Paavin kukat

Pääsiäisenä Paavi piti puheen / siunaustilaisuuden Pietarinkirkon aukiolla. Kevään kunniaksi aukio oli koristeltu kymmenillätuhansilla kukilla - Hollannista tietenkin.

Kuva Nu.nl

Kaikkiaan kukkia kuljettiin kolmen rekallisen verran Roomaan. On jo 32. vuosi, että Hollanti toimittaa ne. Kukat siunasi Hollannista lähteissä Rotterdamin piispa.

Rotterdamin piispa siunaa kukat, Kuva Mariet Overdiep 

Viime vuonna lokit rikkoivat mm narsissilaatikot, joten tälle vuodelle oli jäjestetty linnunpelättimiä ja jopa lasereita, joilla tuholaiset voidaan pitää loitolla.

Kukka poikineen, kuva AFP

Paavi toivoi Urbi et Orbi -nimellä kulkevassa siunauspuheessaan rauhaa maailmaan. Mutta muisti myös perinteisesti kiittää kukista. Edellinen paavi kiitti jopa hollanniksi, nykyinen 'vain' Italiaksi.

Kukkamosaiikkeja

Haarlem - jossa asun - on kukkapeltoalueen laitamilla. Viime vuonna kirjoitinkin jokusen kukka-aiheisen jutun. Pääosa pätee tällekin vuodelle, esimerkiksi kukkakulkue on tänä viikonloppuna. Tulppaanipellot ovat tänä vuonna oleet - ehkä viileiden kelien takia - hieman oikukkaita. Osa on jo pätkitty kun osan on vielä auettava. Tulppaanipelloista lisää täällä.

Kukka-alueen lähes joka kylä osallistuu kukka-ajan juhlistamiseen eri tavoin, mm. tallin lähikylä Vogelenzang laittaa aina valituksi viikonlopuksi kukkamosaiikkireitin kylän läpi. Mosaiikkeja pistelevät koulut ja kerhot, mutta myös ihan vaan innokkaat asukkaat. Parhaat palkitaan ja tienvarren pömpelistä voi ottaa kartan ja kiertää kaikki.

Yksityiskohta

Raaka-aineet

Turbaanipäinen tyttö

Sesamstraat -lastenohjelman hahmoja

Max Verstappen. Lapussa lukee, että palkintopallille saa mennä kuvattavaksi.

Tänä vuonna mosaiikkiviikonloppu osui pääsiäiselle.

Mosaiikkeja tehdään välillä suuremmassakin mittakaavassa, Haarlemissa oli vuonna 2013 megamosaiikki suurtorilla.

Mosaiikki esittää ylläolevaa maalausta, jonka on tehnyt Haarlemin tunnetuin maalari Frans Hals 1637. Maalauksessa paikallisen miliisin juhlaillallinen (virallisesti Feestmaal van officieren van de Cluveniersschutterij). Valitettavasti en selvännähnyt blogia vuonna 2013, eli en myöskään jonottanut katselutasanteelle, mistä olisi saanut paremman kuvan.

Kevään ensimmäiset kukat

Hollannissa leskenlehti ei ole kevään ensimmäinen kukka, vaan lumikello (wikipedian mukaan puistolumikello).

Puistolumikello

Wikipedia antaa leskenlehdellekin hollanninkielisen sivun, mutta en itse ole nähnyt koskaan yhtäkään, joten kovin yleisiä ne eivät ole. Myöskään valkovuokkoa en ole koskaan nähnyt, vaikka Hollannin Wikipedia sanoo sen olevan dyyneillä suht yleinen.

Lumikelloja valkovuokonomaisesti.

Villin lumikellon lisäksi hiljaksiin näkyy myös (istutettuja) narsisseja ja krookuksia.

Kaikki kuvat otettu eilen. Täällä on nyt ollut sadetta, tuulta ja myskyä, osui sentään yksi aurinkopäiväkin sekaan. Kevättä kohden.

Kukkasipuleita

Piti käydä Suomessa ja sisko pyysi kukkasipuleja. Keväällä ja elvistelin "valmiiden" tulppaanien hinnoilla, joten laitetaan nyt hieman osviittaa sipuleistakin. Ovat edukkaita!

30 tulppaania 3,95

Samalla hinnalla 100 krookusta

Tulppaanejahan on miljoonaa lajia, ja tietenkin erikoisemmat maksavat hieman enemmän. Itse tykkään kyllä eniten perustulppaaneista (saa olla erivärisiä), kerros- tai karvaversiot eivät innosta.

Tuskin tulppaniksi tunnistaa

Terävälehtisiä

Karvasipuleita ei osunut kuvaan, keväällä esittelin eri malleja, kurkkaa sieltä. Narsissiakin on jalostettu:

Taviksia monenvärisiä:

Lisäksi puutarhakeskuksessa oli pieni suomibongaus, jätkänkynttilänomainen "Suomikynttilä". 

Vai onko kyseessä kuitenkin kuuluisa "maaliviivakynttilä"? [Englanninkielestä puuttu yksi n-kirjain].

Lainapyörä

Auto piti katsastaa. Entimuinoin Suomessa oli virallisia ARK:n katsastusasemia. Kun lähdin (11v sitten) asemat olivat jo vapautettu ja pientä kilpailua oli. Näemmä nyt netti kertoo, että suomessakin katsastusasema voi toimia korjaamossa tai autoliikkeessä. Kuitenkin ilmeisesti tämä vaihtoehto on harvinaisempi.

APK on katsastus, eli algemene periodieke keuring

Täällä ei ole erillisiä katsastusasemia vaan katsastus on aina korjaamon yhteydessä. Jollain tasolla niitä valvotaan ja aina voi tulla pistotarkastus. Osa asemista on kyllä luotettavuudeltaan arveluttavia, aikoinaan ostin romuvolvon joka oli katsastettu mutta kyllä siinä varmaan oli vähän oiottu. Katsastuslippu aaltopeltikyhäelmän kyljessä ei kauheasti vakuuta

Hollatilaisvalmisteinen 440 kotimaisemissaan.

Nykyautoni annoin siis siistin korjaamo-katsastuketjun katsastettavaksi. Koska tarkastaja voi (muka) tulla joka hetkellä katsastus ei onnistu odottaessa. Auto jätetään aamulla ja haetaan illalla.

Korjaamo on Kwik-Fit.

Tietenkin aina voi sopia sijaisauton, mutta sehän maksaa. Kuitenkin lähes kaikilla korjaamoilla on tarjolla myös sijaispyöriä. Ne ovat ilmaisia, ja kun Hollanti edelleen on ahdas maa, mikään korjaamokaan ei ole jumalan selän takan. Korkeintaan muutama km tarvihee pyöräillä niin on jo kotona / töissä tai ainakin juna-asemalla.

Hollanniksi pyörä on fiets (lausitaan fits). Huomaa sanaleikki.

Tällä kertaa pyörä oli vallan maalattu korjaamon väreihin. Tyylikäs kaikinpuolin.

Tonverran kustansi.

Ps. Läpi meni.

Legokadut

Otsikko ei tällä kertaa ole itsekeksitty, vaan tulee jokaisen Hollannissa asuvan ulkomaisen perusoppaasta Undutchables, jossa myös ihmetellään Hollanin menoa ja tapoja. Kirja on britin ja amerikkalaisen kirjoittama, ja osa ihmettelyistä ei sitten taas ole niin kummallisia suomalaisesta näkökulmasta. Otsikon sana kuitenkin kuvaa Hollannin kadunrakennusta ihan mainiosti, joten lainaan sitä tähän.

Nimittäin, hollannissa (kaupungissa) katu on aika simppeli viritelmä. Alla on hiekkaa ja päällä kiviä (kuin legoja). Ja jos tarvitsee vaihtaa vaikka sähköjohto taikka kaasuputki, katu kaivetaan auki.

Jotain kaapelia sinne menee

Vähän isompi kaivanto

Mutta idea on sama.

Kun ei ole talvea, ei tarvita routasuojia ynnä muita pohjustuksia. Ja kun on valmista kivet ladotaan takaisin ja katu on kuin uusi.

Tästä on menty

Viimeistely mättää

Hauskin tapaus oli pari vuotta sitten, kun uusivat kaasumittarin ja johdon. Sedät hommissa kadulla ja jossain kohtaa huikkaavat minulle: "Viitsisitkö vetää vessan?" Kysyn tietenkin, että miksi. Käy ilmi että osuivat johonkin putkeen ja arpovat onko se viemäri. Vessan veto ei aiheuta vedentuloa, eli ei. Mutta mikä se oli, se jäi arvoitukseksi. Eikun hiekat päälle ja kivet ojoon.

Kätevää kivissä on tietenkin se, että kadun varteen, ns etupihalle voi helposti perustaa pikku puutarhan. Muutama kivi irti ja istuttamaan.

Yölliset kukkamarkkinat

Tänä viikonloppuna on helluntai, ja siihen liittyy pohjoishollantilainen (tai länsifriisinmaalainen) traditio - laiskamatojen yö eli Luilak. Vaikka ajoitus liittyy helluntaihin tapa ei ole kristillinen. Wikipedia kertoo, että vanhastaan helluntain alla viimeinen herännyt joutui tarjoamaan luilakpullia. Tarkempaa alkuperää ei (ainakaan googlen pohjaltaa) tiedetä. Perinne on ainakin 400 vuotta vanha.

Luilakkiin kuuluu metelöinti aamuyöstä eli laiskamatojnen herättely. Tätä en ole koskaan Haarlemissa kokenut mutta ehkä maaseudumpana? Esimerkiksi kattiloita kolistelemalla tai räpättimillä pyörän pinnoissa, sekä perinteisesti ovikelloja soittamalla. Metelöinnin lisäksi sotketaan ikkunoita vaikkapa kananmunilla tai kynttilällä. Haarlemin kauppakadulla tähän varaudutaan paikoin edelleen, peittämällä ikkunat edellisiltana saippualla, jolloin ne on aamulla helppo putsata.

Saippuoitu ikkuna yöllä

Ja toinen aamulla.

Itse markkinat ovat toimineen vuodesta 1890. Raamvest-kanavan varteen molemmin puolin tulee kojuja, ja niiden oheen toki jokunen kebab- taikka lettukoju.

Markkinat alkavat iltapäivällä ja ovat avoinna koko yön aamukymmeneen asti.

Tässä näkyy kanava ja kojut vastarannallakin.

Hinnat ovat halpoja ja kasveja myydään pikemmin levyittäin kuin kappaleittain.

Kauppa käy ja itsekin ostin 7 kasvia + pari mansikkarasiaa (täällä on jo mansikka-aika. Eivät ole Suomen mansikoiden veroisia mutta toki paikanpäällä tuoreeltaan ihan käypäsiä vs mitä ehkä tuontiversiona Suomessa).

Pyörä puoliltaöin valmiina kotimatkaan.

Mahdollisille kasvikiinnostuineille hinnat: 4 kpl köynnöskoiso 10 euroa ja 2 verenpisaraa + 1 (pieni) begonia 5 euroa (eli tarjous 3 kasvia vitosella). Kerran oli 3 orvokkia vitosella - luulin ostavani 3 kasvia mutta sain 3 levyä à 10 pikkuorvokkia! Eivät mahtuneet parvekkeelle.

Tarttis laittaa ruukkuihin.

Aamu-seitsemältä suurin osa jo purettu pois, mutta vielä voi tehdä löytöjä.

Taustalla tyhjät kojut vastarannalla.

Tavalliset torit aukeavat täällä vasta yhdeksän pintaan, mutta kukkien lisäksi ainakin hevosia myydään keskiyöllä. Palaan hevosmarkkinoihin tuonnempana.

Tulppaanipellon tarina

Tulppaanipellot ovat hulppean näköisiä, mutta niillä ei kasvateta tulppaaneja myyntiin, vaan viljellään sipuleita. Viljely on vuoroviljelyä, joten jos jossain on tänä vuonna tulppaaneja siellä on ensi vuonna narsisseja tai hyasintteja (tai tyhjää). 

Syksy

Maa kynnetään vuosittain, maan tulee olla tuore. Lisäksi lannoitetaan. Sipulienkasvatuksessa käytetään  huomattavia määriä lannoitteita ja torjunta-aineita, se onkin Hollannin top 2 ympäristöäkuormittavin maanviljelystapa (ykkösenä karjatalous). Pienet sipulit istutetaan muokkauksen ja lannoituksen jälkeen. Sitten pellot peitetään oljella joka suojaa liialta kylmältä sekä eroosiolta (tuuli vie kuivaa maata sipulien päältä mennessään).

Talvi

Lopputalvesta (tammi/helmi)oljet poistetaan ja maa lannoitetaan taas, tällä kertaa lietelannalla, joka myös suojaa eroosiolta. Alkaa jo näkyä versoja.

Tulppaanipeltoon on jäänyt edellisvuodelta muutama narsissi.

Kevät

Kukinnan alettua kasvattajat kiertelevät peltoja ja poimivat sairaita yksilöitä pois. Edelleen tänä päivänä tämä tapahtuu käsin, pitkälti Puolalaisen vierastyövoiman toimesta. 

Terveistäkin kasveista poistetaan kukinnat varhaisessa vaiheessa jottei energiaa kulu kukkaan ja siemenien tuottamiseen. Käytännössä, jos haluaa nähdä kukkapellot, ajoitus on todella tiukka, tulppaanit kukoistavat vain parin viikon ajan. 

Ensimmäisenä aukeaa eteläreuna.

Ja kun ne kaksi viikkoa voivat osua, lämpötiloista riippuen, huhtikuun alusta toukokuun alkuun niin esim. viikonloppureissun oikea ajoitus lienee aikalailla tuuripeliä.

Kukkapuimuri napsii terälehdet pois.

Kukkapeltoalueella on varmasti hienoa asua - ne pari viikkoa. Pääosan ajasta pellot ovat ruskeita (multaa/olkia). Keväällä ensin kukkivat narsissit ja sitten hyasintit, tulppaanit ovat viimeisiä.

Puitu (terälehdet massa) ja vielä kukkiva pelto

Osa kukista myydään, pitkälti maatilojen suoramyyntinä. Lehdet ja varret jätetään pellolle. Niiden avulla sipuli kerää myös energiaa kun uusia sipuleita muodostuu vanhan ympärille.

Kesä

Lehtien kuihduttua ja kellastuttua on aika nostaa sipulit maasta. Tämä tapahtuu kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Tulppaanien osalta juurien sekä varsien jäännökset poistetaan sipulivarastossa usein käsin (sesonki / kesätyöntekijöitä). Pääosa varsista ja lehdistä jää pellolle, missä ne lopulta poltetaan. Sipulit lajitellaan koneellisesti koon mukaan ja lasketaan. Myös edelleen karsitaan sairaita pois. Kuivatus tapahtuu korkeissa lämpötiloissa. Lisäksi sipuleihin lisätään torjunta-aineita. Isot sipulit menevät myyntiin, pienet istutetaan taas syksyllä maahan.

Infotaulu Keukenhofissa.

Narsissien ja hyasinttien kukintoja ei jostain syystä poisteta.

Hyasintit tuoksuvat voimakkaasti.