Suomen kielessä ei kauheasti painoteta sanoja tai tavuja, pl joku "ei se nyt niin tärkeää ole". Lauseen sisältö ei kauheasti muutu, vaikka painotuksen jättää pois. Kiinassa kuulemma sama sana voi tarkoittaa kolmeakin (?) eri asiaa painotuksesta riippuen. Hollanti osuu näiden kahden väliin. Pääosa puheesta on selkeää, ilman kummempia painotteluja, mutta alla pari hauskaa esimerkkiä painotuksen vaikutuksesta sisältöön.
Ensiksi radiomainos. Mainostetaan Ford Kuga katumaasturia. Jos ajatellaan, että doe maar gewoon, niin jätät kevytmetallivanteet, teippaukset, ambientvalot ja tuningsarjan ostamatta. Mutta jos ajetellaan, että doe maar gewoon, niin mikäs sinua pitelee?
Doe tarkoittaa tehdä, maar on täytesana ja gewoon on tavallinen. Ts doe maar gewoon tarkoittaa ole normaali, älä liioittele, taviskin kelpaa, "tee tavallisesti".
Mutta, kun painotus on teonsanalla doe, merkitys muuttuu: Doe maar gewoon tarkoittaa senkus teet, anti mennä (yolo). Ford kysyykin, kumman valitset?
Toinen versio on sanamuoto, jota kannattaa varoa esim työhaastattelussa. Haluan, että minut otetaan vakavasti = ik wil serieus genomen worden. Paino sanalla serieus (vakava).
 |
| Lähde |
Jos painon laittaa sanalle genomen, ik wil serieus genomen worden, pyydät oikeastaan, että joku antaisi sinulle reippaammanlaista kyytiä. Ota minut! [vakavasti eli kunnolla].
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti