaasu(lämmitys), sähkö ja vesi. Sovittiin, että asunnossa sopii asua 1 heinäkuuta asti.

Nainen ei kuitenkaan muuttanut vaan jatkoi Nieuwendijkillä asumista. Hotellin johtaja ei puuttunut asiaan, eikä vuokraakaan korjattu missän vaiheessa.

2015 rakennus myytiin sijoitusfirmalle. Rakennuksessa on yhtensä 3 asuntoa sekä alakerrassa liiketilaa. Se, että asunto (ja ehkä muutkin tilat) oli vuokralla oli ostajalla tiedossa. Jossain kohtaa ostaja sitten koetti korottaa vuokraa, joka edelleen oli 400 guldenia eli 181,50 euroa. Sisältäen kaasun, sähkön ja veden joiden arvo nykyhinnoissa todennäköisesti on yli 180 euroa/kk! Vuokra ei siis ole mitenkään kohtuullinen.

Vuokraaja ei suostunut ja asia meni oikeuteen. Voi voi, sanoo oikeus, sovittu mikä sovittu, vuokrasopimus on edelleen voimassa ja ostaja tiesi tilanteen ostohetkellä. Vuokraaja on asunut siinä jo pitkään ja ei häntä sovi kiusata millään yllärikorotuksilla, hän ei saa 'kärsiä' siitä että rakennus myytiin. Se, että ostaja joutuu ehkä jopa maksamaan ylimääräistä kaasusta yms (ts vuokratulo 0e ja lisämaksu päälle) kuittaantuu rakennuksen arvonnousulla, meinaa tuomari.

ED 29.3.2022, kuvassa Nieuwendijk. Vuokralainen Amsterdamissa saa jatkaa "ilmaiseksi" asumista.

Vuokranantaja yli pyytänyt 800 euron vuokraa. Saman rakennuksen toinen, 65 neliön kämppä vuokrattiin vastikään 1550 eurolla kuukaudessa. Minkä kokoinen kyseessä oleva asunto on ei ole tiedossa. Mutta sijainti on Amsterdamin ydinkeskustassa, uskon, että 800 euroa on edelleen reilusti alakanttiin, vaikka olisi vain esimerkiksi 40 m2.

Nainen asunee paikoillaan kunnes kuolee. Niin tekisin minäkin!

Väestönsuojat

 ... niitä ei Hollannissa käytännössä ole. Kylmän sodan aikoihin toki jotain rakenneltiin, mutta ajan mittaan ne ovat ränsistyneet tai purettu. Osa sentään on tallessa, esim treenikämppinä tai asunnottomien yömajoina. Eräällä Amsterdamin metroasemalla vanhan väestonsuojan pöydistä on tehty kattoon paneelit. Osaa yritetään säilyttää museotyyppisesti, osana kulttuuriperimää. Vaikka nyt, Ukrainan sodan myötä, ties vaikka niille olisikin vielä käyttöä?

Viihtyisää Den Helderissä (lähde)

Toisen maailmansodan (ja atomipommien) jälkeen suojien rakentelu alkoi, lähinnä risteyskohtiin joissa ohikulkijat voisivaat nopsaan suojautua. Esimerkiksi Rotterdamin metron ohessa oli 15 000 ihmiselle tilat. Amsterdamissa tiloja piti rakentaa 80 000 ihmiselle, 800 suojaa, mutta 70-luvun loppuun mennessä niitä oli vasta 40. Lisäksi valtionjohdolle ja muille strategisille ryhmille rakennnettiin bunkkereita, suurin osa Den Haagiin, missä parlamentti (edustajainhuone) istuu. Viimeiset  suojat valmistuivat 80-luvulla.

Hätäsuojien sisutus oli tuttua kamaa, kiinniruuvattuja metallikalusteita ja happea, pöperöä & vettä kahdeksi viikoksi. Ajatus oli, että radioaktiivinen laskeuma laskeutuu kahdessa viikossa ja sota on ohi. Jos suojia ei ole purettu sisutus on pääosin entisellään eli 60-70 lukulaisine numerolevypuhelimineen ja ruskeine sisustuksineen. Jopa ruokineen, onkohan vuosikertaviinejä? Koska tiloja ei ole ylläpidetty ovet ovat vinksallaan yms eli vain harvat ovat mitenkään käyttökelpoisia. Myös kunnon rekisteri tiloista puuttuu.

Jos sähkö katkeaa voi polkea lisää virtaa, Alkmaar. (sama lähde)

Suomessa väestönsuojat ovat edelleen pakollisia ja lakisääteisiä jos neliömetrejä on rakennusryhmässä yli 1200 (ts taloyhtiössä, myös esim omakotitaloryhmä). Ukrainatouhun ohessa Helsingin tunneliverkosto pääsi ihan videoksi asti. Toivottavasti linkki toimii.

Kuvakaappaus Nu.nl.

Toimi tai ei, filmissä tyhmintä on alku. Siinä on ensin kuvissa kivi. Tämä on graniittia. Ja graniittia käytetään usein bunkkerien seinien rakentamiseen. Helsingissä niitä on paljon. Teksti antaa ymmärtää, että ko graniitti on jostain roudattu, missään kohtaa ei kerrota, että kivi oli Helsingin alla ihan jo olemassa itsestään! (Graniitista on jopa erikseen pelastuslaissa, miten sen kanssa toimia).

Lehdessä sanoo asiantuntija, että turha niitä suojia on edelleen rakentaa, nyky-ydinaseet ovat niin paljon vahvempia ettei paljoa auta. No, ehkä graniitti auttaa?

Lähde pääosin ED 5.3.2022 (paperilehti).

Vuokra-asunnoista

Tällä kertaa muutama havainto asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoista. Tämä toimii osin pohjustuksena toiselle postaukselle. Jonka jätän toiseen kertaan, jotta jutut pysyvät nopeastiluettavina.

Asuntoja (kuvituskuva), Haarlemin Bakenessergracht remontin aikoihin

Hollannissa asunnonvuokraajia suojellaan lain puitteissa hurjasti. Esimerkiksi vuokrasopimusta ei käytännöllisesti katsoen voi purkaa. Millään irtisanomisajalla. Määräaikaisesti saa vuokrata korkeintaan 2v ja sitten ollaankin jo jumissa. Jos asunto on vuokrattu ja se myydään vuokralainen "kuuluu kauppaan". Samoin vuokranantajan kuoleman kohdalla, vuokraaja on ja pysyy. Jos kuolinpesä myy asunnon vuokraaja menee mukana. Vuokratut asunnot ovatkin vähemmän arvoisia kuin tyhjät. Laki mainitsee muutaman poikkeuksen, jolloin irtisanominen on mahdollinen (tarkalleen ottaen 5 kpl):

1. Vuokraaja toimii asiattomasti (ei maksa / tuhoaa tmv) - saa onneksi irtisanoa.
2. Ns diplomaattipykälä - jos asunto vuokrataan ulkomaankomennuksen ajaksi on lupa irtisanoa kun palaa (oletan, että ko soppareilla on jo monesti päättymisaika jo solmittaessa).
3. Pakottava oma käyttö. Tästä pitää olla erittäin selkeää näyttöä ja vuokranantajan tulee myös tarjota / auttaa uuden vastaavan löytämisessä. Mahdollisesti jopa maksaa muutto/sisustusavustusta, jotta vuokraaja solahtaa sujuvasti uuteen kotiin. Lisäksi, jos joku nyt meinasi, että ostanpa talon ja irtisanon vuokralaisen heti koska tarvitsen talon omaan käyttöön se ei käy. Uusi omistaja voi irtisanoa vuokralaisen vasta 3 vuoden kuluttua. Yritysten omistamissa asunnoissa tämä pykälä ei päde ikinä, tietenkään. Iso remontti tai peruskorjaus voidaan rinnastaa oman käyttöön, jos asunnossa ei voi asua sen aikana. Tai talon purkaminen.
4. Uusi sopimus. Jos asunnolle tapahtuu jotain joka oikeuttaa uuden sopimuksen laatimisen, esimerkiksi isompi remontti (vuokrankorotus) tai vaikka vain vuokranmaksutavan muutos tai vanhojen sopimuspykälien nykyaikaistaminen. Jos vuokraaja ei suostu sopimus voidaan irtisanoa. 
5. Kaavamuutos, jos talon yli vedetään moottorie esim.

Melko tyypillistä rakentamista (90-l)

Kaikki mahdollisuudet voidaan tarkistuttaa oikeudessa, jos vuokraja ei suostu. Niinpä pakottava käyttö todella pitää voida perustella (tai remontin tarve, oletan että voidaan myös vaatia väliaikaisratkaisua ja paluuta), myös sopimuksen muutoksen tulee olla erinomaisen perusteltu ja oikeutettu. Oikeus on aina vuokraajan puolella eli huithapeloinnilla vuokralaisesta ei pääse eroon. Ja tietenkin vuokrankorotukset ovat indeksipohjaisia, ylimääräistä ei saa nostaa (ns "vapailla" markkinoillakaan). Niinpä jos asuu hieman kauemmin asunnossa voi lopulta olla hyvinkin edukasta. 

Kun möin Haarlemin talon en saanut turhaa (huonoa) viinipulloa van kivan (aidon) akvarellin kiinteistönvälittäjältä.

Esimerkiksi viime vuosina asuntojen hinnat ovat nousseet tolkuttomasti. Kaksi omaa esimerkkiä:

• Haarlemin kodin ostin 260t eurolla 2006. Suuren osan ajasta asunnon arvo oli 20-30t alle ko summan (eli lainani oli yli asunnon arvon). Kun möin sen 2017 asuntojen hinnat olivat lähteneet nousuun ja sain 300t. Olin iloisa, tein voittoa. Tänään ko asunto olisi tämän laskurin mukaan 475 tuhatta euroa.
• Nykykodin ostin 2017 240t eurolla (erotuksen laitoin remppaan). Näitä samoja taloja on 4 kertaa sama pohja tässä rivissä (2x paritalo). Yksi niistä myytiin kuukausi sitten, pyynti 375t (tod näk myyty kallimmalla eli tarjottu yli, meni viikossa). Ja sitä ei ole rempattu, vaan on 90-luvun alkuperäisasussa. Oletan, että oma alkaisi jo nelosella (laskuri antaa 375 myös).

Täällä harrastetaan (mm Briteistäkin tuttuja) myydään-kylttejä. Tämä kyltti on työnsä tehnyt, kuvassa naapuritalo. Kotini on siis yhtä ruma, Haarlem oli kauniimpi. Vaan eipä sitä sisällä istuessa näe! (Minunkin talossa oli joka paikassa valoverhot, ne heivasin ensimmäisenä roskiin).

Mutta tietenkään ei kannata myydä nyt, sillä uutta ei saa yhtään halvemmalla. Ylläoleva kuitenkin kuvaa mitä markkinoilla voi tapahtua, talon arvo nousee viidessä vuodessa yli puolella, siinä ei parin prosentin indeksikorotus vuokrassa paljoa auta. Ja vuokralaista ei voi irtisanoa, eikä vuokra voi nostaa ylimääräistä. (Jos vuokralainen itse lähtee, eli vuokralaisen vaihtuessa vuokrantarkistus toki mahdollinen).

Ilotulitteiden myyntikielto

Nyt molempina koronauusinavuosina on ollut ilotulitteiden myyntikielto. Toki niitä sopi muutenkin myydä vain välipäivinä, mutta nyt siis ei ollenkaan ja ulkomalta maahantuonti ei ole sallittua, tietenkään. Kiellon syynä on terveydenhoidon ylikuormitus eli se, ettei sinne itseaiheutettuja silmävammoja tai sormettomuuksia kaivata.

Viime vuonna kielto päti suht hyvin. Jonkinverran tulitteita haettiin Belgiasta mutta paukutteluaika lyheni reilusti, omassa kylässä joku 10-15 min aiempien reilun puolen tunnin sijaan. Myös onnettomuudet vähenivät, 1.1.2020 oli 1200 tapausta ja 2021 vain 400.

Koetin ottaa paukutteluvideota mutta ei ollut häävi. Pari stilliä siis.

Porukka alkaa kuitenkin olla melko koronakyllästynyttä ja kiellosta huolimatta oli kutina, että tänä vuonna voi paukkua enemmänkin. En tunne Saksan ilotuloitemyyntisääntöjä mutta oletan, että siellä jotain rajoitteita, sillä Saksaa ei lehtijutuissa mainittu kertaakaan. Mutta Belgiasta tulitteita rahdattiin pakulasteittain. Päivän - pari ratsasivat rajalla, mutta ei joka pikkutietä voi valvoa, eikä 24/7. Eli vaikka joku tuhat kiloa saatiin haaviin, moninkertainen määrä ui verkosta ohi. 

Ja niin touhu oli kuin ennenvanhaan, tauotonta paukuttelua yli puoli tuntia. Ja toki jokunen päivä sitä ennen jo paukkui. Meinasin, että ehkä tämä on lähinnä täällä (Belgian) rajan tuntumssa, mutta lehtijutuissa oli droneilotulitekuvaa Friisinmaata (Drachten) myöten, eli kyllä kauempaakin lähdetiin liikkenteeseen.

Erityisen hapanta touhu on tietenkin ilotulitemyyjille, jotka toki jollain tasolla saavat korvauksia valtiolta, mutta ei se ole sama asia tietenkään. Belgiassa sensijaan on kääritty kivat voitot. Myös vaate- yms kaupoissa. Hollanin lockdown sai kansan liikenteeseen ja välipäivinä oli tungosta junissa ja jonoja rajalla kun lähdettiin shoppailemaan - tai ihan vaan ravintolaan syömään - vapaaseen Belgiaan.

ED 3.1.2022: Ärtyisyyttä megatulituksista; Näennäissääntö todella tympeä Hollantilaisilla kauppiaille.

Kaikesta huolimatta ensiavuissa oli suht rauhallista. Olivatkohan tulittelijat kuitenkin tietoisempia riskeistä ja varovaisempia? Vai paukuteltiinko vähemmän oikeasti laittomia (liian isoja) paukkuja ja tykinjysyjä, kun perusraketillakin jo rikottiin lakia? Oli syy mikä hyvänsä, hyvä niin.

ps valitettavasti (ainakin) 2 hevosta kuoli raketti(pamaus)säikähdykseen (jalka poikki). Pöh. 

ps2. Itse juttelin tallipitäjän kanssa tallipihalla puoliltapäivin kun kauempana pellon takana pysähtyi auto. Kuski pamautti kunnon jysyn ojanreunalla ja ajoi lujaa pois. Ei voi ymmärtää - kaikki hevoset (talli on siittola, tammoja siis ja varsoja) sinkoilivat. Onneksi välissä oli tyhjä pelto. 

Lyhyesti vuoden loppuun

Nuupahti blogi vallan. Niin paljon työkiireitä että harrastukset kärsivät (paitsi hevonen!) ja autonkin olisin normioloissa pessyt jo viikkoja sitten.

Amalia 18-vee ekaa kertaa valtioneuvoston kokouksessa. Murjaisi oikein vitsin alkuun. Sai puheenvuodon isältään, eli kuninkaalta:
"Kiitos, hra puheenjohtaja, jos näin sopii tässä sanoa?". Tirsk.

Vaan eipä täällä kovin kummoista havainnoitavaa ole tapahtunutkaan. Alkukuusta kruunuprinsessa Amalia täytti 18 vuotta (mainittu jo täällä). Kuten jo kuninkaallisista on totuttu venyttivät taas "hieman" koronasääntöjä. Täällä oli silloin jo lievä sulkutila, kaupat ja ravintelit kiinni klo 17 ja korkeintaan 4 vierasta sai tulla kylään. Amalian bileissä oli 21 kutsuttua. Selitus oli että "kun olivat pihalla". 

Toki linnanpiha on isompi kuin rivarin mutta säännöt ovat sääntöjä. Taas pääsi pääministeri selittelemään, "kuningaskin on vain ihminen" tjsp. Tuttua juttua, jotenkin koronatouhu ei vaan mene siellä korvien väliin kun iloisasti kätellään ja lomaillaan ja nämä eivät ole ainoita kömmähdyksiä.

Hela familjen valtioneuvostossa, eli ylpeät isä ja äiti. Amalialla ei ole vielä äänioikeutta (ei kait saakaan ennenkuin on kuningatar). Myöskään äidillään Maximalla ei ole äänioikeutta, joten molempien läsnäolo on lähinnä seremoniallinen. Ovat kuitenkin jäseniä, eli läsnä sopii olla. En tiedä olisinko 18-veenä arvostanut (viikoittain!). Mutta Amaliaa on toki kasvatettu tähän hommaan kehdosta saakka.

Noin muuten, viikkoa ennen joulua pamahti vielä reippaampi lockdown, nyt on taas kaikki kiinni pl ruokakaupat. Ml museot, liikuntatilat, ravintolat, koulut... No, kaikki. Onneksi oma harrastukseni on heppailu, sitä ei ole vielä kertaakaan kielletty, eikä voikaan, koska eläimiä pitää hoitaa. Toki kisat on taas peruttu kaikki ja tänään piti olla maastoestetreeni, eipä ole. Tai tammikuun Jumping Amsterdam -tapahtumaa. 

Vaan metsään pääsee oli tila mikä hyvänsä, sieltä siis kevyt joulutervehdys. Kauansitten jo maastoista jotain kirjoitin, Haarlemissa pääsi vain ees tai taas. Nykymetsässä - vaikka pieni onkin - on kyllä mukavasti reittejä. Mäkiä ei sentään ole. Videolla myös kulkuset menossa mukana - hollantilaisilla ei ole hevosen joulukoristelu tai joulumaastoperinnettä, mutta itse pidän siitä kynsin ja hampain kiinni.

Ja uudenvuodenlupauksena blogin elvytys. On mulla pari isompaa aihettakin mielessä, vaan ei ole ollut aikaa taustatutkimuksiin, saati paikanpäällevierailuille. No nyt ei mihinkään saa mennäkään. 

Parempaa vuotta 2022!

Ps. Kuten viime vuonnakin ilotulitteet on kielletty, ettei sairaanhoito kuormitu (silmävammoista yms) lisää. Belgiasta haetaan pakulasteittain, päivittäin paukkuu jo.

Erikoisempi kuljetus

Täällä on nyt(kin) meneillään isompi oikeusjuttu järjestäytynyttä huumebisnestä vastaan. Olen aiheesta kirjoittanut jo jokusen kerran ja liippaa esim tätä tai tätä. Viikonlopun lehtijutussa oli alkukevennys. Kuulusteltavalla oli syntymäpäivät ja tuomari onnitteli (Hollannissa syntymäpäivät ovat iso juttu). Johon kuulusteltava: "Olisin tuonut kakkua, mutta kuski ei suostunut millään pysähtymään!". 

Vartijoita oikeustalon ulkopuolella, ED 27.11.2021

No, onhan se selvä, ettei vankikuljetuskuski noin muutenkaan stoppaisi leipomon kohdalla, mutta tässä on kysessä isompi oikeusjuttu ja riskaapelimpi kokonaisuus. Vanki siis kuljettiin BOT:n eli Bijzonder Ondersteuningsteamin (erikoistukijoukot) kalustolla.

Kuljetuksen ajan vangilla on silmät peitetty ja käsiraudat. Kuljettajalla (lähteistä ei selviä paljonko henkilökuntaa on matkassa) on kommandopipo, ettei häntä tunnisteta. Kalusto on enemmän tai vähemmän panssaroitua ja luodinkestävää. Kevyimmillään kestää käsiaseen, vahvimmillaan reippaamminkin räjähteitä vai vielä enemmän.

Tämä BOT ajaa aina eri reittejä ja eri aikoina, konttori on salaisella paikalla ja paljon toimitaan salaisista komentokeskuksista. Ja mikä olennaisinta tässä kakkucasessa - BOT ei pysähdy ikinä. Ei punaisiin valoihin eikä ruuhkiin. Ei ikinä. Sillä jokainen seisokki voisi olla iskun paikka. Bot-autoissa on sinivalot ja olletkin poliisisaattue.

Wikipediakaappauksessa BOT porukoiden ase- ja autoarsenaalia.
Aseina pistoolia, konepistoolia ja rynnäkkökivääri.

Ko metodilla siis ei kuljeteta ihan mitä tahansi nappivarkaita vaan kovempia kriminaaleja, joiden kohdalla aseellinen vapautusyritys, ampuma- tai pommi-isku tai kaappaus/panttivankiriski oleellinen. Myös oikeaustalon ympäristö on tarkkaan valvottu (monesti helikopterikin ilmassa) ja jatkuvasti tarkkaillaan ympäristön pienimpiä muutoksia.  Alla videota ko autoista (ja se helikopteri).

Ihan vastikään oli juttua, että lakia ollaan muuttamassa siten, että pahimpia kriminaaleja voitaisiin kuulla etäyhteydellä, jolloin kuljetusriski minimoituu.

Suomessa ei taida vastaavaa olla? Ilmeisesti ei ole tarpeen, onneksi!

Lähteet Wikipedia ja nettijuttu

Tarttis tehdä luontoa

No nyt! Hollannissa on kaikki luonto ihmisten luomaa  ja sitä on vähän. Luontotaustaa viiden vuoden takaa linkki ja erittäin Hollantilainen luontoyritelmä linkki 2 (luonto-tunnistetta klikkaamalla tulee vielä kaikenlaista muuta). Niin nyt ovat heränneet että tarttis olla enemmän ja jo muutaman vuoden Bloemendaalin kunta on suunnitellut dyynien reuna-alueen palauttamista luonnoksi.

Taustan metsä = dyynien reuna

Kiva idea, mutta. Kyseisellä alueella ei nyt ole luontoa vaan esimerkiksi tämä iso talli jolla pidin hevostani 12 vuotta. Ja nyt tarkoitus siis olisi lopettaa talli - kunta on jopa väläytellyt pakkolunastusta - ja askarrella tilalle kosteikkoa. Homma on viime aikoina noussut julkisuuteen, ex-tallin lisäksi pari lehmätilaa ja olikohan vielä yksi talli on poistolistalla. Tällä muutoksella vähenisivät typpipäästöt ja luonto saisi enemmän tilaa. Pahat kielet sanovat, että koko suunnitelman taustalla on asuntopula. Kunhan typpipäästöt on saatu laskemaan onkin taas tilaa rakentaa (jonnekin muualle vähemmän luontoa?).

Punainen alue on suunniteltu "uudeksi" luonnoksi. Tallin pellot ympyröity.

Ongelma on ex-tallinpitäjälle todellinen. Perhe on asunut ko maatilalla jo 500 vuotta ja tallia on pidetty vuodesta 1995, nykyisin hevosia on ilmeisesti jo 170. Paitsi perheen toimeentulo tallin katoamisesta kärsisi suoraan 170 hevosta ja välillisesti ehkä 300 (tai enemmänkin) ihmistä. Sillä minne ne hevoset sitten laitetaan? 

Portti dyyneille. Kuvan laidun on edellisen kuvan punaista aluetta.

Kun muutin Haarlemiin kartoitin ympäristön tallit. 10 km säteellä niitä on n 40 kpl. Näistä n viidellä (5!) oli tarhaus 6h/pvä tai yli. Lopuilla oli vähemmän, tai vain kesäisin, tai ei ollenkaan. Yhdelläkin maneesitallilla oli kolme tarhaa (joku 60 hevosta) ja niihin sai laittaa omansa jos on vapaana ja jos haluaa (ja odotella tunnin tmv) ja itse ottaa pois. Sellaista tarhausta. Nyt ehkä poistuvalla tallilla on yli 100 hevosta pihatoissa, 24h ulkona, ja karsinahevosilla vähintään 10h/pvä ulkoilua. Vastaavia talleja ei lähialueella yksinkertaisesti ole, eikä ainakaan tuolle hevosmäärälle. Lisäksi tallit rajautuvat dyyneihin, jos vaikka tallinpitäjä saisi jostain Schipholin kyljestä vastaavan maapläntin (ja sitten pitäisi vielä pykätä maneesit yms) niin ei siinä olisi maastoja.

Kaurispuisto

Aiheesta on jo askarreltu adresseja. Asun nyt melko kaukana tapahtumien keskuksesta mutta pari kontaktia on vielä sinnepäin, katsotaan kuin käy. Sitä en kiellä etteikö luontoa Hollannissa saisi olla lisää, mutta tämä muutaman hehtaarin ratkaisu ei kauheasti auta. Varsinkin kun tallin naapuridyynit ("luonto") ovat lähinnä aidattu kaurispuisto joka ei ole mitenkään luonnollinen (ja kuulemma kettujakin on liikaa). Ja toisaalta ihan vieressä on tästä vuodesta alkaen taas formulakisoja...

Kruununperijänä LHBTQ?

Prinsessa Amalia täyttää loppuvuodesta 18 vuotta. Tätä tietenkin nyt kohistaan, hänhän on sitten täysi kruununperijä ja muutenkin alkaa jo jotain edustusjopia pukata. Hänestä on nyt myös tehty parikin kirjaa, jotta alamaiset voivat tutustua. Tämä on perinne, myös nyk kunkusta ja ed kuningattaresta tehtiin kun täyttivät 18v.

Kirjasta infottiin trendikkäällä selfitweetillä, kuva ED 28.9.2021, Amalia oik.

Sinänsä Hollannissa kuninkaalliset ovat paljon jemmatummat kuin esim Englannissa - ja Ruotsissa, Tanskassa jne. Täällä on huipputiukat yksityisyyslait ja paparazzeja ei siis ole eikä esim lapsista ole julkisuudessa kuvia kuin pari kertaa vuodessa. Edustustehtävissä näkyvät (lapsina lähinnä kuninkaanpäivä) ja sitten 2x/vuosi on kuvasessio, jonka varassa eletään seuraavat 6kk. Kuninkaanlinnan tiedottajat julkaisivat allaolevan heppailukuvan nyt, sillä toisessa kirjassa  (kirjoittanut Claudia de Breij, kuvassa yllä) Amalia kertoo olevansa eniten oma itsensä tallilla.

Lähde: kuninkaallinen tweetti

Toisessa kirjassa, Peter Rehwinkelin Amalia, velvollisuus kutsuu (Amalia, de plicht roept) pohditaan myös jännittävää aspektia: entä jos Amalia olisikin lesbo? No mitäs sitten, Hollantihan on tunnetusti LHBTjne-edelläkävijä, homoavioliittokin sallittu jo vuodesta 2000...?

No, sitä sitten, että edelleen kruununperimysjärjestys on virallisten jälkeläisten varassa. Eli siis veriperillisten, ei esim adoptoitu. Näin ollen on linjattu, että jos Amalia menisi naisen kanssa naimisiin hän joutuisi luopumaan kruunusta, sillä "eihän sellaisesta liitosta voi syntya lapsia"- kuten homoavioliiton hyväksymisen aikoihin oikeusministerinä toiminut Job Cohen lausui. Ja tämä on edelleen virallisesti hallituksen kanta.

Nyt parikin puoluetta on esittänyt aiheesta kysymyksen hallitukselle / pääministerille. 

Hela familjen kesän kuvasessiossa.

Koko kuninkaallismeininki syntymäperimisineen joutaisi puolestani romukoppaan. Vaikka ilmeisesti siitä on hyötyä mm kaupparetkillä, saduista tutut kuningas ja kuningatar pelittävät jossain (kehitys)maissa paremmin kuin valtionvarainministeri mitä tulee goodwilliin. Silti en ole varma onko ko perheeseen syydetyt verovarat ihan silkkaa voittoa.

Katsotaan, mitä hallitus vastaa.

Ps. Amalian suuntautumisest tmv ei ymmärtääkseni huhuta mitään, kysymys tällä erää lähinnä teoreettinen. Voin kyllä kuvitella että kuninkaallinen & vanhoillinen & julkinen ympäristö ei edistä esilletuloa.

Päivitys 17.10. Tälläviikolla pääministeri Rutte otti hallituksen nimissä kantaa asiaan: Amalia saa mennä naimisiin samanasukupuolisen kanssa. Jälkeläisdilemmaan ei otettu kantaa. 

Vaaka ratsastuskoululla

Välillä hevostalli.netissä ja muuallakin somessa on puhetta ratsastajien painorajoista. Ihmisten keskipaino nousee ja ylipainoisten määrä kasvaa - missä kohtaa ratsastus ei ole enää suotavaa hevosen näkökulmasta? 

Allakuvatun tallin nettisivuilla kaikilla hevosilla on vihreä riimu. Kannattaisiko värikoodata?

Suomessakin muutamilla talleilla kommunikoidaan painorajoja, niin myös Groningenilaisen Bongerd-ratsastukoulun sivuilla: naiset 90kg, miehet 100. Tähän mennessä luotettiin ratsastajan sanaan mutta Eritoten naisilla on taipumusta hieman pyöristellä alaspäin. Niinpä siellä päätettiin ottaa vaaka käyttöön. Varsinkin kun koronakin on tuonut kiloja lisää.

ED 9.9.2021

Se on (toisin kuin kuvassa) sijoitettu huomaamattomaan nurkkaan ja kilomäärää ei sinänsä kirjata. Vaa'an lukemaan otetaan mukaan saappaat ja kypärä eli koko varustus. Hevoset on jaettu ryhmiin värikoodeilla ja vastaavasti ratsastaja saa myös koodin. Näinollen 65-kiloinen ratsastaja saa vaaleanpunaisen koodin ja saa mennä vaaleanpunaisilla tai isommilla hevosilla. Vaa'an avulla voidaan myös katsoa milloin ratsastaja on kasvanut poneista ohi.

Uurna oikeussalissa

MH-17 lento-onnettomuus* osui lujaa hollantilaisiin. Konehan lähti Amsterdamista ja 2/3 matkustajista oli hollantilaisia (298sta 193). Kysessä siis venäläisten alasampuma Malaysian Airlinesin matkustajakone seitsemän vuotta sitten (Wikipedia).  Aiheesta ei enää pahemmin ole Suomen lehdistössä, mutta huomioonottaen uhrimäärä Hollannissa paljon ja usein. Ja nyt seurataan Den Haagissa käytävää oikeusjuttua, joka alkoi jo 1,5 vuotta sitten. Nimettyjä epäiltyjä on 4 kpl, mutta tietenkään kukaan heistä ei esiinny oikeudessa (tai ole edes Hollannissa). Vain yksi on lähettänyt asianajajan, loput sanovat etteivät kuulu asiaan mitenkään.

En tunne kansainvälistä oikeuslaitosta niin hyvin, että osaisin päätellä mitä hyötyä oikeusjutusta on, jos / kun syytettyjä ei näy mailla halmeilla. No, kerron sitten kun tuomio julistetaan - ensi vuonna?

Koneen hylky on rakennettu palasista Hollannissa, tuomarit yms tutkivat sitä aiemmassa vaiheessa. Kuva ANP täältä.

