Kauriinpelastuksia heinäpellosta

Täällä oli todella huono toukokuu, 13 astetta ja vettä ja välillä myrskysikin. "Kaikki" siis myöhässä, oman pihan laitosta luontoon ja heinäntekoon. Yleensä ensimmäiset heinät kerätään jo toukokuun puolivälissä mutta kylmässä ei kasvanut ja satessa ei korjata. Viime lauantaina keli vihdoin kääntyi ja pari päivää oli oikein mukanaa, 20 asteen pintaan ja aurinkoa. Vaan koskaan ei ole hyvä sillä överiksi veti sitten samointein, tätä kirjoittaessa (keskiviikkona) mittari varjossa 29,6 ja istun sisällä (kiukuttelemassa). Mutta heinäpoutia piisaa ja viikonlopusta lähtien peltoa on niitetty nurin joka puolella.

Heinää nurin omalla kylällä. Tuohon tulee joka kesäksi myös hevosia, ilmeisesti 2-3-vuotiaita, laitumelle (taustan lohkolla näkyy jo). On mukavaa, että lähimmät hevoset ovat linnuntietä noin puolen kilometrin päässä. Lähimmillään jopa 200m, mutta se ruoholäntti ei ole (vielä) tänä vuonna käytössä. 

En tunne hirvien elintapoja kauhean hyvin, mutta aika usein taitaa olla juttua, että emällä on vasa mukana? Hevosista tiedän varmaksi, että emä ei varsaa hylkää ja vastaavasti varsa seuraa (luonnossa) jos tarvis kilometritolkullakin. Metsäkauriilla homma toimii kuitenkin toisin, opin lehdestä (ED 2.6.2021). Vasa juo maitoa vain noin 4x/vrk ja emä hiihtelee loppuajan omia menojaan. Vasa jätetäänkin "piiloon" (metsään tai heinikkoon) ja se makaa hiljaa ja liikkumatta vaikka mikä olisi. Esim traktori.

Kauris ei kauheasti erotu. Kuva ja kaksi seuraavaa paperilehdestä.

Vuosittain useampia vasoja ajetaan kuoliaiksi heinäpelloissa, pientä (ei paljon koiraa/kissa isompaa) littanaksi laittautuvaa vasaa on heinikossa mahdoton bongata traktorin ohjaamosta. Kuitenkiin pellon etukäteistutkiminen (yksin) on mahdotonta. Aiemmin vapaaehtoisluonnonsuojelijat kulkivat ketjuina pellon yli vasaetsinnässä mutta jopa silloin saattaa vasa jäädä huomaamatta.

Uusi tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia ja nykyisin käytössä on jo muutamakin drone joka skannaa / kuvaa pellon lämpökameralla ja merkkaa karttaan mahdolliset vasat. Parin ukkelin ja yhden dronen voimin pelto on hetkessä tsekattu. Kun vasa on paikallistettu se kannetaan turvaan ja monesti sen huuto tuo emänkin tuotapikaa paikalle.

Kuvassa kantajalla tarkoituksella ruohoa / heinää kourissaan ennenkuin nappasi vasan, ettei ihmisen haju tartu. Kuinkakohan suuri riski tälle on Suomessa? Peltojen lisäksi kauriinpiilostutilaa on kuitenkin metsissä Hollantia enemmän, onneksi.