Linnuntietä on siirrytty kuvauspaikalta 400m, edelliseltä taukopaikalta 1,2 km ja uskoisin, etteivät hevoset pahemmin ole kierrelleet, joten 20 km tulee olemaan haaste. Tämä tauko onkin sitten isompi, paikalla on katos ja tarjotaan nakkisämpylää ja hernekeittia sekä glühweinia (hehkuviiniä). Epäilen, että olisi riittänyt minullekin mutta en syö lihaa joten en sitten hakenut annosta. Vesilasin sentään. Torvisoittokuntakin on taas paikalla.
 |
| Taitaa olla kuumaa. |
Koska tauko on pitempi (vaikka tuskin pajon pitempi kuin edellinen) hevosia kevyesti loimitellaan ja useimmat tulevat selästä. Ns Enkkuloimia ilahduttavan paljon. Suomessa kuvio (kelta-puna-musta-raita) on tunnettu, ja alunperin se oli käytössä Newmarketin laukkaradalla. Itsellänikin on yksi fleece ko värein ja sitä on arvottu mm Saksan lipuksi. Tavisholskiheppailjoille ei sano mitään. Vihdoin, metsästäjien keskuudessa, loimeani ymmärrettäisiin.
Oppaani hieman kritisoi reittiä ja jakaa epäilyni, että kilometrejä ei ole turhan montaa, saati esteitä. Muutenkin pieni joukko, vain 15 hevosta, eli 13 + hajuvana + keskeyttänyt. Yleensä heidän jahdeissaan on 30-50 osallistujaa ja paremmat järjestelyt liikentenvalvojineen päivineen. Myös reitti on merkattu, että vaikka koirat tai hajuvana sekoilisivat päästään kuitenkin kiertämään se mitä pitää. Lisäksi hän kertoo, että heidän järjestämillään metsästyksillä ei ole ruokataukoa vaan hoidetaan run:it alta, hoidetaan hevoset kuntoon ja sitten vasta syödään.
 |
| Seisoskelua... |
Lopulta hajuvana lähtee, veden läpi. Arvaankin, että sinne mennään, ja valokuvaajatkin ovat jo hollilla. En kuitenkaan kehtaa hylätä opastani, ja pian meidät hätistetäänkin autoon. Kuitenkin ajamme vain kulman ympäri odottelemaan kuvaajia ja näin saan veden ylityksestä vain takaapäin kuvia. Toisaalta vastavalossa on puolensa. Hevosten edettyä kuvaajat hölkkäävät autoille.
 |
| Ei se vedessä haise kuitenkaan. |
Pian ohitamme hevoset, jotka juuri menevät portista metsän puolelle. Toisella puolella metsää (olemme taas siirtyneet vain reilun kilometrin) autosta ulos ja kuvaajat hölköttelevät ruohikon poikki. Tätä kuvamahista en missaa kun veden missasin joten pingon perään. Nurtsilla näkyykin kahdet kavionjäljet, hajuvana ja isänsä was here. Asemoidumme n 5m leveän veden laidalle, kohta ne sen ylittävät.
 |
| Tuosta polskien yli. |
Jonkun ajan kulttua kuuluukin kavionkapsetta. Joka kohtapuoliin jo vaimenee (ehkä koska siirtyvät tieltä ruoholle?). Kunnes soi pilli - kaikki autoille.
Hevosjoukkio & koirat olivat hukanneet jäljen täysin ja ylittäneet jo junaradankin. He ohittivat kytispaikkamme n 20 m päästä, radan toisella puolen. Eikun nopsaan kotiin ja valitettavsti olimme myöhässä, "kill" (palkinto) oli jo annettu koirille. No, jotain kuvia vielä sai, varsinkin kun yksi koirista retuutti saaliin rhododendronpuskiin ja Master niitä sitten koitti saada sieltä pois / suojella istutuksia.
 |
| Master puhaltaa torveen ja koirat seuraavat. Alta aikayksikön ne olivat jo trailerissa. |
Että sellainen metsästys. Käyn jos mahd maaliskuussa katsomassa toisen (sain kysyttyä yhden päivämäärän osallistujilta, kun muualta tietoa ei saa) ja katsotaan olisiko reippaampi. Toisaalta ainakin estepuoli voi olla heikko, ei täällä ole brittiläisiä kivimuureja tai pensasaitoja. Välillä kiepataan sitten jokun tallin maastoestekentän kautta tmv, mutta harvemmin kait esteitä reitille rakennellaan.
 |
| Parkkikselle sitten vaan. |
Alla vielä karkeasti tämän kerran reitti, kuten sen arvioin. Piirrettynä on vajaa 10 km, vaikka olisivat jossain hieman kiertäneet niin 20 siitä ei saa millään. Hevosetkaan eivät olleet edes hikisiä, tosin lähes kaikki oli klipattu (ajeltu).
 |
| Google maps: X= alku ja loppu, 1 ekat kuvat, 2 mäen alapuolella, 3 pellon reunalla, 4 ruokatauko, 5 metsä, (ei hevosia, kulkivat junaradan toista puolta kuten piirrettykin). |
Kaikkineen päivään mahtui siis paljon seisoskelua ja näinko 2 laukkapätkää? Eli sikäli alle odotusten. Mutta hyvä opas avitti paljolti (vaikka välillä oli jo hieman tylsää odotella) ja onpahan nyt koettu yksi alusta loppuun. Ja sinänsä eivät syrjineet tavista, ruokaa ja juomaa tarjottiin vaikkei Land Roveria olekaan vaan vain fillari. Ja lopuksi sain oppalta jopa heidän yhdistyksensä 2020 seinäkalenterin, kelpaa fiilistellä ammattilaiskuvien kanssa koko vuosi.
Lisätty 8.3: Eilen piti siis olla se seuraava mesästys, Croy. Croyn linna on pikkukylässäni, josko se olisi hieman tapahtumarikkaampi. Kun sain päiväksen uikittua olin siis tikkana paikalla, vaan eipä näkynyt hevosen hevosta.
Tod näk metsästys oli peruttu koronan takia, sillä ainakin keli oli mitä mainioin. Tietoa (miksi peruttu) en tietenkään mistään saa, mutta asuinalueellani (Noord-Brabant) on eniten tartuntoja. Itse asiassa ensimmäinen tartunta täällä vahvistettiin muutama tunti Suomea myöhemmin (pl Suomen ihan eka Lapin tapaus). Ts Hollanti oli pitempään puhdas. Mutta ahdas maa, kun Suomessa on reilussa viikossa (la 7.3) 19 tapausta täällä oli jo samointein 10-kertainen määrä eli 188!
Koska, kuten sanottu, en saa mesästysinfoa oikein mistään, joudun tällä erää vetämään johtopäätökset ainoan nähdyn pohjalta: Ei ollut kovin jännää. Croysta lötyy kuvia vuodelta 2018 ylläolevalta videolta, samat ukot ja akat (ja hepat) kuin nähdyssä metsästyksessä eli sama järjestäjä. Ja aika sama meininki, sillä kaikki hyppykuvat ovat parin ojan kohdalta, jonne seurantajoukot / valokuvaajat siis ohjattu.
En sano, että itse ihan rentona edes laukkasin 30-50 hepan laumassa. Mutta ihan sellaista reikäpäänä yli esteiden -meininkiä kuin Briteissä (ehkä) on en usko että täältä koskaan löytyy. Kun ei ole korkeuseroja eikä esteitä. Ulkoiset puitteet kuntoon ja sitten ollaan olevinaan metsästämässä. Hevosille varmana ihan hyvä vaihtoehto.
Jos joskus vielä jonkin metsästyksen löydän, laitan kyllä blogiin. Niitä kuitenkin on joka vkl talvella, mutta missä??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti