Ruokasarja: Grilliruoka

Holskit ovat kovia snagarin käyttäjiä, eli snackbarin. Siellä tosin harvemmin grillataan vaan uppopaistetaan. Ranskalaisia tietenkin, muuta niiden lisäksi erilaisia lihaviritelmiä. Hampurilainen vastannee suomen versiota (yleensä tosin ilman salaattia) mutta lihapiirakkaa ei tunneta missään sinnepäin-muodossakaan. Sen sijaan siis ne lihaviritelmät, suunnilleen puolet paneroituja ja loput ilman.

Tavallisin tapa syödä nämä lihannekset on valkoisen höttösämpylän välissä. Yleensä ihan sellaisenaan, ei mausteita (myös se hampurilaispihvi). Kastikkeita on useampia, mutta niitä käytetään lähinnä ranskanperunoiden ohessa, majoneesin (joka on Hollannissa ranskanperunasoossi, ei ketsuppi) lisäksi useampi makumajoneeseja (belgialainen, "joppie" jne) sekä vaikkapa sateekastike (maapähkinä), valkosipuli, sambal (tulinen), curry jne. Herkkukurkkuja ei käytetä.

Krokettisämpylä. Kroketti on niin pehmeä että mössööntyy väliin.
(kuva täältä, siellä myös valmistetaan ko tuotetta)

Paneroituja lihasnackseja on eri makuja ja muotoja, yleisin malli on jonkinlainen sörsselisisältö. Tunnetuin on kroketti ja sen pikkuveli bitterbal (katkeropallo). Kroketti on pitkulainen pötkö ja sen sisällä on mössöä. En itse syö lihaa joten en vuosiin tutustunut siihen sen lähemmin. Arvelin ulkonäön perusteella, että täyte on jotain (koulusta tuttua) lihaperunasoselaatikonomaista. Sittemmin lihankorvikkeet tulivat mukana kuvioon ja olen päässyt maistamaankin. Täytteessä ei ole perunaa vaan lihaa (nimeksi) ja valkoinen osio on vehnäjauhoa, voita ja mausteita sekä gelatiinia tai perunajauhoa. Ts hyvin paksu kastike joka voidaan kylmänä muovata pötköksi tai palloksi ennen panerointia.

Tarjoiluehdotus?

Lihan lisäksi täyte voi olla katkarapua tai vihanneksia tai herkkusieniä tai melkein mitä vaan ihan pieneksi silputtuna (tyyliin iberico-kroketti). Bitterballit ovat siis samaa kuin kroketti mutta eri muodossa. Niitä syödään olusen ohessa, eli baarissa voi tilata naposteluksi. Maku ei ole katkera vaan nimi tulee siitä että niitä alunperin usein vedettiin katkeron ohessa.

Bitterballen, Rudy & Peter Skitterians, Pixabay

Ilman panerointia olevat muistuttanevat suomen kebakoita, ehkä lihapullia, joskus texmex-maustein. Separaattorilihaa yms rustoja puristettuna eri muotoihin.

Snackbareilla ei yleensä ole kotiinkuljetusta, mutta suuri osa myydään mukaan. Snacksit ovat sitten vitriinissä esillä, olmin värisinä (pakasteesta) ja siitä sopii osoitella. Isommissa paikoissa tai vaikka juna-asemilla on myös "seiniä" joissa tuotteet lojuvat valmiina lämpökaapissa kolikkoautomaatissa. Snacksit ovat kyllä hyvin suosittuja, esim pikkukylässäni on kolme snackbaria vs yksi pizzeria ja yksi kiinalainen.

Paneerikamaa viriinissä.

Paneroimattomat melkein vielä vähemmän herkullisen näköisiä, puristelihaa ("lihaa").

Vaikka olen osaa päässyt maistamaan mitään kauheata himoa ei ole tullut. Tavistarjoilussa ei yleensä ole lihatonta korvikekrokettia ja silloin ainoa vegevaihtoehto on juustotasku. Friteerattu littana tyyny jonka sisällä juustoa ("juustoa").

Toki suomen grilliruoasta voi olla montaa mieltä ja olen kuullut mm kauhutarinoita lihistehtaasta. Mutta ei laatu ainakaan parantunut maata vaihtamalla ja työpaikan satunnaisissa pönötyspaukkutapahtumissa on aika helppo vilkuttaa ohimenevät snacksit eteenpäin.

Seinä-automaatti Eindhovenin asemalla. Laita raha niin luukku aukeaa.

Ranskalaisia voin kyllä suositella, kunnon Holski (/Belgia) -versiot ovat mainioita, isompia ja paksumpia kuin mäkkärin vastaavat. Ja majoneesiakin olen oppinut arvostamaan, tosin rajatuissa määrin - minulta jää yleensä yli puolet (dippaan kevyesti) kun holskit kauhovat ja suunnilleen nuolevat kiposta pohjat.

Snacksivalikoimaa kaupassa.

Monessa kodissakin on uppopaistolaite (viikoittain käytössä) ja kroketteja yms saa pakasteena (ja myydään paljon). Miten holskit voivat olla tällä ruokavaliolla edelleen Euroopan laihimpien joukossa? Polkevat kait sitten paljon?

Keksintöjä Hollannista: ESP ajonvakautus

Laitetaanpas tällainen snadi sarja pystyyn. En rupea tietenkään luettelemaan kaikkea mitä ovat keksineet, moni asia on tiedossakin (ei tule nyt esimerkkiä mieleen...) mutta välillä törmään asioihin, joista ajattelen että eipä tullut mieleen että holski olisi idean takana. Kuten esim heinäkuun alussa oli lehtijuttu ESP ajonvakausjärjestelmästä (electronic stability program).

Kylmiltään olisin vetäissyt Ruotsin / Volvon hihasta, nehän ovat saanet turvallisuuden aika hyvin oman tuotemerkkiin yhdistettyä. Ja eihän Hollannissa edes ole liukasta (talvea) taikka muutenkaan kovin haastavaa (mäkistä) ajomaastoa. Mutta kekseliäisyyttä on ja tässä idean isää oli motivoinut liikenneonnettomuuksissa usein nähty "kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan".

Kuvat ED 6.7.2020, lehdessä lähteenä Boschin arkistot.
Anton pelasti luistonesto-keksinnöllään kymmeniätuhansia elämiä.

ESP viettää jo 25-vuotispäiviä, eli idea on perua viime vuosisadalta. Keksijä Anton van Zanten työskenteli saksalaisessa Bosch-konsernissa (mm autonosia) kun hän lähti ajamaan asiaa, jo 80-luvun alkupuolella. "Visioni oli auto, joka ei enää ajaudu luisuun". Van Zanten sai budjetin ja lähti Lappiin testailemaan korkeateknologisetsi varustetulla Mersulla. Valitettavasti juttu ei kerro minkä maan Lappiin. Tutkimus kesti vuosia ja Bosch meinasi useampaan otteeseen vetää liinat kiinni. 1995 homma oli kuitenkin valmis ja ESP oli syntynyt.

ESPn toimintaperiaate. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta minua ei pieni lisäselitys olisi haitannut,
ihan heti ei aukea miten systeemi toimii. Ilmeisesti kuitenkin auto ottaa ratin ja pyörien hallinnan.

Bosch oli hieman epäluuloinen keksinnön myyntipotentiaalista ja johtoryhmä pisti Van Zantenin itse maailmalle laitettaan myymään. Hän lähtikin pitkin Eurooppaa, Amerikkaa ja Japania kaupittelemaan keksintöä, mutta naurettiin kaikkialla pihalle. Kallis laite ja onhan autoissa ratti!

Kunnes lokakuussa 1997 kaikki keikahti päälaelleen. Tai no, ainakin Mersun A-malli, kuuluisassa Teknikens Världin väistötestissä. Van Zanten tajusi heti, että hetki oli tullut. Mersu veti kymmeniätuhansia jo myytyjä A-malleja takaisin ja soitti van Zantenille. Kolme kuukautta ja 300 miljooanaa euroa myöhemmin A-mallit pääsivät taas liikenteeseen - ESPllä varustettuina.

Tuttu kuva ja aikansa skandaali

Loppu on historiaa ja Bosch on laskenut että ESP on jo pelkästään Euroopassa pelastanut 15 000 ihmishenkeä ja estänyt puoli miljoonaa vakavaa onnettomuutta. Nykyisin systeemi löytyy jokaisesta (uudesta) autosta ja on pakollinen mm. EUssa ja Yhdysvalloissa. Turvavyön jälkeen ESP on suurin turvallisuuskeksintö autoissa tähän mennessä.

Laiva on lastattu banaaneilla...

Huumebisnes on täällä iso bisnes ja ympärille pesiytyy ties mitä lieveilmiöitä. (Taustoja vaikkapa Mafiameininkiä ja Numeroiden valossa).  Vastikään lehdessä ollut juttu De Grootin hedelmä- ja vihannestukusta saa vereni kiehumaan. Isot rahat, isot riskit ja rikollinen arvomaailma aika kaukana taviksen moraalista. Tukku pönöttää Hedelissä, A2-moottoritien varressa n 50 km päässä kodistani, ja siellä työskentelee n 130 henkilöä.

Tukku mottooritieltä käsin / Google Maps

Ko hedelmätukku ostaa tietenkin myös etelän hedelmiä ja banaanin-/ananaksentuottajamaathan ovat vahvoja huumetuottajiakin. Niinpä hedelmäkontteihin tungetaan kaikenlaisia paketteja väliin, jotka sitten koetetaan pikaiseen nykäistä pois Euroopan määränpääsatamassa, ennenkuin ehtivät hedelmäfirman keskusvarastolle. Osa jää kuitenkin tullin haaviin tai löytyy vasta kun banaaneja puretaan kypsyttämöön, näitä on nähty Suomessakin.

Tietenkin aina kun jotain löytyy kutsutaan poliisit paikalle. Mistä huumeheput eivät ilahdu ja niinpä De Grootin omistajille toimitettiin kesäkuussa 2019 kiristyskirje: koska De Groot oli avittanut 400 kilon kokaiinilastin löytymisessä sopii maksaa 1,2 miljoonaa euroa (tulonmenetystä?). Jos De Groot ei maksa "satunnainen työntekijä likvidoidaan (tapetaan)". Poliisille ilmoituksesta seuraisi äärimmäistä (extreme) väkivaltaa.

Poltettu etuovi (tulee tekstissä myöhemmin). ED 3.7.2020

De Grootin perhe otti kuitenkin poliisin yhteyttä, ja siitä lähin yritystä vartioidaan. Silti rikolliset saavat (osin oikeuslaitoksen virheestä) työntekijöiden osoitteet ja kun rahaa ei kuulu, tämän vuoden puolella on jo uhkailtu hieman reippaammin. Tammikuussa aamulehdenjakaja löytää kerrostalon edestä varmistamattoman kranaatin. Talossa asuu mm Kerkdrielin pormestari, mutta rosmot olivat myös töhrineet asunnon numeron talon seinään, jonka perusteella uhkauksen kohde oli eräs De Grootin johtajista joka myös asuu kompleksissa.

Jotain havaintoa tekijöistä onneksi on ja epäiltyjä jo viisi, joista pari ollut sellissäkin. Heidät piti kuitenkin vapauttaa sillä oli kulunut jo 300 päivää ja oikeujutun aloitus on viivästynyt. Kesäkuun lopulla väkivalta taas leimahtaa. Erään talon etuovi sytytetään tuleen ja pari päivää myöhemmin kahta asuntoa ammutaan. Kaikissa asuu lehden lähteiden mukaan (ex-)työntekijöitä, poliisi ei kommentoi.

Luodinreikiä lasissa.

On vaikeaa todistaa, että kaikki liittyy toisiinsa, ja tällä välin pääepäilty käppäilee vapaana. Toivotaan nyt, että byrokratia saisi asiansa järjestykseen mahd nop, että päästään oikeuskäsittelyyn ja saadaan moiset asiattomat tavallisten ihmisten pelottelijat telkien taa!

Ps myös mukavasti kidutuskammiomeiningistä oli blogikirjoitus valmiina mutta valtalehdistö ehti ensin. Sympaattista tuo rikollistouhu täällä.

Ei kaikki ollut auvoa

Täällä on ollut nyt vuoden-pari lujaa juttua toisesta maailmansodasta, sillä Hollannin vapautumisesta on 75 vuotta. Saksa siis miehitti Hollannin n 5 vuodeksi. Suomessa muistellaan talvisodan sankareita yms, mutta Hollanin toinen maailmansota oli ihan eri luokkaa. Sotasankareita ei ole, vastarinnassa toki jokunen. Ja suurin kipupiste on juutalaisvainot, Hollannista karkoitettiin prsosentuaalisesti eniten kaikista Länsi-Euroopan maista, ja karkoitetuista 71% kuoli.

Mistä se johtui? Hollantilaiset ovat ylpeitä yritteliäisyydestään ja sääntöjäkin rikotaan tai ainakin muovataan oman tarpeen mukaan. Miksi sitten miehitysvaltaa toteltiin eikä ryhdytty vastarintaan? Eihän Hollannin yleisasenne ole ollenkaan niin viranomaista totteleva kuin vaikka Suomessa?

Vaikka omia sotasankareita ei ole aina voi muistella muiden maiden avittajia. Tässä saksalaisten toimesta kesällä 1943 alasammutun ja Aarle-Rixteliin pudonneen englantilaisen pommikoneen miehistön muistomerkki pikkukappeleineen.
Olivat matkalla pommittamaan Kölniä.

Tästä on varmaan teorioita vaikka muille jakaa mutta itse epäilen oman edun tavoittelua. Tai oman haitan välttelyä. Eli samaa opportunismia, joka sinänsä on yrittelijäisyydenkin ydin.

Hollanti ei vapautunut kertaheitolla vaan vaiheittain. Syksyllä 1944 jo pääosa jokien alapuolella oli vapautettu, mutta pohjoinen ei vielä. Vasta kesäkuussa 1945 vapautettiin viimeisenä saaret luoteishollannissa. Talvi 1944-1945 muistetaankin nälkätalvena, talvi oli erityisen kylmä ja vielä miehitettyllä alueella ei ruokahuolto pelannut ja ihmisiä kuoli reilusti. Lisäksi etelän hiilikaivokset olivat jo vapautettu mutta niistä ei saatu lämmikettä miehitettyyn pohjoiseen.

Keväällä 1945 vapautuivat myös keskitysleirit ja eloonjääneet palailivat koteihinsa. jolloin helposti kuvittelisi, että heidät otettiin lämpimästi vastaan. Vaan lehden sotamuistosarja kertoo jotain aivan muuta. Ilmeisesti aiheesta on kerätty kirjakin eloonjääneiltä, valitettavasti painos on loppu, mutta täytyy etsiä. Kirjan nimi on "Ei teitä kukaan odota" (U wordt door niemand verwacht).

Takavarikoita asuntoja tai taloja ei tostanoinvaan palutettu ja vapautuneet joutuivat nukkumaan porttikongeissa tai puistoissa. Auschwitzistä palanneelle Ritalle kommentoitiin: Ole onnellinen, ettet joutunut kokemaan nälkätalvea. Ja kyseltiin, että oliko sunnuntai vierailupäivä. Myöskään viranomaiset eivät ymmärtäneet tilannetta ja tukeutuivat byrokratiaan - palanneilta perittiin maksamattomia kiinteistöveroja ja maanvuokria leirissä vietetyltä ajalta (kun asunnossa asui natseja tai muita tilanteest hyötyjiä).

Palaajia. Kuva lehtijutusta ED 17.6.20 josta referoin.

Jo mainitun kirjan kirjoittajan isoisältä oli udeltu veroviranomaisen toimesta paljonko tuli tienattua Auschwitzissä, ja onko verot maksettu.

Pahimmillaan kaasukammioista säästyneitä ahdisteltiin maksamattomilla kaasulaskuilla.  Yksi eloonjäänyt kertoo, palattuaan toukokuun lopulla Hollantiin, kuulleen rajavartiolaitoksen vartijan kuittaavan toiselle, kun hänen ryhmänsä lähestyi Kato, taas tulee porukkaa. Ei ne sit saanu kaikkia kaasutettua. 

Vasta 60-luvulla alkoi löytyä ymmärrystä ja vasta tänä vuonna, muistopäivän puheessa kuningas Willem-Alexander kevyesti pyysi anteeksi: Kansalaiset, siviilit hädässä, tunsivat jääneensä oman onnensa nojaan, eivät tunteneet tulleensa kuulluiksi, eivät saaneet tarpeeksi tukea, vaikka sitten vain sanallista. Myöskään Lontoosta, myöskään isoisoäitini osalta, joka kuitenkin oli vastarinnassaan vahva. Tämä ei jätä minua rauhaan. (Kuninkaallinen perhe oli miehitysajan Lontossa maanpaossa). Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuninkaallinen perhe, melkeinpä rivien välistä, antoi ymmärtää, että ei tehnyt tarpeeksi tai tajunnut ongelman laajuutta.

Kuolleiden muistopäivä 2020 tyhjällä Damin aukiolla (koska korona). Kuva täältä / Brunopress

Olletikin asiaan vaikutti viiden vuoden miehityksen mukana tullut aivopesu. Ja toisaalta itse kunkin mukavuudenhalu, onko pakko auttaa ja mitä noi nyt vaatii ja ei ollut täälläkään helppoa...

Itse kyllä yllätyin tästä. On tietty helppo sanoa, etteivät kaikki tienneet jne, ja ehkä näin olikin, mutta kuitenkin, ei kai kukana luullut että rantalomalta palailivat? Vaikeita asioita.

Havaintoja koronasta 11 - Kaikki sallittu

No, ei ihan kaikki, mutta kuitenkin. Esim urheilukilpailut, kuntosalit, teatterit, seksityö... Diskot ja yökerhot vielä sulki.

Kunhan pidetään 1,5m etäisyys. Ja huutaa tai laulaa ei sovi. Tämä tarkoittaa, että esim jalkapallo voitaisiin pelata aidon yleisön kanssa. Mutta montako mahtuu 50 000 ihmisen stadionille 1,5m välein? Ja milläs pidät huligaanit ja huutosakit aisoissa? Pääministeri Rutte ehdotti, että kaikki ottavat äänitorven mukaan (sellainen painepakkaus) hurraahuutojen sijaan.

Jopa festivaaleja saa olevinaan järjestää, tosin istumapaikoilla ja mukana ei saa laulaa. En usko, että kovin moni peruttu häpeninki herätetään kuolleista. Vaikka voin olla väärässäkin.

Cottonbro / Pexels

Myös lomalle (Euroopan sisällä pl mm Ruotsi) saa mennä ja niitä myydäänkin kiihtyvään tahtiin. Kuitenkin suositellaan kotona pysymistä ja jos jää jonnekin jumiin (koska virus nostaa päätään) valtio ei kotiuta.

Jopa vanhainkodit on vapautettu, kyläillä sopii taas, tosin 1,5m välimatka pidettävä. Ei hirveän kätevää huonokuuloisen vanhuksen kohdalla.

Ravintoloissa 1,5m on myös edelleen voimassa, paitsi jos on pleksiä pöytien välissä. Ja istua pitää, eli ei vaellella naapuripöytiin tmv seisoksita terassilla.

Julkisessa liikenteessä on maskipakko.
Anna Shvets / Pexels

Myös on käynyt ilmi, ettei Amsterdamin BLM-mielenosoituksesta ole lähtenyt mitään tartuntaaaltoja liikkeelle, vaikka porukkaa oli aivan liikaa ja liian tiuhassa. Osalla oli toki suusuoja, mutta epäilisin, että sekin jo jeesaa kun on enemmän tietoisuutta ja joku reippaampi kröhijä on tajunnut jäädä kotiin (vaikka olisikin vain heinänuha). Toisaalta usko, että iskulausehuutelu lisää tartuntavaaraa on vahva (vs laulu- ja huutokielto), eli ehkä oli vain tuuria matkassa.

Kesäkuun alusta testikapasiteettia on lisätty rajusti ja drive-in testilinjoja on melkein joka kylässä. Tämäkin auttaa sillä jos jokainen epäilys testataan / testauttaa itsensä niin mahd jatkotartunnat voi minimoida ja karanteenin tarpeellisuus on kantajalle selvä eikä mikään ehkä on / ehkä ei joka ei motivoi.

Töihinkin voi jo mennä, muta vain jos 1,5 m toteutuu.
Niinpä monilla työpaikoilla on jonkilaisia puolet etänä puolet paikalla-vuoroja.
Julia M Cameron / Pexels

Sitten ihmetellään tuleeko toinen aalto ja minne ja milloin. Ja toki meininki täällä Hollannissa, siinä missä koko Euroopassa, on varsin lintukotomaista kun katsoo muun maailman lukuja. Tilanne ei ole vielä ohi!