Vaunusänkyajelu

Tökerö suora suomennos Hollanin sanasta Huifbedrijden, mutta suomenkielistä sanaa tuskin on ja Wikipedian englanninnos on samaa luokkaa kuin suomitekeleeni (wagon-bed riding).

Kuva Wikipediasta / Ronaldbuist

Olettaisin, että tätä ei Suomessa (eikä ehkä ylipäänsä Hollannin ulkopuolella?) harrasteta. Kysessä on vammais/terapiaratsastuksen melkoisen pitkälle viety muoto, jossa potilas (onkohan edes oikea sana? Asiakas? Henkilö?) makaa kahden kävelevän hevosen selkien päällä purjekankaalla tmv. pedillä.

Eli varsinaisesta ratsastuksesta ei ole kyse, vaikka kankaan läpi tuntuu sekä hevosen liike että lämpö. Viritelmä on viittävailla vaarallisen näköinen ja vaatinee pystyynkuolleet hevoset. Ajelua tehdään yleensä n puoli tuntia ja vain käynnissä. Hevoset vetävät vehjettä vetoliinoilla mutta ilman selustinta - sehän tökkisi makoilijaa selkään. Allaolevalla videolla sanotaan jopa, että hevoset eivät vedä, vaan työntävät ryntäillä rakennelman etureunasta.

Kuva Wikipedia / Ronaldbuist (Stichting Huifbedrijden Hoeksche Waard)

Monivammaiset henkilöt hyötyvät lämmöstä ja hierovasta liikkeestä, touhu auttaa mm. spasmeihin, kramppeihin, ruoansulatukseen ja aineenvaihduntaan (monesti hoidettava ei pahemmjin itse liiku / pysty liikkumaan) sekä verenkiertoon. Ajelun on myös havaittu stimuloivan vegetatiivisia ihmisiä. Joka tapuksessa touhulla haetaan positiivisia vaikutuksia, hyvää oloa ja rentoutumista, ei niinkään aktiivista 'parannusta' (liikeratojen kasvu tmv).

Työ on hevoselle vaikeaa, potilaan paino osuu niihin toispuoleisesti ja ne ovat todella jumissa rakennelman sisällä. Useimmiten kärryillä ei kuitenkana ajeta päivittäin, vaan hevoset tekevät muutakin työtä.

Ajelu keksittiin 80-luvun puolivälissä, ja sitä tarjoaa nyt jo reilut parikymmentä (terapia)tallia / ratsastuskoulua. Pääosa ajeluvehkeistä lienee itsehitsattuja / viritettyjä, mutta kyhäelmän voi tilalta myös HCA valjakkovaununvalmistajalta.