perjantai 30. kesäkuuta 2017

Talliesittely 10: Stal 's-Gravenweg

Tällä kertaa talli-jolla-hevoseni-asuu. Olemme viihtyneet ko tallilla jo yli yksitoista vuotta ja talli on kehittynyt vuosi vuodelta. Suuremmaksi mutta myös lisää palveluja. Varsinkin sukupolvenvaihdoksen jälkeen kehitys on ollut huimaa. Aloitetaan muutamalla vanhalla kuvalla.

10 vuotta sitten tarhojen aidat olivat (lammas)verkkoa ja tarhoissa oli maapohja.

Suomessa hevoseni asui, ratsastuskoululta muutettuaan, 4-8 hevosen talleissa. Ensimmäinen talli Hollannissa - jo esitelty Sintenie - oli reilun 20 hevosen talli. Sintenielle piti siivota karsina itse ja vaikka se ei sinänsä suuri työ olekaan jouduin jonkinverran matkustamaan työkseni mikä edellytti jatkuvasti järjestelyä. Joten aika nopeaan etsin täyden palvelun tallia ja 8 kuukauden kuluttua muutin hevoseni 's-Gravenwegille. Tallia on puhdas ykstyistalli (ei ratsastukoulua).

Pari "ennen" kuvaa 10v takaa.

Sama kohta nykyisin. Puomia on siirretty hieman taakse ja pusikon sijaan on tullut karsinoita. Takan näkyvät juoksutusympyrät (tai toinen niistä).

Vuoden 2006 alussa tallilla oli noin 70 hevosta, 30 karsinaa ja n 40 hevosen sekapihattolauma. Pihatto oli maapohjainen, lisäksi siinä oli vaja oljilla ja siellä heinähäkit. Miksi heinähäkit olivat vajassa on arvoitus, sillä siellähän hevoset juurikin tupeksivat, märillä oljilla. Muutaman vuoden sisään heinät siirrettiinkin pihalle.

Lisäksi vuoden 2006 tallilla oli 20*60 ulkokenttä ja yksi juoksutusympyrä semivaarallisella putkiaidalla. Kesällä kaikki hevoset olivat laitumella 24h/vrk ja asiassa ei ollut keskustelunvaraa. Vanha pitäjä oli tiukka setä.

Juoksutusympyrän vanha putkiaita.
Nykyiset juoksutusympyrät, taustalla kentän valopylväs (yksi kuudesta).

Sukupolven vaihduttua poikansa lähti asiakaslähtöisemmin liikenteeseen ja vuosi vuodelta vaihtoehtoja tuli enemmän, hevoset saivat olla yötä karsinoissa kesälläkin, tai tarhassa, tai pihatossa. Tuli jokunen pikkutarha sairaille tai muuten eristettäville, juoksutusympyrä uusittiin ja rakennettiin toinen - turvallisemmin aidoin. Pari vuotta sitten tuli maneesikin (20*40), ja neliökenttä (20*20 tai vähän pienempi), Parelli yms. maastakäsittelyyn (kuulemma parempi kuin ympyrä). Myös karsinoita tuli lisää ja pihattoihin ilmaantui betoni heinien alle (hyvä, koska estää hiekan syöntiä, huono, koska kuluttaa kavioita. Ja kenkien kanssa betoni on liukas!). Pihattojen ulkotilat laitettiin maan/mullan sijaan hiekalle. Tuli myös pesupaikat lämpimällä vedellä, tosin lisämäksua vastaan. Solariumista huhutaan.

Tali ja laitumet, yht n 38 hehtaaria.

Tallialue tarkemmin. Kuvat Google Mapsista.


Hevosia on nykyisin noin 155 kpl, reilut 40 karsinoissa, pikkupihatossa kymmenisen, shettis- yms ponipihatossa 15, ruunapihatossa kolmisenkymmentä ja isoimmassa sekapihatossa noin 50 kpl. Tilaa on laitumilla tarpeeksi, mutta talvella tarhat ovat Suomen mittapuussa pieniä. 50 hevosen pihatolla on tilaa n 1/2 hehtaaria: betonipiha, katos ja vaja sekä perällä google mapsista mitattuna 50*40 m hiekka. Pääosan ajasta nämä 50 tupeksivat betonilla, koska heinät.

Pihattotupeksimista. Kuva on jo vanhentunut, taustalla maneesi ja sen edusta (kuvassa ylävas hiekkaa) on nykyisin myös betonipäällystetty. Aitaa on siirretty niin saatiin leveä kulku maneesille ja heinät siis uudelle betonille. Taustalla näkyy kuja jota myöten hevoset pääsevät hiekkatarhaan.

Karsinaruunien (noin 30 kpl) tarha on noin 60*20 m. (!Suomessa tähän tilaan menisi ehkä 5 tarhaajaa). Karsinatammoja on n 15 kpl mutta tarha on vastaavsti pienempi. Silti, 11,5 vuoden aikana, yhtäkään hervosta ei ole lopetettu potkun seurauksena. Muutamia pitempiaikaisia ongelmia on tullut liukastumisista (betonilla) ja toki rymytessä voi jotain revähtää, mutta esim oma Pena-hevoseni vammautui (pysyvästi) laitumella missä tilaa on ja missä vamma ei sinänsä liittynyt laumakokoon.


Tammalauma, betonin raja ei erotu kunnolla. 
Tässä näkyy betoni/hiekka raja. Ja nykyisin asialliset aidat sekä automaattivesikuppi. Takana ruunatarha.

Kenttä, maneesi ja juoksutusympyrät & neliö ovat kaikkia eb&vloed-mallisia, eli vuoksi ja luode. Tämä tarkoittaa, että öisin kentille pumpataan vettä ojista, jotta hiekka vettyy ja aamulla se pumpataan pois jolloin alla on ainakostea, pölyämätön hiekka. Vastaavasti suurilla sateilla pumpun voi laittaa päälle ja kenttä kuivuu nopeasti eikä jää lätäkköjä.

Ainakostea kenttä.
Maneesi on puoliavoin, mikä näissä ilmanaloissa on riittävä. Karsinoita on vuosien varrella rakennettu lisää ja lopulta jopa 5 sairaskarsinaa. Suomen lainsäädäntö edellyttää 1/10 hevosta, joten sairaskarsinoita olisi siihen nähden noin puolet liian vähän (pihatoissa reilut 100 hevosta).

Kolme sairaskarsinaa ruunapihaton yhteydessä. Suoraan takana kuja hiekalle. Betoni lanataan joka aamu puhtaaksi, sen ajan hevoset seisovat hiekalla ja kuja suljetaan langalla. Hevoset ovat tapaeläimiä ja seisovat oikeastaan aamulla kaikki siellä jo valmiina nukkumassa. Näin helppoa on 40-50 hevosen lauman siirtely!

Kerran, kun sairaskarsinat olivat täynnä, pari sarasta aidattiin näin kätevästi pihaton ladonnurkkaan. Laumaelo tekee hevosista rauhallisia, jopa tämä toimi eikä kumpikaan karannut tmv.

Tallia reunustavat dyynit, joilla on ratsastuspolkuja. Valitettavasti valittavana on tasan kaksi, vasen ja oikea. Joten maastoilu on oikestaan aina sinne-ja-takas mallia, ympyrä ei onnistu ja muutenkaan valittavaa ei ole esim risteyksien muodossa. Lisäksi maastoissa on paljon turhan kuivaa & upottavaa dyynihiekkaa, vaikka onneksi joukkoon mahtuu mukaviakin kimmoisapohjaisia laukkapätkiä. Tallin lähellä ei ole muita vaihtoehtoja maastoiluun, mutta jos polkuja jatkaa loppuun saakka toinen päättyy rantaan - joka on tietenkin upea paikka ratsastella. Ja toisesta pääsee asumalähiöön (Aerdenhout), missä on jonkinverran ratsastuspolkuja tienvarsilla, tai voi jatkaa eteenpäin Kennemerdyyneille.

Sitä upottavaa hiekkaa.



Tallin lähidyynit ovat Amsterdamin vesijohtodyynit, jotka on aidattu ja joille pitää hankkia vuosikortti hintaan 40e / ratsastaja. Dyynit ovat "auki" auringonnoususta auringonlaskuun, pimeällä sinne ei saa mennä, mikä tietenkin rajoittaa talvimaastoilua. Toisaalta, koska dyynit oivat ihan täynnä kauriita, en siellä välttämättä umpipimeässä haluaisi kulkeakaan, hevonen kun voi säikähtää räsädystä pusikossa ja jos eksyy polulta voisi homma mennä (pimeässä) kunnolla hankalaksi.

Parempaa pohjaa metsässä.

Talli on kaikkine palveluineen ilman muuta Hollanin mittakaavassa kallis, itse maksan 450 e/kk karsinasta sisältäen trailerin ja valjakkokärryn säilytyksen kuukausimaksut. Suomen mittakaavassa talli on halpa, ainakin vs ruuhkasuomi. Jos hevonen seisoo kesällä karsinassa tai tarhassa joutuu maksamaan lisää. Tallinpitäjä on jopa tunnustanut "keksineensä" osan lisämaksuista rajoittaakseen sisällejäävien määrää - entisaikoina, kun kaikki olivat 24h laitumella, tallinpitäjällä oli lupsakampaa, nykyisin karsinoita on kesät talvet lähes sama määrä siivottavana. Talli on kuitenkin hyvätoimeentuloisten alueella, parkkipaikalla tupeksivat Land Roverit, Jaguarit, Mersut ja jopa yksi Tesla, joten asiakaskuntaa ei paljon nappaa satanen sinne tänne. (Omani on aina ollut 24h ulkona, laidun on hevosen perusoikeus).

Maneesin pesupaikat ja katettu harjauspuomitila (takana).


Puoliavoin maneesi.


Tallin suurimpia häpeninkejä on vuosittainen laitumellelasku. Kun sekalauma laitetaan menemään on aika muhkeaa nähdä kuinka 50 hevosta laukkaa vapauteen. Laumat päästetään yksi kerrallaan ja hevostenomistajat ottavat monesti tuttuja ja sukulaisia mukaan katsomaan spektaakkelia.

Ruunapihattolauma ohjataan (jo tyhjätyn) tammatarhan läpi.

N 30 hepan lauma juokseksimista ei ihan  joka päivä näe.

Alla vielä kuvauskopterilla otettu youtubeviedeo laitumellelaskusta vuodelta 2016 (video ei ole itse kuvattu).


Ja jotta kaikki ei ole vain rymyämistä ja rauhatonta alla toinen video pihattolaumasta kevätaamuna. Tallin koosta huolimatta hevoset viihtyvät, tämä kuvattu aamulla betonin siivouksen aikana.


Ja sitten kuitenkin vielä yksi rymypätkä, jossa näkyy osa ruunalaumasta (pääosa jo laitettu sisään) ja tarhan betoni sekä koko hyvin.



Talli ei ole suinkaan Hollannin suurin, tuossa melko lähellä on yksi 300 hevosen ykstyistalli. Kahtotaan ehtisinkö siellä vielä käväistä bloginkuvausreissulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti