Hollannin luonto 1

Tai pikemminkin "luonto".  Sillä mitään oikeasti alkuperäistä ei enää ole. Kaikki mitä on, on istutettu taikka järjestetty viimeisen 500 vuoden aikana. Ja pääosaa hoidetaan vuosittain hakkuilla, puskutraktoreilla ja erilaisilla laidunnusprojekteilla (lampaita. lehmiä tai hevosia tarpeen mukaan).

Varsinaista metsää ei ole, jotain pikku plänttejä toki, mutta ei paikkaa jossa voisi eksyä (suomalaisen näkökulmasta). Metsät ovat kaikki lehtipuita. Haarlemin oma metsä, Haarlemmerhout, on istutettu jo 1584, joten sillä on jo ikää. Kokoa on reippaat 44 hehtaaria (vrt Helsingin keskuspuisto on 700) ja se jakautuu ison tien halkomana kolmeen osaan joista suurin on 400x500m.

Amsterdamin vastaava, Amsterdamse Bos, on istutettu vasta 1930-luvulla, koon puolesta siinä on hieman enemmän yritystä, 1000 ha.

Amsterdamse Bos

Kun olin vasta muuttanut, asuin ensimmäisen viikon Almeressa. Siellä metsiä oli istuteltu vielä 70-luvulla, ja pahimmillaan suorin linjoin. Kuulemma metsuri välillä kaatoi puun tai pari ja jätti maatumaan luonnollisemman efektin aikaansaamikseksi.

Ehkä metsää paremmin Hollannin luonnoksi voisi kutsuia dyynejä, tai yleisesti hiekkamaata. Niitä on toisaalta lähes koko Hollannin pituudelta rantavallina ja toisaalta muutamankin lunnonpuiston verran keskemmällä Hollantia.

Rantadyynejä

Rantadyynien olennaisin funktio on pitää vesi loitolla. Siksi niitä hoidetaan erityisen tarkkaan ja isomman myrskyn jälkeen dyynien rannanpuoleinen reuna kuhisee puskutraktoreita, jotka siirtelevät hiekkaa taas paikoilleen ja maisemoivat tarpeen mukaan. Dyynien kasvillisuus on niukkaa ja matalaa, itäreunalla on metsäntynkää. Useilla dyynialueilla on vesilaitoksia, vesi suodattuu luonnollisesti hiekan läpi.

"Metsäisempää" dyyninreunaa

Keski-Hollannin hiekka-alueet, mm Veluwen alue ja Loonse en Drunense duinen ja varmaan jokunen pienempi alue, olivat aiemmin metsää. Keskiajalla kaikki oli hakattu pois ja jossain kohtaa puita sitten taas paikoitellen istuteltiin takaisin taloustarkoitukseen. Kuitenkin paljon oli mennyt siinä määrin hiekalle, että paha siinä mitään on kasvatella.

Loonse en Drunense Duinen

Näitä kaikkia, metsiä, dyynejä ja hiekka-alueita yhdistävät:

• Mikään ei ole oikeasti alkuperäistä
• Kaikkia hoidetaan hurjasti
• Useimmat on aidattu - ainakin osittain
• Moniin on pääsymaksu
• Monissa voi bongata eläimiä - lehmiä (yleensä ylämaankarjaa), hevosia (yleensä konikeja) tai lampaita
• tai ns villejä kauriita (varsinkin jos eläimiä on liikaa ja ympärillä on aita bongaus ei paljon onnea vaadi), (pahimmillaan kesyiksi ruokittuja) kettuja, kaneja ja harvemmin villisikoja 
• Ne ovat täynnä polkuja ja teitä, opasteita ja reittejä. Hevosille, ihmisille ja pyöräiljöille erikseen.
• Niitä ympäröivät parkkipaikat, ravintolat, leirintäalueet ja mökkikylät
• Ne ovat kauniilla kelillä (ja joka sunnuntai lähes kelistä riippumatta) täynnä ihmisiä

Ns villejä kauriita, Amsterdamse Waterleidingduinen

Hollannissa ei tietenkään ole jokamiehenoikeutta, tietyilla alueilla poluilta ei edes saa poistua ja lähes kaikki luontoalueet ovat öisin (pimeällä) kiinni / kiellettyjä. Virallisesti marjoja tai sieniä ei saa poimia eikä irtorisuakaan ottaa mukaan.

Dyynipusikkoa

Viimeisestä luontotyypistä, kosteikoista ja Hollannin "erämaasta" (kyllä, eräästä tietystä alueesta alueesta on tehty sen niminen filmi) kerron toisella kertaa. 

ps. Skarppi bongasi ehkä Veluwen tekstin joukosta, että voisiko se liittyä... Kyllä voi, Brad de Veluwen nimi tulee ko luontoalueen pohjalta, kiertoteitse. Ingmanit ostivat aikoinaan kesämökin Suomessa mökkiä pitäneiltä holskeilta. Nämä olivat nimenneet mökin Veluweksi ja niin Brad sai nimensä. Tässä yksi lähde (tiedoksi, lausutaan feilyve), muistelisin lukeneeni tämän kyllä nimekkäämmästäkin (HU?) lähteestä aikoinaan. Wikipediassa tieto on väärä.