Villieläimet vähissä

Otsikon eläin sopii tässä kohtaa lukea hieman nisäkkäitä laajemmalti: Maailman Luonnonsäätiön (WWF) tuoreen tutkimuksen mukaan Hollannin villieläimistö on puolittunut vuosien 1990 ja 2019 välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lintuja ja hyönteisiä. Lainaus: Erinäiset lintu- matelija- ja perhoslajit, jotka aiemmin esiintyivät yleisesti ovat nykyisin harvinaisia. 

Hanhiparvi Oostvaardersplassenilla. Hollannin luonnossa esiintyy myös tuulimyllyjä ja voimalinjoja.

Typpipäästöt ovat suurin syy tähän katoon. Hollannin 'luonto' on pitkälti hiekkamaata eli kanervikkoa. Typpipäästöjen myötä kanervikkojen eläinpopulaatiot ovat kutistuneet jopa 70%. Tutkimus (yhteistyössä Hollantilaisten luonnontutkimusorganisaatioiden ja Hollannin tilastokeskuksen kanssa) todistaa kiistatta typpipäästöjen negatiiviset vaikutukset luontoon, vaikka mieltäosoittavat maanviljelijät koettavat tulkita lukuja oman etunsa mukaan.

Kukkivaa kanervaa, tässä kohtaa metsänreunassa, jopa pienesti mäessä, yleensä kanerva on laajoilla tasangoilla. Tutkimuksen mukaan entimuinoin tässä kuvassa olisi kuhissut myös perhosia.

Maanviljelijöistä olenkin jo kirjoittanut - ja siitä, että typpipäästöjen ykköstoimenpide on laskea ajonopeuksia. Uudet nopeudet astuvat voimaan maaliskuussa. Liikenne on pisara meressä, parasta olisi puolittaa karjakanta villieläinten sijaan!

Yksi puolustuspuheista on, että mitäs sitten syöt, jos maatalous puolittuu. No, syödään ihan saamaa holskipöperöä, sillä 75% menee vientiin ja on kaikkineen vinoutunutta että peukalonpään kokoinen Alankomaat on lihanvientitilastoissa maailman kärkisijoilla.

Typpipäästökartta. Suomen elukat ovat toistaiseksi turvassa. ED 6.2.2020.

Tilanne on onneksi korjattavissa, tutkijoiden mukaan populaatiot korjaantuvat nopeasti, ja jo välillä kadonneet lajit palaavat, jos typpipäästöjä rajoitetaan. Typpipäästöt osuvat kasvillisuuteen siten, että ruohot ja muut ei-kukkivat kasvit kukoistavat ko 'lannoitteesta'. Ja kukkimattomuus vie perhosilta ja mehiläisiltä elinmpäristön. Jolloin linnut katoavat jne.

Osaltaan tämä on vaikuttanut myös tammikulkurinirkon voittokulkuun. Kun puiden alla (tienvarsilla) ei kasva kukkia alue ei houkuttele hyönteisiä eikä myöskään lintuja. Jotka söisivät myös ko toukkia (esim tali- ja sinitiainen) ja pitäisivät vitsauksen aisoissa. Tietyissä kunnissa testailtiinkin viime vuonna istuttaa niittykukansiemeniä pientareille, hyvin tuloksin.

Sinitiaisia etupihalla. Kirkkaanpunainen piste on magnolian takana oleva azalea, on kukkinut koko talven kun ei talvea ole ollut. Harmi, pensas oli keväällä aina hieno kokopunainen kukinto, nyt kukkii pari kukkaa kerrallaan "turhaan" ja kevääksi ei jää mitään.

Lyhyesti: vähemmän maataloutta, enemmän monimutoisuutta. Viime viikolla oli radiossa sarja aiheesta ja hollantilaisille siisteys on tärkeää, puutarhan ja tienvarren sopii olla niitetty ja napakka, syksyllä leikataan kaikki kasvit pois ja haravoidaan lehdet. Radio-ohjelman mukan holskien sopii nyt vaan tottua hieman räjähtäneempään kokonaiskuvaan: kuolleissa kasvinvarsissa talvehtii hyönteisiä ja  kesälläkin ne viihtyvät korkeammassa tienvarren niittykukkaheinikossa. Kaiken ei tarvitse muistuttaa golfkenttää.

Krookukset ovat tänä vuonna ajoissa (kuva 9.2). Taustalla naruaidan takana "villikukka-alueeni" jolla kasvaa kesäisin mm. zinniaa, unikoita, punakosmosta, kesäpäivänhattuja..., kaikki siemenestä ja ötököiden iloksi. Ja talvella annan ko kasvien kuolla pystyyn, ruskeissa töröissä talvehditaan (ehkä). Koska talvea ei ole osa on jopa vihreänä, ei sentään kuki.

Omassa puutarhanhoidossani noudatan ohjeita onneksi jo itsestään. Laiska puutarhuri vai luonnonystävä?