Kauriiden ampumista juu/ei on kiistelty jokusen oikeusjutun verran ja taas (31.8.2016) oli lehdessä kerrottu, että viimeisin juttu päättyi kauriiden ampumista puoltavaan tuomioon.
 |
| HD 31.8.2016: "Saa ampua" |
Heti seuraavana päivänä jutulle oli taustaa: "Kukaan ei ilahtunut tuomiosta". Sekä kannattajat että vastustajat ovet tyytymättömiä päätökseen ja sunnittelevat jatkotoimenpiteitä.
Jo alunperinkin molemmat osapuolet haastoivat ampumisluvan antaneen Pohjois-Hollannin provinssin oikeuteen. Vastakkain olivat eläinsuojelijat ja luonnonsuojelijat (Herstel Inheems Duin eli kotimaiset dyynit ennalleen).
 |
| HD 1.9.2016 |
Eläintensuojelijat tietenkin vastustavat ampumista ja pettyivät tuomioon kovin. Heidän mielestään muita vaihtoehtoja (olletikin esim rahtaus muualle) ei ole tutkittu tarpeeksi. "Toistaiseksi emme saa oikeuteitse ampumista torpattua, mutta on muitakin vaihtoehtoja. Voimme esimerkiksi mennä dyyneille mielenosoittamaan", sanoo Faunabeschermingin (Faunasuojelu) edustaja.
Ampumisen puoltajat puhuvat luonnon puolesta, kärsiväthän dyynit ylikansoituksesta. Kauriskannan vähentäminen reilusta 4000:sta 800:aan on heidän mielestään liian vähän eikä takaa dyynien tokenemista. Heidän mielestää sopivampi tavoite olisi 80, jopa nollaa vilautetaan.
Eihän kauris (tarkalleen ottaen kuusipeura/täpläkauris) edes kuulu Hollannin luontoon. Ylläolevan lehtijutun ylälaatikossa väitetäänkin kauriiden olevan kuninkaallista perua, istutettu ko alueelle (Amsterdamse Waterleidingduinen) 1950-luvulla prinssi Bernardin (metsästys)iloksi. Näin väittää 82-vuotias, aina alueella asunut rouvan van Lenth. Alkuperäisessä kauristaustatekstissä (linkki tämän postauksen ekassa lauseessa) teoria kauriiden alkuperästä on toinen, mutta juontaa sekin alkunsa kuningashuoneeseen.
 |
| Kuva viime lauantailta. |
Mitäs arvelette, kun metsästys alkaa, onko dyyneillä eniten a) lehdistöä, b) eläinsuojelijoita vaiko c) metsästäjiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti