Kauristaustoja

Jee, myös Amsterdamse Waterleidingduineilla on ammuttu muutama kauris! (Viikko sitten kirjoitin Kennemerduinenien kaurispaistista).

HD 30.3.2016

Lienee aika taustoittaa Amsterdamse Waterleidingduinenien (AWD) kaurisprobleemaa hieman. Kauriit (tarkalleen ottaen kuusipeurat) eivät kuulu alunperin Hollannin luontoon. Edellisessä kirjoituksessa kerroin Prinssi Maritsin istuttaneen ensimmäiset kauriit Haagin dyyneille jo vuonna 1593. Koska dyynialue Haagista Vogelenzangiin (missä AWD on) on jatkuvaa, voisi kuvitella kauriiden 400 vuodessa laajentuneen kaikkialle ihan ihtestään. Kuitenkin paikallislehti (ylläkuvattu juttu) kertoo, että AWDyyneillä kauriita on bongattu vasta 1990-luvulla. Arvellaan, että ne on istuttaneet sinne joko metsästäjät, tai ne ovat karanneet läheisten kartanoiden / puistojen kannoista. Vuonna 2000 kauriita laskettiin alueella olevan noin 150 kpl.

Olen ottanut kuvan itse. Ko alueella niihin kompastuu.

Kyseinen dyynialue en hevoseni tallien vieressä, joten olen voinut seurata kauristilannetta jo yli 10 vuotta läheltä. Jo vasta tänne muuttaneena, kun maastoilin Jesper-ponin kanssa, kauriita oli reippaasti. Ja sittemmin määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Alla on taulukko AWD:n sivuilta kannan kehityksestä. Kauriilla ei tietenkään ole luonnollisia vihollisia alueella.

Nykyisin arvioidaan kauriita olevan jopa 4000 kpl. Jo vuonna 2006 törmäsin niihin ratsain lähes joka maastoreissulla, mutta silloin ne vielä säikkyivät ihmisiä. Ts hevosen kanssa niitä näki (koska kauris ei tajua ratsastajaa vaan vain nelijalkaisen eläimen) mutta jalkaisin harvemmin. Nykyisin näen niitä tunnin-puolentoista maastoratsastuksella 20-200 kpl. Koska kauriita on niin paljon ko alueelta otetut kauriskuvat eivät enää kelpaa luontokuvafoorumeille - kauriin kuvaaminen ei vaadi erityisosaamista.

Ylläkuvattu kauris seisoi näin lähellä hevosten laidunta. Jos suurennat kuvan, siinä näkyvät myös rautalankaviritelmät, joilla kauriit yritettiin karkoittaa laitumilta.

Kauriista on paljon haittaa, ne loikkivat liikenteessä autojen alle, tonkivat ihmisten pihamaat - ja kukkapelloilta sipulit - ja syövät hevosten laitumet. Mutta Amsterdamse Waterleidingduinen on Amsterdamin maa-aluetta (vaikkakin 20 km Amsterdamin kaupungin rajasta), joten valituksista huolimatta asialle ei alkuun tehty mitään. Eihän haitta koskenut Amsterdamilaisia. Lisäksi dyynialue on maksullinen, 2e/hlö, sekä vuosikortit ja ratsastukortit päälle. Kauriit vetävät miljoonia luonnonystäviä, eli miljoonatulot Amsterdamille. Tulppaanipelto- taikka pihavaurioita ei korvata ja autojen peltivaurioista tuli ehkä sadantonnin lasku vuodessa. Mikä on aika vähän vs miljoonat.

Kauriita ratsastuskentän tuntumassa.

Lopulta kuitenkin valitus yltyi sellaisiin mittoihin, että Amsterdam päätti vuonna 2011 rakentaa 17 km aidan ko alueen ympärille. Saavat pellot olla rauhassa ja autot. Ja toimihan se.

Aita

Paitsi että kauriita on liikaa ja talvi 2012 oli erityisen kova. Kauriit olivat tottuneet tulemaan dyynien reunasta (hevosten) laitumille, mutta nyt oli aita vastassa. Väitettiin, että ko alueella olisi tarpeeksi ruokaa kauriille, mutta joko kauriit eivät sitä tienneet tai sitten ne vaan olivat niin ohjelmoituneita laitumiin, etteivät tajunneet kääntyä aidalta takaisin. Sen sijaan ne järsivät puut aidan tuntumassa kaljuiksi.

Järsittyjä puita

Ja siinä sivussa ne kuolivat nipuittain, talvi 2012 olikin myös erityisen kylmä. Tämä kato näkyy myös ylläolevassa kaaviossa, vuoden 2013 pallukka on alle 2012 määrän. Sinä talvena laskin ratsain paitsi eläviä kauriitä myös raatoja, pahimmillaan 5 kpl noin 4km pätkällä (ja tuskin ne kaikki ratsastuspolun laitaan kuukahtivat).

Eläviä kauriita talvella 2012.

Onneksi tulevat talvet olivat vähemmän kovia - tai kauriit oppivat ettei aidan luo kannata jäädä norkoilemaan. Joten kannan kasvui senkun jatkui. Ja vaikka haitta dyynien ulkopuolella pieneni, itse dyyneillä oli kestämistä. Kas kun kauriit syövät kaiken mikä vihertää, ja hiljaksiin tietyt kasvit alkavat vähentyä, jolla on kasvikantojen lisäksi vaikutusta mm hyönteis- ja lintukantoihin, Ts kauriit ryöstösyövät dyynit tyhjiksi ja koko ekosysteemi on tämän vieraslajin takia sekaisin.

Syövä kauris

Ikävintä on, että dyyneillä alunperin asunut otus, metsäkauris, on näiden istutettujen kauriiden (oik: kuusipeurojen) takia myös kyseisellä alueella olletikin sukupuuttoon kuollut. Minulla ei ole metsäkauriista kuvia, sillä niitä näki aina harvemmin, ja viimeisimmän bongasin vuosi-puolitoista sitten. AWDn tilasto on karu.

Metsäkauris on kuusipeuraa pienempi, ja valikoivampi syöjä. Kun nyt ylettömästi räjähtänyt kuusipeurakanta syö ihanmitävaan, metsäkauriille ei jää pöperöä.

Ampumisesta on kiistelty vuosikausia. Luonnonsuojelijat ehdottelevat mm kauriiden siirtamistä kuorma-autoilla Saksaan tai Romaniaan ja ovat vieneet asian jo moneen kertaa oikeuteen. Viimeisin - ampumista puoltava - oikeuden päätös tuli 10.3.

HD 11.3.2016

Tavoite kauris (kuusipeura) -kannalle on 800 kpl. Nyt on 4000sta ammuttu 60, eli muutama tarvii vielä pamauttaa. Kaatolupa on vuoteen 2021 (5 vuotta), mutta nyt pidetään tauko kantavien naaraiden takia. Metsästys jatkuu marraskuussa. Tällä erää metsastäviä metsänvartijoita on 4 kpl, ja vajaassa kuukaudessa on siis ammuttu 60 kpl. Jutussa kerrotaan, kuinka 3 saadaan päiviltä kerralla, ne kun eivät säiky ihmisiä (ja kiväärissä on äänenvaimemmin). Ensimmäisen tiputtua 2 muuta jäi vain pällistelemään. Mutta, vaikka touhu helppoa onkin, niin on siinä savottaa, jos meinaa vielä 3140 ampua.

Ja enemmänkin, kannasta on lehden mukaan naaraita noin 3/4 (urokset hakeutuvat ensimmäisenä alueelta pois seikkailemaan maailmalle, rannan puolella ei ole aitaa). Jos niistä puolet vasoo saadaan laskelma 4000 kaurista miinus 60 ammuttu on 3940, näistä 3/4 naaraita = 2955 ja näistä puolelle vasa on lähes 1500 kauriin lisäys pelkästään tänä vuonna. Jotta 800 kpl tavoitteeseen päästään nämäkin pitäisi vähentää. Saas nähdä.

Ennen aitaa.

Ja ihan ensin seurataan jännityksellä eilisen lehtijutun aikaansaamaa myrskyä, esim yleisönosastolla. Olletikin jutun ajoitus on tarkkaan harkittu, juuri kesätauon alle. Muuten dyynit varmaan täyttyisivät mielenosoittajista. (Eikä olisi ensimmäinen kerta).

Ps. tarkkaavainen lukija ilmoitti, ettei käyttämäni nimitys 'kauris' kuusipeurasta olekaan ihan pielessä. Wikipedian mukaan nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti jo 2008 kuusipeuran nimityksen muuttamista täpläkauriiksi. Kuitenkin nimi kuusipeura on edelleen mm metsästylaissa käytössä ja jo ihan google hakutesti antaa kuusipeuralle enemmän osumia kuin täpläkauriille, vaikka siitä muutama instanssi käyttääkin, esim Luontoportti. Kauris mikä kauris.