Lentokoneen siirto

Hollantilaisen (hyvin toimeentulevan) Corendon-lomamatkatoimiston  omistaja kekkasi viime vuonna, että mikäs sen kivempaa kuin laittaa jo olemassa olevan hotellin oheen Jumbokin seisomaan, vähän erilaisia hotellihuoneita. Nasta idea ja kun kassa antaa myöten niin eikun järkkäämään.

Kuva löytyy useilta Twittertileiltä, en löydä copyrightiä, #corendon747

Tietenkään Jumboa ei voi siihen lennättää, vaan siirto tapahtui maitse. Corendonin väreihin maalattu, käytöstä poistetu Jumbo saapui Schipholille joulukuussa ja helmikuun alussa lähdettiin siirtämään.

Google Maps. Suorin reitti olisi mennyt motarisyherön yli, olletikin kone kiersi ylä-vas.
Nuppineula on loppusijainti (kone ei näy satelliittikuvassa - vielä).

Kuulemma 22 instanssin kanssa piti neuvotella, matkalla Jumbo ylitti ojia, peltoja ja jopa moottoritien. Siirrosta oli jopa livestreamit, harmi vaan, pimeällä ei kauhean hyvin näe mitä tapahtuu. Alla onneksi näppärä kooste. Siirto kesti 3 yötä.

Siirto maksoi miljoonia ja Corendon-pamppu Atilay Uslu sanoikin jälkikäteen, että kaupallisesti hommassa ei ollut mitään järkeä, jälkikäteen jopa hieman kadutti.

Siinä seisoo, kuva täältä

Kuten nimestä voi päätellä, Uslu on syntyperältä turkkilainen. Viimeksi turkkilainen kone oli Schipholin pellolla lähes päivälleen 10 vuotta sitten, kun 25.2.2009 Turkish Airlinesin korkeusmittari näytti väärin ja kone lasketui juuri ennen moottoritietä eikä sen jälkeen. 9 kuoli (mikä on aika vähän, sanoisin).

Olin itse silloin Schipholilla töissä, piti palaveerata mutta eihän siitä tullut mitään kun alkoi piipaata ajella joka suuntaan. Alkuun ei ollut tiedossa missä presiis kone oli ja kiitoratoja ajettiin päästä päähän kunnes tajuttiin, että kentän ulkopuolella kokonaan. Pitkään se lojui pellolla, parin päivän sisään laittoivat kyllä moottoritielle näköesteet ja valokuvan takia pysähtymisestä 250 euron sakko.

Kuva täältä, Bram Budel

Jos olisin blogannut silloin olisin ottanut kuvan, nyt ei auta kuin napata netistä. Toivotaan Corendonin koneelle onnea ja menestystä!

Miten Haarlemiin pääsee ja muuta infoa

Viime kirjoituksessa jo viittasin siihen, että nyt on hieman kiireitä. Se näkyi myös postaustahdissa - kesäkuu oli tavallista köykäisempi. Syy kiireeseen on tuleva muutto. Ajan nyt 120 km työmatkaa - mutta en kauaa, muutan pois ns pääkaupunkiseudulta (Randstad) kuun lopulla. Pieneen kylään maaseudulle. Joka tietenkin on suhteellinen käsite vs suomen maaseutu - pyöräilymatkan päässä on jo isomman kaupungin ostoskatu.

Nieuwe Gracht, Haarlem

Maalla on mukavaa - ja edukasta. Keskustakaksioni hinnalla saa siellä 120 m2 paritalon kohtuullisella pihalla. Kohtuullisella = 150 m2, joka on Hollannissa jo iso. Perusrivitalopiha on monesti luokkaa 40 m2 (esim 7x7 m). Maalla on varmasti myös lisää ihmeteltävää ja havainnoitavaa, joten blogiainesta riittänee vuosiksi. Ensimmäisenä täytyy varmaan tilata sikäläinen paikallislehti, 12 vuoden jälkeen jätän Haarlemin päivälehdelle jäähyväiset.

Haarlemin juna-asema. Hollannin ensimmäinen juna vuonna 1839 meni Amsterdamin ja Haarlemin väliä. Asema on tuoreempi, vuodelta 1908. Rakennus on sisäpuoleltakin hieno, kaakeliseiniä ja -maalauksia.

Mutta ennenkuin Haarlem poistuu taka-alalle laitan nyt muutaman turistihaarleminfon (/myyntipuheen). Haarlem on kiva kaupunki ja lähellä Amsterdamia, jos Hollantiin eksyy niin eksykää ihmeessä tännekin!

Useimmat yöpynevät Amsterdamissa, mutta jos Haarlemin suuntaan haluaa on juna paras vaihtoehto. Matka-aika on 15-20 min, ei vaihtoja  ja maksaa vitosen pintaan/suunta. Jos innostuu niin, että haluaa olla Haarlemissa oikeasti, pääsee tänne Schipholin lentokentältä bussilla 300, hinta samoin n 5e. Juna on aavistuksen nopeampi, mutta edellyttää vaihdon ja taitaa olla kalliimpikin.

Juna-aseman edessä keskustaan päin on bussiasema-aukio. Se uusittiin jokunen vuosi sitten, mutta jokin meni hankinnoissa pieleen - yli-innokas arkkitehti vai muutenvaan pösilö päättäjä? - valittu Kiinalainen luonnonkivi ei kestä bussiliikennettä. Kuvassa lohjenneita kiviä. Aukiota on jo paikoin paikkailtu (tummat alueet) ja suunnitelmissa on uusia se - uudestaan.

Taksillakin pääsee. Extrabonuksena Schipholilla on paljon Tesloja taksina (ympäristöystävällisyys jne). Taksimatka maksaa noin 50e, mutta sen olen kertaalleen tarkoituksella maksanut (vaikka onkin 10x kalliimpin kuin bussi) - sainpahan istuksia Teslassa ja haastattelin kuskia koko rahan edestä. Taksijonossa auton saa valita. Taksilla matka on noin 20 min, bussilla 45 (+ siirtymä hotellille). Varo huijaritakseja, virallinen tolppa on heti ulko-ovia vastapäätä (ja huijareilla ei ole Tesloja).

Asema-aukion laidalla seisoovat jalustalla Kenau ja Ripperda, Haarlemin keskiaikaiset sankarit. Kenau oli tiukka täti, joka kiusasi espanjalaisia kaatamalla kuumaa öljyä niskaan kaupunginmuureilta, Ripperda johti joukkoja samaisessa piirityksessä (1573). Patsaan synty on taas taattui (Haarlemilaista) kunnallispolitiikkaa. Patsaan ostanut / päättänyt kunnallisvaltuutettu ehti kuolla ennenkuin ensimmäiset versiot tulivat kansan nähtäville. Nousi iso haloo mutta tilausta ei voinut enää perua. Muistelisin hinnan olleen parinsadantuhannen luokkaa, tekijänä Graziella Curreli. Ja miksi haloo. No, patsaista Ripperda selvästi johtaa joukkoja tjsp... kun taas Kenau -naistaistelijoiden aatelia - sukii hiuksiaan.

Seuraavissa osissa (jotka kirjoitan tuotapikaa ajastuksella valmiiksi, niin on tilaa muuttaa) mm shoppailu, nähtävyydet ja ympäristö. Hotelleista ei ole mielipiteitä - enhän ole sellaisessa Haarlemissa koskaan yöpynyt. Mutta internet auttaa tässä varmasti!

Iloisa seurakunta

Lomanajan lehdissä oli tosiaan vaikka mitä, tässä taas käsittämätön pätkä Hollannin suvaitsevaisuutta. Käännän koko jutun, kun tekstiä ei ole kauheasti:

Kirkko saa maahantuoda huumeteetä

HD 10.9.2016

Amsterdamin Sant-Daime kirkko saa jatkaa hallusinoivan teen maahantuontia Brasiliasta. Aiemmin Schipholilla (Amsterdamin lentokenttä) takavarikoitiin 84 kg teetä.

Näin päätti Haarlemin oikeusistuin tällä viikolla kolmessa rikosoikeustapauksessa seurakunnan jäseniä vastaan. Vaikka tee kuuluu opiumlain alaisuuteen, oikeusistuimessa uskonnonvapaus on johtava. Oikeusjutun aikana on kqynyt selvästi ilmi, että jumalanpalvelusten osallistujat eivät osallistu huumeteen takia, vaikkakin teenjuonnin rituaali on oleellinen osa uskontoa.

'Pyhä kipinä' nimittäin syttyy seurakuntalaisissa koska ayahuasca-teessä on kiellettyä ainetta, DMT:tä. Tämä johtaa hallusinaatioihin. Kuitenkin kqyetty määrq on pieni. Samoin seurakunta, jolla on sata jäsentä. Santo-Daime -kirkko on perustettu Brasiliassa 1930.

Muki mukaan?

Että sellaista. Ehkäpä lehtijutun jälkeen alkaa seurakunnan jäsenmäärä paisua. Teessä on DMT:tä vain vähän, ja keskimääräinen t-pussi painaa 3g. 84kg teetä / sata kirkon jäsentä tekee lähes 5,5 vuoden teevaraston, jos kirkonmenoja on joka viikkoa ja kaikki 100 osallistuvat joka kerta.

Olikohan tuomarin laskukone rikki?

Haarlemin järvi

Hollannissa on paljon vettä. Koska suuri osa maasta on merenpinnan alapuolella vesihuolto - kanavat, sulut, padot ja pumput - on erittäin suuri osa Hollannin infrastruktuuria. Tällä hetkellä suurin uhka on merenpinnan kohoaminen. Eri aikoina on ollut eri uhkia, kauan sitten yksi merkittävimmistä oli Haarleminjärvi.

Yleensä, jos paikan nimessä esiintyy järvi, paikka on järven rannalla. Haarleminjärvi - Haarlemmermeer - on Haarlemin naapurikunta. Kunnan rajat noudattelevat vanhan järven ääriviivoja, kunta siis on järvi. Kuivatettu järvi.

Kuvakaappaus Googlen hakutuloksista. 

Alunperin alueella oli kolme pienempää järveä, jotka parin myrskyn myötä yhtyivät yhdeksi isoksi 1500-luvun alussa. Alla keskiaikainen kartta järvestä. Pohjoinen on viistosti ylös oikealle, vinoviiva vas yläkulmassa on rannikko ja punertavat alueet ovat Leiden (vas) sekä Haarlem (yläoik).

Haarlemin järvi, 1600-luvun kartta. Kirjasta Historische Atlas van Haarlem

Koska Hollanti on alavaa maata, iso vesimassa ei ole kätevä  Suunnitelmia järven kuivatukseen olikin useampia, jo 1600 ja 1700-luvuilla.

Yksi suunnitelmista, vuodelta 1745. Kirjasta Historische Atlas van Haarlem

Lopulta myrskyissä 1825 ja 1834 sekä Amsterdam että Leiden olivat uhattuina ja lähempänä järveä vesi ylti monille pelloille ja jopa pyyhkäisi pienen saaren mennessään. Niinpä vuonna 1837 tuli Kuninkaan Päätös jonka pohjalta alettiin tosissaan tutkia onko järven kuivattaminen mahdollista. Kuivatussuunnitelman valmistuttua kuivatus aloitettiin 1840. Ensimmäisenä kaivettiin kanava järven ympärille, Ringvaart (Rengasreitti) joka on paikoillaan edelleen.

Ringvaart. Oikealla vanhaa järvenpohjaa, joka laskeutuu kanavan (pato)reunalta.

Kun kanava oli kaivettu aloitettiin 1848 pumppaus höyryllä toimivilla pumppuasemilla. Vuonna 1852 pumpattiin viimeinen pisara - tilalle saatiin 18 000 hehtaaria viljelysmaata.

Cruquiusin pumppuasema - nykyään museona.

Kun kaikki oli valmista rakennettiin vielä kolme isoa pumppuasemaa, jotka pitävät Harlemmermeerin tänäkin päivänä kuivana. Vapaalle maalle kaavoitettiin sitten teitä ja kyliä. Jos paikkaa kurkkii vaikka Google Mapsissa, näkyy, että alue on ihmisen tekemä - kaikki on kovin suoraviivaista. Kunnalla on myös pieni metsä, Haarlemmermeerse Bos (vrt aiempi tekstini Hollannin luonnosta eli "luonnosta") ja keinotekoinen pikkujärvi. Suurimmassa asuinkeskittymässä, Hoofddorpissa, on sitten koetettu leikitellä asemakaavalla - lähiöiden tiet kulkevat mutkitellen, lähinnä vain hankaloittaen kulkemista.

Näppärää kaavoitusta (lähde: Google Maps).

Myös Schipholin lentokenttä on Haarlemmermeerissä. Lienee maailman ainoa lentokenttä, joka sijaitsee järven pohjassa, Schiphol on 4 metriä merenpinnan alapuolella.

Kuivatus tietenkin vaikutti myös elinkeinoelämään - järvi poistua ja tilalle tuli viljelysmaata. Tällä oli myös vaikutuksena Spaarne-joen yli menevän sillan nimeämiseen. Entinen Kalasilta on nykyisin Maitosilta!

Melkbrug