Haarlemin järvi

Hollannissa on paljon vettä. Koska suuri osa maasta on merenpinnan alapuolella vesihuolto - kanavat, sulut, padot ja pumput - on erittäin suuri osa Hollannin infrastruktuuria. Tällä hetkellä suurin uhka on merenpinnan kohoaminen. Eri aikoina on ollut eri uhkia, kauan sitten yksi merkittävimmistä oli Haarleminjärvi.

Yleensä, jos paikan nimessä esiintyy järvi, paikka on järven rannalla. Haarleminjärvi - Haarlemmermeer - on Haarlemin naapurikunta. Kunnan rajat noudattelevat vanhan järven ääriviivoja, kunta siis on järvi. Kuivatettu järvi.

Kuvakaappaus Googlen hakutuloksista. 

Alunperin alueella oli kolme pienempää järveä, jotka parin myrskyn myötä yhtyivät yhdeksi isoksi 1500-luvun alussa. Alla keskiaikainen kartta järvestä. Pohjoinen on viistosti ylös oikealle, vinoviiva vas yläkulmassa on rannikko ja punertavat alueet ovat Leiden (vas) sekä Haarlem (yläoik).

Haarlemin järvi, 1600-luvun kartta. Kirjasta Historische Atlas van Haarlem

Koska Hollanti on alavaa maata, iso vesimassa ei ole kätevä  Suunnitelmia järven kuivatukseen olikin useampia, jo 1600 ja 1700-luvuilla.

Yksi suunnitelmista, vuodelta 1745. Kirjasta Historische Atlas van Haarlem

Lopulta myrskyissä 1825 ja 1834 sekä Amsterdam että Leiden olivat uhattuina ja lähempänä järveä vesi ylti monille pelloille ja jopa pyyhkäisi pienen saaren mennessään. Niinpä vuonna 1837 tuli Kuninkaan Päätös jonka pohjalta alettiin tosissaan tutkia onko järven kuivattaminen mahdollista. Kuivatussuunnitelman valmistuttua kuivatus aloitettiin 1840. Ensimmäisenä kaivettiin kanava järven ympärille, Ringvaart (Rengasreitti) joka on paikoillaan edelleen.

Ringvaart. Oikealla vanhaa järvenpohjaa, joka laskeutuu kanavan (pato)reunalta.

Kun kanava oli kaivettu aloitettiin 1848 pumppaus höyryllä toimivilla pumppuasemilla. Vuonna 1852 pumpattiin viimeinen pisara - tilalle saatiin 18 000 hehtaaria viljelysmaata.

Cruquiusin pumppuasema - nykyään museona.

Kun kaikki oli valmista rakennettiin vielä kolme isoa pumppuasemaa, jotka pitävät Harlemmermeerin tänäkin päivänä kuivana. Vapaalle maalle kaavoitettiin sitten teitä ja kyliä. Jos paikkaa kurkkii vaikka Google Mapsissa, näkyy, että alue on ihmisen tekemä - kaikki on kovin suoraviivaista. Kunnalla on myös pieni metsä, Haarlemmermeerse Bos (vrt aiempi tekstini Hollannin luonnosta eli "luonnosta") ja keinotekoinen pikkujärvi. Suurimmassa asuinkeskittymässä, Hoofddorpissa, on sitten koetettu leikitellä asemakaavalla - lähiöiden tiet kulkevat mutkitellen, lähinnä vain hankaloittaen kulkemista.

Näppärää kaavoitusta (lähde: Google Maps).

Myös Schipholin lentokenttä on Haarlemmermeerissä. Lienee maailman ainoa lentokenttä, joka sijaitsee järven pohjassa, Schiphol on 4 metriä merenpinnan alapuolella.

Kuivatus tietenkin vaikutti myös elinkeinoelämään - järvi poistua ja tilalle tuli viljelysmaata. Tällä oli myös vaikutuksena Spaarne-joen yli menevän sillan nimeämiseen. Entinen Kalasilta on nykyisin Maitosilta!

Melkbrug