Hollannin kisatasot selvitin jo
aiemmassa postauksessa. Nyt hieman tietoa miten täällä edetään tasolta
toiselle. Suomessahan voi ilmoittautua kisoihin minne lystää tai kehtaa. Toki
joskus on rajauksia (ei kansallisia startanneille, vain suomenhevosille jne, ja
ehkä 1-2-3 tasotkin rajoittavat jotain), mutta periaatteessa perusharrastelija
voi ilmoittautua perus-seurakisoihin (1-taso) Helppo Ahan jos meinaa sen osata
tai Helppo Chen vaikka Ata olisi tahkottu jo pitempään (sarjassa tikkarit
lapsilta). Hollannissa paikka vaikeammalla tasolla pitää ansaita ja alemmalla
tasolla ei tietyssä vaiheessa enää saa startata.
Ansaitseminen tarkoittaa voittopisteiden keruuta. Voittopisteitä
saa tuloksen perusteella: 60% on 1 piste, 65% 2 ja 70% 3. Jos minä
perusharrastelijana lähden ei-Hollannissa-kisanneen hepan kanssa kisaamaan on
aloitettava Bstä. Ja vasta kun 10 pistettä on kasassa saan startata L1stä. Ja
taas tarvitaan 10 ennen L2 jne. Tietenkin jotkut liitokaviot ja minua
osaavammat ratsastajat saattavat rempaista 10 pistettä 4ltä radalta, mutta itse
joudun kyllä yleensä starttaamaan sen 15-20 rataa ennekuin vaadittu tulos on
kasassa. Kun pisteitä on kasassa 40 on pakko edetä, eli rusettien tai
(tavara)palkintojen toivossa on ei voi jäädä hengailemaan.
Kisoissa ei siis voi startata kahta eri tasoa, vaan mennään kaksi rataa samalla tasolla, yleensä n 10 minuutin välillä. Tuloksia tai arvosteluja ei siinä välissä tietenkään myöskään saa ja monesti huomautukset ovatkin 2x samoja. Suomessa starttasin monesti 2 eri tasoa, jotka olivat 2 eri kilpailuluokkaa. Silloin ehti jo saada tuloksetkin ja jos siellä vaikka luki, ettei hepsu liikkunut eteen, saatoin siihen kakkosradalla puuttua. Tasaisilla suorituksilla 10 pistettä voisi siis olla 5 kisassa kasassa (1+1/kisa).
Kisoissa ei siis voi startata kahta eri tasoa, vaan mennään kaksi rataa samalla tasolla, yleensä n 10 minuutin välillä. Tuloksia tai arvosteluja ei siinä välissä tietenkään myöskään saa ja monesti huomautukset ovatkin 2x samoja. Suomessa starttasin monesti 2 eri tasoa, jotka olivat 2 eri kilpailuluokkaa. Silloin ehti jo saada tuloksetkin ja jos siellä vaikka luki, ettei hepsu liikkunut eteen, saatoin siihen kakkosradalla puuttua. Tasaisilla suorituksilla 10 pistettä voisi siis olla 5 kisassa kasassa (1+1/kisa).
Systeemi on melko byrokraattinen ja entimuinoin piti
lähetellä ties mitä kuponkeja paikalliseen SRLään (KNHS), että pisteet
kirjattiin. Onneksi touhu on nykyisin sähköistä. Pistejahti johtaa kylläkin
siihen, että ei kisata voitosta vaan pisteistä. Jos tulos on yli 60% ei ole
väliä onko vika vai eka, kunhan tuli voittopiste, ja voittajaruusuke ei lohduta
yhtään 58% tuloksella. Myös jos palaa tallille tallikamut kysyvät “tuliko
voittopiste?” ja sijoitus ei välttämättä pahemmin kiinnosta.
Tuomarit myös usein hieman räknaavat lopussa mihin päädytiin. 180 pistettä on voittopiste (M-tasolle asti maksimi aina 300) ja välillä näkyy korjauksia ylöspäin (esim. laitetaan käyntikohtaan sittenkin 7 6n sijaan) jos pisteet päätyvät lukemaan 179 tai 179,5. Tuomari "suo" ratsukolle voittopisteen.
Tuomarit myös usein hieman räknaavat lopussa mihin päädytiin. 180 pistettä on voittopiste (M-tasolle asti maksimi aina 300) ja välillä näkyy korjauksia ylöspäin (esim. laitetaan käyntikohtaan sittenkin 7 6n sijaan) jos pisteet päätyvät lukemaan 179 tai 179,5. Tuomari "suo" ratsukolle voittopisteen.
Oranssi ruusuke on voittajalle, vaan ei irronnut voittopisteitä ja ilmeet sen mukaiset. |
Systeemi takaa sinänsä sen, että vaikeampaa ei startata ennenkuin
alempi taso on hanskassa. Alle 50% tuloksesta tulee myös miinuspisteitä, eli
jos joku vaikka runnoo L2-tasoa 5 vuotta ja saa satunnaisesti 60% kun osuu eläkeikää
lähestyvä setätuomari, niin voi olla että M1-tasolta joutuu jopa palaamaan. Tai
ainakin nousee tie pystyyn ja (hevosen) loppuelämä koeteaan saada se
ensimmäinen voittopiste M1-tasolta. Myynti-ilmoituksissa voittopisteet myös
merkkaavat, voihan niillä todistaa tason. Täällä ei kuitenkaan ole KiPaa, josta
todellisia tuloksia voisi urkkia, vaan vain voittopisteet näkyvät. Ja niistä ei
näy onko ne saatua napakoilla radoilla vai vuosia yrittäen.
Saavutettu taso jää voimaaan jos ostaa uuden hevosen. Itse olen
L2 ja jos ostaisin hevosen jolla L2 (tai ylemmiltä tasoilta) pisteitä saisin
aloittaa yhtä taso alempaa (L1) tai suoraan L2 mutten enää Bssä. Jos hankin
hevosen jolla ei ole Hollannissa kisattu (vaikka olisi Suomessa tai Saksassa
mennyt vaativaa), saisin edelleen aloittaa max B tasolta, koska hevosella ei olisi kisattu Hollannissa ja itse olen harrastelija.
Toki, jos osasisin moisella kopulla ratsastaa, eteneminen seuraaville tasoille
voisi olla ripeää.
Tällä sinkoaisin tasojen läpi vilauksessa? Valegro ja Charlotte Dujardin. |
Jos/kun on Hollannissa edennyt Z1 tasolle saa itse päättää
mitä starttaa ja B on kielletty. Eli (semi)ammattilaiset voivat startata esim
nuoria vain L1/L2-tasolla pari kertaa testimielessä ja edetä samointein muille
tasoille. Eli tietenkin Anky, hankkiessaan uuden, starttaa mitä lystää eikä aloita pohjalta. Vastaavasti esim nykyhevosta ostaessani väittivät L1 tasoiseksi. Ei
tosin startattu joten Z1-ratsija selkään ja radalle. 58,3%, näppäräkään ratsija
ei riitä, jos hevonen ei ole tehtäviin valmis (ostin silti).
Suomessa starttailin HelppoAta kangilla, ja se sujui välillä
jopa maagisen 60% pintaan. Hollannissa olen useammalla hevosella aloittanut
Bstä, mutta vielä kertaakaaan ole hetinyt L2 pitemmälle (ennenkuin hevosesta
jätti aika). Vasta Z-tasolla saa ripustaa kanget, joten tarvitsen vielä ainakin
20 rataa (M1+ M2, ja tuskin saa joka kisasta voittopisteitä), todennäköisemmin
50, joten voipi olla etten kankitasolle enää tule yltämään ikinä. Jatketaan
yrittämistä!
Ps vastaavia pisteviritelmiä on esteillä (puhdas rata tuo
pisteitä) ja kenttäpuolella. Jotta saa kisata esteitä pitää olla jotain
koulupisteitä alla (B nyt ainakin) ja vastaavasti kenttää pääsee (virallisesti)
kisaamaan vasta kun on estepisteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti