maanantai 27. heinäkuuta 2020

Ruokasarja: Grilliruoka

Holskit ovat kovia snagarin käyttäjiä, eli snackbarin. Siellä tosin harvemmin grillataan vaan uppopaistetaan. Ranskalaisia tietenkin, muuta niiden lisäksi erilaisia lihaviritelmiä. Hampurilainen vastannee suomen versiota (yleensä tosin ilman salaattia) mutta lihapiirakkaa ei tunneta missään sinnepäin-muodossakaan. Sen sijaan siis ne lihaviritelmät, suunnilleen puolet paneroituja ja loput ilman.

Tavallisin tapa syödä nämä lihannekset on valkoisen höttösämpylän välissä. Yleensä ihan sellaisenaan, ei mausteita (myös se hampurilaispihvi). Kastikkeita on useampia, mutta niitä käytetään lähinnä ranskanperunoiden ohessa, majoneesin (joka on Hollannissa ranskanperunasoossi, ei ketsuppi) lisäksi useampi makumajoneeseja (belgialainen, "joppie" jne) sekä vaikkapa sateekastike (maapähkinä), valkosipuli, sambal (tulinen), curry jne. Herkkukurkkuja ei käytetä.

Krokettisämpylä. Kroketti on niin pehmeä että mössööntyy väliin.
(kuva täältä, siellä myös valmistetaan ko tuotetta)
Paneroituja lihasnackseja on eri makuja ja muotoja, yleisin malli on jonkinlainen sörsselisisältö. Tunnetuin on kroketti ja sen pikkuveli bitterbal (katkeropallo). Kroketti on pitkulainen pötkö ja sen sisällä on mössöä. En itse syö lihaa joten en vuosiin tutustunut siihen sen lähemmin. Arvelin ulkonäön perusteella, että täyte on jotain (koulusta tuttua) lihaperunasoselaatikonomaista. Sittemmin lihankorvikkeet tulivat mukana kuvioon ja olen päässyt maistamaankin. Täytteessä ei ole perunaa vaan lihaa (nimeksi) ja valkoinen osio on vehnäjauhoa, voita ja mausteita sekä gelatiinia tai perunajauhoa. Ts hyvin paksu kastike joka voidaan kylmänä muovata pötköksi tai palloksi ennen panerointia.

Tarjoiluehdotus?

Lihan lisäksi täyte voi olla katkarapua tai vihanneksia tai herkkusieniä tai melkein mitä vaan ihan pieneksi silputtuna (tyyliin iberico-kroketti). Bitterballit ovat siis samaa kuin kroketti mutta eri muodossa. Niitä syödään olusen ohessa, eli baarissa voi tilata naposteluksi. Maku ei ole katkera vaan nimi tulee siitä että niitä alunperin usein vedettiin katkeron ohessa.

Bitterballen, Rudy & Peter Skitterians, Pixabay


Ilman panerointia olevat muistuttanevat suomen kebakoita, ehkä lihapullia, joskus texmex-maustein. Separaattorilihaa yms rustoja puristettuna eri muotoihin.

Snackbareilla ei yleensä ole kotiinkuljetusta, mutta suuri osa myydään mukaan. Snacksit ovat sitten vitriinissä esillä, olmin värisinä (pakasteesta) ja siitä sopii osoitella. Isommissa paikoissa tai vaikka juna-asemilla on myös "seiniä" joissa tuotteet lojuvat valmiina lämpökaapissa kolikkoautomaatissa. Snacksit ovat kyllä hyvin suosittuja, esim pikkukylässäni on kolme snackbaria vs yksi pizzeria ja yksi kiinalainen.

Paneerikamaa viriinissä.

Paneroimattomat melkein vielä vähemmän herkullisen näköisiä, puristelihaa ("lihaa").


Vaikka olen osaa päässyt maistamaan mitään kauheata himoa ei ole tullut. Tavistarjoilussa ei yleensä ole lihatonta korvikekrokettia ja silloin ainoa vegevaihtoehto on juustotasku. Friteerattu littana tyyny jonka sisällä juustoa ("juustoa").

Toki suomen grilliruoasta voi olla montaa mieltä ja olen kuullut mm kauhutarinoita lihistehtaasta. Mutta ei laatu ainakaan parantunut maata vaihtamalla ja työpaikan satunnaisissa pönötyspaukkutapahtumissa on aika helppo vilkuttaa ohimenevät snacksit eteenpäin.

Seinä-automaatti Eindhovenin asemalla. Laita raha niin luukku aukeaa.

Ranskalaisia voin kyllä suositella, kunnon Holski (/Belgia) -versiot ovat mainioita, isompia ja paksumpia kuin mäkkärin vastaavat. Ja majoneesiakin olen oppinut arvostamaan, tosin rajatuissa määrin - minulta jää yleensä yli puolet (dippaan kevyesti) kun holskit kauhovat ja suunnilleen nuolevat kiposta pohjat.

Snacksivalikoimaa kaupassa.

Monessa kodissakin on uppopaistolaite (viikoittain käytössä) ja kroketteja yms saa pakasteena (ja myydään paljon). Miten holskit voivat olla tällä ruokavaliolla edelleen Euroopan laihimpien joukossa? Polkevat kait sitten paljon?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti