Piilokirkko

Tällä kertaa paluu Haarlemiin ja vanhan kodin naapuritalon katsastus. Naapureita oli toki useampia, yksi oikealla, yksi vasemmalla, yksi vastapäätä ja yksi takapihalla. Tästä takapihan versiosta on nyt kyse.

Talo näkyi (tässä vain osa) makuuhuoneesta.

Kyseinen talo on siitä erikoinen, että se on kokonaan korttelin sisällä. Jolloin se ei näy kadulle ollenkaan, eli sitä on voitu käyttä pilloutumiseen tai muuhun ei-päivänvaloa kestävään hommaan. Sama ideahan oli/on Anne Frankin piilopaikassa, sekään talo / siipi ei näy kadulle. Hollanniksi päiväkirjan nimi onkin Het Achterhuis, Takatalo.

Talo korttelin sisällä (Google Maps)

Piilokirkko (schuilkerk) oli alunperin olutpanimo, joita oli keskiaikaisessa Haarlemissa paljon. Kanavien vesi ei ollut juomakelpoista joten ennemmin juotiin dyyneillä suodattuneeseen veteen pantua olutta. Tarkkaa tietoa rakennuksen iästä ei ole, mutta arvellaan sen tehdyksi 1500-luvun jälkipuoliskolla.

Portti kadulla, sen takana käytävä, josta pääsee sisäpihalle.
Google Street view.

1500-luvun toisella puoliskolla puolella Hollannissa oli myös uskonpuhdistus (kuten pääosassa Eurooppaa) ja katolinen usko kiellettin mm. Haarlemissa. Samalla tyhjättiin kirkoista koristeet, protestanttiseen (tai kuten pääosin Hollannissa) Calvinistiseen uskontoon kun ei kuulu kuvilla koreilu. Siksi Haarlemin suurkirkossa, St Bavossa on lähes valkoinen sisutus - alunperin se oli värikkäämpi ja katolinen.

Kirkon pääsisäänkäynti, kuva myynti-ilmoituksesta 2017, Funda.nl.

Tämän suuntauksen johdosta eri puolilla Hollantia syntyi katolisia piilokirkkoja, joissa omaa uskontoa edelleen voitiin harjoittaa. Sijainnin ja tilojen myötä myös takapihamme rakennus valikoitui tähän hommaan.

2012 alttari oli vielä säilytetty. Kuva vanhasta myynti-ilmoituksesta, Residence.nl.

Sittemmin uskonto vapautui, mutta vielä 1900-luvulla kirkolla oli piilofunktio. Tällä kertaa toisen maailmansodan aikaan vastarinnan käytössä. Talo oli kätevä, paitsi ettei sitä nähnyt kadulta sillä oli myös useampi uloskäynti.

70-luvulla siihen majoittui taiteilija ja 2000-luvun alussa se oli toimistohotellina. 2012 se myytiin n. miljoonalla ja kunnostettiin täysin. Vimeisin myynti oli viime vuoden lopulla, pyynti oli 1.750.000, eli ihan kiva tili, vaikka varmaan laitto jotain maksoikin.

Modernisoitu kirkkosali, 2017 myyntikuva. Muistuttaa lähinnä taidenäyttelyä. Alttarin enkelit voi edelleen bongata.

Jännittävä valinta keittiömateriaaliksi (2017).

Talo on tietenkin iso, kolme kerrosta ja tilaa vaikka muille jakaa (450 m2). Myös sijainti on hieno, mutta ulkotilana vain kapea, auringoton, piha. Viimeisimmässä laitossa sinna kyllä laitettiin mm useampi kylpyhuone, joten ehkä, jos asemakaavaan saa muutoksen, siitä saisi mainion B&Bn. Noin muuten ostaisin puolellatoista miljoonalla mieluummin jotain missä on piha. Vaikka ehkä siihenkin voi pykätä kattoterassin tosta vaan. Tai sitten on vain hienoa omistaa talo, jolla on noinkin rikas menneisyys!