Rakennetaan saaristo

Elokuussa kerroin Afsluitdijkistä, vallista joka teki Zuiderzee-merestä sisäveden, IJsseljärven (IJsselmeer). Afsluitdijk valmistui 1933 ja 70-luvulla IJsselmeeriin pykättiin vielä toinenkin valli, Houtribdijk, joka jakoi Ijsselmeerin kahtia. Erillisen osan nimeksi tuli Markermeer, Markenin järvi.

Markermeer kartalla (lähde: Google).

Ainoa vaan, että eihän siitä mitään kovin eläväistä järveä tullut, vaan seisovavetinen matalahko lammikko. Viimeisen 20 vuoden aikana kasvusto ja eläimistö on ottanut reippaasti takapakkia. Vesi on 1-5 m syvää, mutta sen ympärillä ei ole (enää) kaislikkoa, hiekkasärkkiä tai matalikkoja, jotka toisivat monimuotoisuutta ja mm kalastusmahdollisuuksia linnuille. Sen sijaan matalan veden pohjalle on muodostunut mutaa ja tuulella on esteetön kulku, jolloin vesi sekoittuu ja mutavedestä varsinkin on mahdoton linnun löytää syötävää.

Niinpä, jotta lammikko saadaan taas eläväiseksi, siihen on päätetty pykätä saaristo. Pohjamutaa ruiskutetaan ylös ja lopulta valmiina on viiden saaren luontoalue ("luonto"), satamineen, uimarantoineen, infokeskuksineen, kävelyreitteineen ja näköalakumpuineen.

Otsikko sanoo, että Markermeerin saarten siluetti jo näkyy. Ihan en nyt osaa sanoa, onko tuossa saarten ääriviivat vai mitä.
HD 9.9.2016. Ja pääotsikkona Luonto...

Ensimmäinen saari tulee olemaan 250 hehtaaria ja tehdään syvimpään (5m) kohtaan. "Jos tämä onnistuu, onnistuu loputkin", todetaan lehtijutussa. Loput neljä tulevat olemaan ihmisvapaita. Tällä hetkellä tosin näyttää budjettipuolella heikolta, kirstun pohja häämöttää. No, eiköhän tuohon rahat saada kokoon, ja ajatuksena on myös, että uusista tekniikoista saadaan vientituote. Mm Dubain palmusaarten teossa on jo käytetty aiempaa Hollantilaista vesiosaamista.

Kuvassa ilmeisesti suihkitaan uuttaa maata livenä.
HD 26.9.2016, kertoo edeltäneen viikonlopun "Expeditie Marker Wadden"-tapahtumasta, jonkinlainen pieni avointen ovien päivä nimeätekeville, lehdistölle ja lähiasukkaille. Purjeveneellä saapui mm valtionsihteeri Van Dam (joka lupasi 4 miljoonan lisärahoituksen)

Saarten oheen kaivetaan liejulle uurre, jonne oletetaan sen kerääntyvä veden liikkeiden mukaan. Ko uurroksen keräämästä kiejusta sitten ruiskutetaan saaret. Myös arvellaan, että vesilinnut tulevat viihtymään saarilla ja että saaret pitävät aallot paremmin aisoissa, jolloin vesi pysyisi kirkkaampana.

Kaaviokuva hankkeesta, HD 26.9.2016 ja lähde natuurmonumenten.
Slibgeul on se liejuuurre, haven satama ja bezoekerscentrum vierailijakeskus, duinenrij on dyynirivi
ja stenen dam on kivinen pato.

Koko saariston budjetti on 75 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on, että kaikki on valmista 2020.