Heppojen(kin) sijaan pakolaisia

Silja Europan lisäksi pakolaiskriisi on tuonut muitakin luovia sijoituspaikkoja. Esimerkiksi maneesin eli ratsastushallin. Sinne pykätään huoneita ja suihkut ja vessat.

Kuvan lähde Omroep Gelderland täältä.

Hevosia siellä ei sentään ihan vastikään enää ole ollut, vaan se on viime vuodet toiminut mm salibändytilana. Googlen arvostelut kertovat: Hyvä sali mutta pienenpuoleinen. Maneesirakennus on kivan tyylinen, muistuttaa siis hevostallia. 

Punainen risti ja lääkärit ilman rajoja apuun

Jo on aikoihin eletty. Kuvittelisin Hollannin suht länsimaiseksi, mutta niin vaikeaksi on mennyt että avustusjärjestöt joutuvat kiiruhtamaan apuun. Hätäapuun ja sairaanhoitoon. Pakoilaiskekus Ter Apel on niin täynnä, että porukkaa on nukkunut pihalla tai tuoleilla jo pari kuukautta ja portin ulkopuolella makoilee noin 700 ihmistä odottamassa.

Nukkumista taivasalla. Onneksi ei sada. Kaikki kuvat ED 26.8.22.

Viime kuukausien pakolaisvirta on ollut reipas, muttei poikkeuksellinen. Ukrainan virta ohjattiin muuta kautta ja on melkolailla tyrehtynyt (tai ainakaan ei uutisissa). Sen sijaan tutut Jemen, Syyria ja Turkki pukkaavat porukkaa entiseen tapaan. Pakolaisliike on aaltoilevaa ja nyt on pieni huippu. Lisäksi viime vuosina on keskitetty vastaaottokeskuksia ja suljettu pienempiä, jolloin Ter Apelista tuli suurinpiirtein ainoa vastaanottopaikka. Kaupan päälle asuntotilanne on todella heikko, joten keskus ei vastaavasti tyhjene toisesta päästä. (Asuntotilanne kuvastaa sekin, että työpaikkaoppilaitoksen kans väl. kurssilla on vain yksi ulkomaalainen tänä syksynä, kun yleensä kuitenkin 15-20 kpl (jopa suomalaisia). Suurin syy tähänkin on asuintilan puute).

Ruokaa aidan yli.

Kaikkineen tämä siis johtaa siihen, että meninki on kuin isommassakin pakolaisleirissä, sanitäärit eivät kestä painetta, ruokaa on tai ei ja sairaanhoito täysin olematonta. Pakolaiset ovat helposti heikossa hapessa, verenpaine-tmv lääkkeet loppuneet matkalla ja pienempikin vika on ehtinyt pahentua. Torstaina vietiinkin jo pari piipaa-autolla sairaalaan - asiaa ei helpota +35 lämpötilat.

Rajaton lekuri.

Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Ei ihme että on etsitty ratkaisuja poikkeuksellisemmistakin suunnista. Viikolla bongasin Tallink-laivan kuvan lehdestä, se on vuokrattu tänne ja sinne voi majoittaa tuhat pakolaista. Sentään katto ja vessa sitten. Vaikkakin suomipop-risteilyn kustannuksella.

Lähde ED ja tämä.

Ukrainalaiset ovat veljeskansaa

Sodan myötä tännekin alkaa ilmestyä pakolaisia. Niiden kanssa pitää pärjätä ja varsinkin osata olla jos avaa kotinsa. Niinpä holskin kanssa naimisiin mennyt Olga Schilling kirjoitti faceen vinkkilistan. Tai parikin, erikseen holskeilla ja ukrainalaisille. Lehdessä oli muutama esimerkki:

• Ukrainalaisille: jos tarjotaan kahvia tai teetä, sano heti kyllä. Jos sanot 'ei' holski uskoo eikä tarjoa uudestaan.
• Holskeille: Ukrainalaiset hymyilevät paljon vähemmän. Ei ole tapana hymyillä vieraille kadulla. Hollantilaisten maailmassa hymy on vakioilme, jos et hymyile on jokin vikana tai olet suuttunut. Ukrainalainen ei hymyile turhasta, vasta aiheesta.
• Holskeille: Ukrainalaiset riisuvat kengät eteisessä ettei sotke koko kämppää. Varsinkaan sohvalle ei nosteta kenkäjalkoja.

ED 16.3.2022. Kuvatekstissä: "Yli puolet Ukrainalaisista ei ole koskaan käynyt ulkomailla". Suomalaisista sentään vain joku reilut 10% ei.

Kuulostaako tutulta? Suomen kahvikursailua oin ihan tutkittu antropologian puitteissa. Ja suomalainen ei myöskaan turhia hymyile, saati vieraille kadulla! Kengistä puhumattakaan.

Jos oikein heikosti käy suomalaisten tavat ja tottumukset ovat siis jo tuttua kauraa, veljeskansaan totuttelun myötä. Toivotaan ettei käy!

Ei meidän kylään!

Tässä lähellä sijaitsevassa Boerdonkin kylässä (800 asukasta) seisoi kylän ainoa kuppila / majatalo jo jonkun aikaa myynnissä. Kunnes kävi ilmi, että mahdollisella ostajalla oli tarkoitus perustaa siihen lyhytaikaisen asumisen hotelli vierastyöntekijöille (lue: puolalaisille). Lupahakemus oli jo jätetty.

Kuva majatalon nettisivuilta.
Kylä on niin pieni, ettei siellä ole ajellut edes katunäkymä-auto.

Kyläläiset ryhtyivät toimeen, noin kolmekymmentä kyläläistä lätkäisi kymppitonnin pottiin ja loppurahoitus haettiin lainalla. Paikkaa alkaa pyörittää kylästä kotoisin oleva pariskunta joka tällä hetkellä pitää Bed&Breakfastia Ranskassa, mutta josta tiedettiin, että ovat kiinnostuneita.

Tapaus ei ole ainutlaatuinen, jo 20 vuotta sitten 1998 Vughtissa yhdeksän rikkaammanpuoleista asukasta liittoutui ja osti aiemmin parantolakäytössä olleen De Steffenbergin rakennuttajalta 3,7 guldenin (1,7 m€) hintaan. Tällä he estivät paikan muuttumisen pakolaiskeskukseksi, suunnitelmissa oli 320 paikkaa. Sekä politiikka että kunnalisvaltuusto paheksuivat moista kapitalistitointa, mutta se ei ollut laitoin ja pakolaiset oli pakko sijoitta muualle.

Otsikkona: Vain omaa porukka majatalossa (viite selkeästi raamatullinen). ED 21.9.2018

Myös Den Helderissä tapahtui samansuuntaista heinäkuussa, pakolaiskeskukseksi tarkoitettu huvila napattiin lähialueen asukkaisen toimesta 600 000 eurolla omaksi.

Tällaista suvaitsevaisuutta.

Pakolaiset pulassa

Juttu eilisen lehdessä - erään hätäpuhelukeskuksen vastaajan pisin puhelu ikinä (ja onneksi soittajalla riitti akkua!!) - 2 tuntia ja 18 pakolaista / salamatkustajaa oli pelastettu.

Eritreasta kotoisin oleva ryhmä pyrki Englantiin ja he olivat (oletettavasti) kivunneet konttiin Brysselin kupeessa olevalla parkkipaikalla. Kontissa oli suklaata Sveitsistä Harrodsin logoilla eli  Englantiin oltiin menossa.

Kontin numero toi pelastuksen. ED 15.9.2018

Kontteja kuitenkin kuljetellaan, siirrellään ja varastoidaan matkalla moneen kertaan. Ja kun viime viikolla eräänä päivänä lämpö nousi ja kontti oli parkissa sen viilennysjärjestelmä meni päälle. Happi alkoi loppua ja tuli kylmä.

Känny jolla soitettiin oli Italialainen ja sitä ei Holskihälärikeskus pystynyt paikallistamaan. Kunnes fiksu puhelimeenvastannut keksi laittaa numeron oman puhelimensa WhatsAppiin, jonka paikannus paikallisti kontin Waalhaveniin. Se on osa Rotterdamin satamaa, missä seisoo kaikkineen miljoonia kontteja. Heinäkasa oli löytynyt, nyt vielä neula.

Waalhavenissa seisoo "vain" tuhansia kontteja välillä kuusikin pällekkäin. Puhelun jatkuessa hälytysajoneuvot ajavat konttirivejä pitkin, mutta kylmäkontti on niin eristetty, ettei sinne kuulu edes piipaa.

Waalhaven Google Mapsista.

Lopulta tullimiehet kekkasivat, että kontissa on tod näk rekisteri-/sarjanumero sisäpuolellakin, ja sen löydyttyä soittaja lähetti kuvan samointein ja kontti pystyttiin paikallistamaan tietokoneen avulla. Kaksi tuntia puhelun alettua kylmettyneet pakolaiset saatii pelastettu kontista joka oli takarivin kakkoskerroksessa.

Jostain syystä Englanti on pakolaisten keskuudessa suosittu - Calaisin rekkakiipeilyt ja tunnelin läpi yrittävät ylittävät usein uutiskynnyksen. Hollannissa homma ei ole aivan niin villiä, ja mitään telttakyliä ei onneksi ole. Mutta tasaisin väliajoin niitä kuitenkin löytyy eri rekoista, onneksi tähän mennessä (muistaakseni) aina elossa.