Nyt ollaan prosessissa päästy niin pitkälle, että omaiset saavat sanoa sanottavansa. En tästäkään osasta varmaksi tiedä mihin kohtaan oikeuskäytäntöä tämä osuu. Simppelisti ajatellen ymmärtäisin, että todistajia ja syytettyjä kuullaan mutta ei muita? Eli ihmisiä jotka tietävät tapauksesta jotain tai puolustautuvat. Omaisethan eivät ole todistajia, he eivät ollet paikalla tai tiedä tapahtuneesta mitään. Heille kuitenkiin suodaan mahdollisuus puheenvuoroon ja Hollannin mediassa puhutaan mm siitä, että uhrit saavat "äänen". 91 käyttää puheoikeuttaan, myös muutama muunmaalainen videoyhteydellä. Ja hollantilaiset sitten ihan paikanpäällä.

Puheoikeus tarkoittaa mm kertomista, mikä vaikutus onnettomuudella oli läheisiin. Mikä aukko syntyi, miten perha hajosi, miten tapaus aiheutti PTSDtä taikka työkyvyttömyyttä. Kertoilun ohessa katsellaan edesmenneiden kuvia yms muistelua.

Haarlemissa meni koko perhe, äiti, isä, 2 lasta ja isoäiti. Aika lähellä edellistä asumustani on pieni muistomonumentti jonne  Googlen Streetviewssä heinäkuulta 2017 on jätetty kukkia.

Onko kyseessä pieni helpotus omaisille, että ääni saadaan kuuluviin? Vai vahvistus tapauksen seurauksista, jotka ulottuvat "pelkkää" kuolintapausta peremmälle (mutta samahan koskaa kaikkia murhia yms). Vai vain lisää argumentteja syyttäjälle, että rangaistus kovenee? Vai... Lienee selvää, että en ihan heti ymmärrä miksi. Omaisia kuunnellaan täydet kolme viikkoa, voi olla raskasta aikaa tuomareille yms oikeuden jäsenille. Mitenkään tuskaa vähättelemättä, puhtaasti pragmaattista ihmettelyä.

Lehdissä oli siis aiheesta juttua ja 10.9 kerrottiin Robin ja Silenen tarina - he menettivät poikansa Brycen ja pojan ystävättären Daisyn onnettomuudessa. Antaakseen tarinalleen pontta he ottivat Brycen ja Daisyn uurnan mukaan oikeussaliin. Uurnan. Näin hekin voivat olla oikeudessa mukana.

Rob ja Silene sekä uurna jonka ympärillä osa Daisyn päällä olleesta kirjavasta paidasta. ED 10.9.2021

Mitä haen tällä kirjoituksellä? En paljon muuta kuin ihmettelyä. Blogin nimi on havaintoja ja tämä on havainto. Joka ei minulle oikein aukea, mutta en toki ole menettänyt lasta, ehkä sitten ajattelisin toisin?

ps uurnien [kotona] säilöminen on täällä melko yleistä. Kun Saksassa / Limburgissa tulvi yksikin haastateltu pahoitteli asuntovaunun menetystä - siinä meni isäkin mukana (uurnassa). Wikipedian mukaan kotisäilytys ei edes ole laillista Suomessa.

*) voikohan edes puhua lento-onnettomuudesta? Toisaalta terrori-isku on hieman kaukaa haettu, kuitenkin oletettavasti ei tarkoituksella. Lento-isku? 

Kuningas taas liikenteessä

Hollanti osallistuu pitkästä aikaa isompiin jalkapallokisoihin. (Suomella kesti vielä pitempään). Holskit ovat tunnettuja jalkapallohulluudestaan ja perinteisesti taloja ja jopa kokonaisia katuja koristellaan innolla oranssilla. Nyt koristelu on ehkä hieman maltillisempaa: koronaefekti, isompia kimppajuhlia ei vielä saa (kaikki eivät tosin tottele) ja ravintoloissakaan ei sovi olla screenejä.

Siellätäällä kuitenkin on kaivettu koristeet naftaliinista - tai ostettu uusia - ja Haagin katu Haagse Marktstraat on julistetu Hollannin oranssikaduksi. Tästäpä kunkku innostui ja lähti moikkaamaan.

Pientä yritystä omilla kylillä

Ja huit hait unohti koko koronan. Vaikka täällä(kin) mennään lujaa parempaan suuntaan niin taas kerran kunkku mokasi (vrt Kreikan matka). En tiedä asuuko niin kaukana kuplassa ja norsunluutornissa mutta jovain poseerattiin valokuvissa liki ja jopa kätteli! Varsinkin tämä viimeisin todella ihmetyttää. Jos 1,5v välttelee kättelyä niin luulisi jotenkin olevan jo ihan vaikka selkärangassa.

Kuva ED artikkelista

Virallisesti pääministeri on kuninkaan tekemisistä vastuussa, protokollatouhua. (Kuninkaan tekemisistä on säädetty paljon lakejakin, esim perustuslain 41 artikla: Kuningas sisustaa Talonsa huomioonottaen yhteisen hyvän. Ok, myönnetään: inrichting ei ole pelkkä sisustus vaan esim palvelijatkin saa itse valita). Asiaan: pääministeri Rutte sanoo (ED 19.6.2021) "Kuningasta harmittaa itseäänkin, että näin kävi. /../Oli yllättäen enemmän tunkua kuin odotimme". 

Melkein 1,5 metriä.

ps. Miksi oranssi? Se on kuningashuoneen väri, nykyinen kunkku on aiemman hallitsijan Willem van Oranjen (Wilhelm Oranialaisen) monennen polven jälkeläinen. Oranje taas nimenä palaa takaisin Ranskan Orangeen. Wilhelm oli itse saksalaista Nassaun sukua, mutta peri Etelä-Ranskalaisen Orangen ruhtinaskunnan serkkunsa René Chalon (virallisesti René oli Nassaun kreivi ja Chalon-Orangen prinssi) kuoltua.

Orangen kaupunki on tunnettu amfiteatteristaan.

Ja tämä orange viittaa appelsiiniin, jonka kaupan keskus kyseinen Ranskan Orange pitkään oli. Ja appelsiini on oranssi, niinpä orange / oranje on monissa kielissä ko värinkin nimi (eikä vain hedelmän). Jopa Suomessa!

Platinum Stables: Pusikossa kuhisee

Eli kakkososa suomalaisen Joanna Robinsonin Hollannista ostamasta tallikompleksista. Historiaa ja taustoja täältä. Kompleksi kattaa 28 hehtaaria, josta osa metsää. Jo edellinen omistaja harvensi metsää ja suunnitteli sinne jotain ratsastupolkuja.

Metsän pohjoisreuna rajautuu moottoritien rekkaparkkiin ja sinne pystytettiin myös edellisen omistajan toimesta aita. Ja siitähän kohu nousi ja monen vuoden oikeusjutut. Sillä ko rekkaparkista kulki suora polku metikköön ja kysessä oli jo kymmenien vuosien ajan vakiintunut homokohtauspaikka.

Talli alaoikealla, parkki merkitty. Google maps.

Näistä kohtauspaikoista olen maininnut jo pariin otteeseen (yksi ja kaksi). Varmaan vastaavia on muissakin maissa (ehkä jopa Suomessa) mutta muualla on tilavampaa ja paikan voi valita niin, ettei se osu taviksen kohdalle. Tai tallinpitäjän metikköön. Täällä paikat ovat yleisessä tiedossa ja välillä pääsevät lehtiin. Lähinnä haittojen takia, roskaaminen (patjoja ja kondomeja sekä vesipulloja yms perusroskaa) tai näkyvys (lapset näkee tai muutenvaanulkoilijat) tai sijainti (perustetaan uusi asuinalue / uimaranta / leikkipuisto ja kohtaamispaikka jää jalkoihin / kulkureitti sen läpi).

Kohtaamispaikoille on tilausta. Ilmeisesti julkihomot / kaapista tulleet eivät niitä niinkään käytä - heille on baarit ja avioliitotkin. Mutta kohtauspaikat ovat piilohomojen suosiossa, anonyymi mahdollisuus hieman homostella. Mikä on tietenkin pohjimmiltaan surullista, ettei voi / uskalla / halua paljastaa olevansa homo (syystä että esim perhe hylkää tai saa muutenvaan turpiin, mikä on Hollannissakin täysin mahdollista vaikka kuinka ollaan olevinaan suvaitsevaisimpia maita).

Muutaman vuoden takaisessa kuvassa Haarlemin kaupungintalo.

Niinpä näille kerääntyvät farmarit lastenistuimilla tai muuten kulissielämää viettävät homot. Ja taustalla on jopa heidän asiaansa (toki ilman että kulissipuolta korostetaan) ajava yhdistys. Jonka sivuilta kokoontumispaikat löytyvät koordinaatteineen, ja joka siis haastoi silloisen omistajan oikeuteen. Meinasivat, että aita oli laiton ja kokoontumispaikka vuosien saatossa niin vakiintunut, että mahdolliset kaavoitukset yms eivät enää päde (vanhentumisklausuuli). Lisäksi syytettiin omistajaa ja kuntaa homojen syrjinnästä ja vaadittiin kunnalta vaihtoehtoista paikkaa.

Oikeutta käytiin vuodet 2019-2020 eri asteissa. Joannan onneksi joka asteessa säätiö hävisi. Tuorein päätös on joulukuulta 2020. Vaikka paikka on ollut 30 vuotta käytössä niin siellä on alunperinkin ollut metalliaita joka on leikattu pihdeillä auki. Maa on aina ollut yksityisomistuksessa eikä kunnallinen ja sen käyttö on siis aina ollut omin luvin. Jos maanomistaja haluaa maan käytön kieltää, hänella on siihen täysi oikeus, sillä paikka ei ole alunperinkään julkinen ulkoilualue.

Aita, kuvannut homosäätiön Anthony Mathijsen, napattu täältä. Polku näkyy selvästi.

Aidan lisäksi paikalle on kasattu maata ja risuja esteeksi, toivotaan, että ne pitävät homot loitolla. Välillä maankäytössa toimii vanhetumissääntö, esimerkiksi jos naapurin traktori on aina ajanut jonkun pihan poikki pelloillen niin uusi omistaja ei voi katkaista kulkereittiä aidalla tai vaikka istutuksilla. Onneksi homo- (tai senpuoleen hetero-) seksi ei kuulu lainsäätäjän poikkeuksiin.