Hollannissa
on useampia ihan kaupunkien keskustoissa sijaitsevia talleja. Tietenkin
kuninkaalliset tallit, mutta myös jokunen ratsastuskoulu, itse tunnen 3 kpl,
joista kaikista tulee esittely. Ensimmäisenä Haagin ‘s-Gravenhaagse
Stadsrijschool. Den Haagin toinen (vanha) nimi on ‘s-Gravenhage ja
stadsrijschool auennee ainakin ruotsia osaaville.
|
Googlesta napattu taas |
Talli
sijaitsee portin takan ja sillä on oma sisäpiha. Sisäpihalta on muutama ovi
tallirakennukseen, lisäksi pihan reunalla on lantala, joka tyhjennetään
viikoittain. Talli on on yli 200 vuotta vanha, eli rakennettu 1800-luvun
alkupuolella, ja on Hollannin ensimmäinen siviilien ratsastukoulu (silloihan
heppailu oli paljolti armeijan asia).
|
Tallin(pihan)sisäänkäynti kaupunkiaukion kulmassa, vihreä portti. |
|
Piha |
Tallilla
asui nyt 12 ratsastukouluheppaa. Karsinoita oli enenmmän ja tallityttöjen
mukana talvisin hevosiakin on enemmän, sillä silloin tunnit pyörivät täydellä
teholla. Karsinat ovat kolmella käytävällä ja tilavia & valoisia. Hevosilla
on myös mukavasti matalat laidat, eli kaveria yltää rapsuttelemaan kunnolla. Isommassa
varastotilassa on sitten rojua autosta alkaen.
|
Yksi neljästä tallinkäytävästä (vanhassa vaunuhallissa) |
|
Sama toiseen suuntaan |
|
Rojuja, heinät ja oljet |
|
Karsina varaston ohessa "aulassa" |
Tarhoja ei tietenkään ole, eikä ulkokenttääkään. Hevoset
pääsevät (kuulemma) päivittäin joksikin aikaa vapaaksi maneesiin. Toivotaan
niin. Nettisivujen mukaan hevosilla ja poneilla myös maastoillaan. Sivujen
mukaan lyhyt maasto lähimetsikköön (kartalla sen alku näkyy oik) on tunnin ja rannalle pääsee kolmen tunnin
maastolla. Maastot ovat vain maneesin asiakkaille. Varmasti mukavaa vaihtelua
hevosilla ja poneille, että pääsevät välillä uloskin!
|
Toinen käytävä, väliköstä käynti maneesiin |
|
Solariumikin |
Maneesista (ratsastushallista) sanotaan, että se on samaa
sarjaa kuin kuninkaallisten tallien maneesi ja aikanaan poikeuksellaisen
korkea, harjakorkeus on 14 metriä. Tätä “sarjaa” on 3 kpl Hollannissa,
sanotaan, että inspiroituneet Wienin Espanjalaisesta ratsastuskoulusta. Kolmas
on Amsterdamissa ja käyn se joku pvä kuvaamassa blogiin kanssa.
Ratsatustuntikuva on otettu tallin kahviosta, joka on kakkoskerroksessa.
|
Maalaukset 1900-luvun alusta |
|
Tuttua ratsastuskoulumeininkiä |
Tallilla pyöri parhaillaan lasten ponitunti ja touhu oli
tutun näköistä jumittavine poneineen. Osatossa mentiin, ehkä toive oli, että
vetoapu pitää koko letkan liikenteessä. Huomio kiinnittyi yhden ponin
kuolaimettomiin suitsiin, taitavat olla ratsastuskouluilla vielä aika
harvinaisia. Lopussa satula otettiin pois ja humputeltiin ilman. Kaikilla oppilailla oli myös turvaliivi.
Kävin ko tallilla saman päivänä kuin kuninkaallisilla (2
kärpästä jne). Parkkihallin sisäänajo oli kaoottinen ja siinä odotellessa
yht’äkkiä takavasemmalta pyyhälsi liehutukkafriisi korkein polvennostoin
reippaalla ravilla ohi. Niin reippaalla, etten ehtinyt ottaa kuvaa.
Katukiveyksellä, selässä nainen ilman kypärää. Kuninkaallisilla talleilla
kysyin, oliko heiltä. No ei tietty yllätys, ettei ollut. Tiesivät kyllä,
kenestä oli kyse.
|
Huolestunut katse (ja pitkä harja) |
Nimittäin ratsikoulun perimmäisessä nurkassa oli yksi isompi
boksi ulkoluukulla. Ja siellä stressaastunut friisi, joka kiersi kehää
karsinassaan. Kaikki ratsastuskouluhepat olivat hyvin lunkeja, joten arvelin
heti yksityiseksi (liian villi). Ja niin olikin, tallinpitäjän tutun hevonen.
Jolla oli aiemmin päivällä ratsastettu. Hevosparka.
|
Kolmas tallinkäytävä ja friisi. Toivottavasti on
rauhallisempi, kun muissa karsinoissa kavereita.
|
Noin muuten hevoset olivat ok:n näköisiä, yksi vanhempi hieman heikossa hapessa (paksu jalka) mutta rentoja ja tyytyväisen oloisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti