Laiton adoptio on ollut viime aikoina uutisissa. 70-80-luvuilla jopa Hollannin virkamiehet avustivat laittomissa adoptioissa mm Brasiliasta, Sri Lankasta ja Columbiasta. Tämä on ollut melko yleisessä tiedossa jo pitempään, mutta asiaa ei ole tutkittu, vasta viime aikoina vaatimus sekä lapsilta (nyk, aikuisia, tietty) että eri järjestöiltä on sen verran kuuluva, että asiaa on luvattu tutkia.
ED 8.12.2018 "Virkamiesten lapsikauppa: Suu kiinni laittomasta adoptiosta", kuvassa iloisia lentoemoja Korealaisten adoptiolasten kanssa 1972. |
Eritoten 70-luvulla adoptio otti vauhtia, kun 1970 adoptoitiin 407 lasta, oli anomuksia 1979 jopa 3388. Tätä määrää ei saatu laillisesti nopeasti hoidettua ja odotusajat venyivät jopa viiteen vuoteen. Joten vanhemmat ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja hakivat erilaisten välikäsien kautta itse lapsen ulkomailta. Välillä lapsi jopa kirjattiin omaksi, olevinaan Brasiliassa syntyi lapsi kun oltiin reissussa. Toisissa tapauksissa maksettiin isojakin summia ja eräskin radiotoimittaja kertoi avoimesti televisiossa hankkineensa lapsen Nepalin kunniakonsulin avustuksella. Pahimmillana puhutaan jopa lapsikaupasta ja lapsenryöstöistä -synnytysairaalassa vaiva vietiin äidiltä ja väitettiin kuolleeksi.
Ja tosiaan, ainakin Brasilialaisten lasten kohdalla, myös virkamiehet olivat sopassa mukana. Käytännössä lapsia adoptoitiin liukuhihnalla hollantilaisten pyörittämästä lastenkodista São Paolon Hollannin konsulaatin attasean auttaessa järjestelyissä. Jo 80-luvulla aiheesta, joka kulkee nimellä Brazil Baby Affair, jonkinverran kohistiin, ja silloin silloinen valtionsihteeri Virginie Korte-Van Hemel lohkaisi: Tällä hetkellä en ole aikeissa tehdä asialle mitään. Ei lasta voi takaisinkaan lähettää. On ikävää, että asiat kulkevat näin, mutta lapsen eduksi voi olla parempi mennä laillisen adoption suuntaan. Luulen ettei asialle [laittomalla adoptiolle] ole paljoa tehtävissä.
Pexels.com |
Käytännössä valtionsihteerin sanoma noudattelee Hollannissa usein muutenkin käytettyä linjaa, jos laittomuus on jo tapahtunut eikä homma purkamalla parane (esim laittomat lisärakennuksetkin), ei auta kuin antaa olla, tai jopa leimata luvalliseksi.
Adoptioita aletaan ensi keväällä tutkimaan tarkemmin. Koska laittomuus johtaa jälkien lakaisuun ja väärennettyihin dokumentteihin, adoptiolapset kärsivät aiheesta eniten. Nykysin on vahvana näkemys, että jokaisella on oikeus tietää mistä on kotoisin, mutta jos jos syntymätodistus on väärennetty on mahdotonta enää löytää juuriaan.
Pexels.com |
Tutkimus kattaa vuodet 1967-1998 ja vienee ainakin vuoden. Onkohan Suomessa tapahtunut mitään vastaavaa?
Lähteet: ED paperilehti la 8.12 ja nettilähteet, mm yksi ja kaksi.
Ps. Egyptilapsi pääsi jouluksi kotiin. Ilmeisesti hollantilainen isä on ilmoittautunut ja syntymätodistus saatiin lopulta tehtyä. Menneinä kuukausina mm paikallinen asianajaja oli todistellut, että isä voisi olla egyptiläinen. Ilmaantuneesta isästä ei ole lehdessä lisätietoa, vauvan äiti ei halua enää julkisuuteen. Lähde ED 21.12.2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti