Ratsastusajokortti

Jos Hollannissa haluaa ratsastaa liikenteessä (maastossa) on mahdollista myös hankkia ratsastusajokortti (ruiterbewijs, sanatarkasti ratsastajatodiste, ajokortti on rijbewijs eli ajotodiste). Satunnaisesti sitä tarvitsee, esim Amsterdamin vesijohtodyyneillä  (jotka olivat Haarlemin tallin naapurissa) saavat ratsastella vain kortin haltijat (+ maksullinen vuosikortti piti hankkia). Myös jotkut maastohepanvuokraajat (yritykset) saattaavat sen perään kysellä. Lisäksi se aiemmin tarjosi extravastuuvakuutuksen. Ja kun omasit kortin saatoit esittää osaavasi asiasi, eli jos liikenteessä sattui jotain oli vahvemmilla.

Mun ponin silloisen vuokraajan ajokorttikoeryhmä + arvostelija. Kaikilla numeroitu liivi.
Kuva on niin vanha, että kuva kuvasta, sillä ei ole digitaalisena.

Muutama vuosi sitten vakuutuspuoli muuttui, joten ajokortti on nyt oikeastaan ainoastaan muutamilla maastoilualueilla tarpeen. Toisaalta siitä sanotaan, että ei se haitaksi ole, opitaanhan siinä hieman lajemmin ratsastusta sekä hevosen hoitoa ja käytöstä kuin ehkä pelkillä ratsastustunneilla.

Ajokortin voi suorittaa kurssin avulla, muutama tunti tai viikonloppu + kokeet. Tai, jos arvelee osaavansa ihan pelkillä kokeilla. Kokeita on kaksi (kuten autoajokortillakin), teoria ja käytäntö. Teoria on monivalinta ja käsittelee hevosen hoidon lisäksi myös liikennesääntöjä. Milloin hevonen kuuluu tielle ja sopiiko pyörätiellä ratsastaa. Kuka väistää millaisessa risteyksessä jne. Kirja kannattaa kyllä hankkia että tietää mitä kysytän, myös mallikokeita on tietenkin harjoitteluun ja harjoituskirja. Itse en sen kummemmin kyllä kursille mennyt.

Reilun kymmenen vuoden takaiset oppi- & harjoituskirja

Liikennepuolella on muutamia Suomesta eroavia sääntöjä, mutta taidan laittaa niitä toiseen postiin ettei tämä veny liikaa.

Kirjan liikenneosiota.

Käytännön kokeessa sitten arvostellaan kaikki selkäännoususta alkaen. Myös varusteet tarkistetaan. Samaisesta metsäsyystä jonka takia itse tarvitsin ko ajokortin myös silloisen hevoseni vuokraaja suoritti sen myöhemmin hevosellani. Varustetsekissä tuli huomautus jalustinhihnakoukusta, sen stoppari oli kiinni, kun saisi olla turvallisuusssyistä auki. En tiedä paljonko ko stoppareita enää edes käytetään (estesatuloissa?, koulusatuloissani en ole nähnyt), mutta Stübbenissä vm -66 sellainen oli. Oikeasti isoilla esteille sen on kyllä parempi ollakin kiinni.

Hakanen mainitaan kirjassakin.

Sitten pitää  mm. ravata keventäen ja kevyessä istunnassa ja harjoitusravia, viimeisin myös ilman jalustimia (ja pitiköhän ne jopa ravissa pyydystää takaisin?). Mennä kapeasta kohtaa läpi ja hypätä 60 cm. Ja poistua ryhmästä & palata, joka oli omassa kokeessani vaikein. Suoritin sen laina-ratsastuskouluhaflingerilla (silloin ei ollut vielä kuljetusmahdollisuutta, että olisi omalla voinut) joka ei oikein tahtonut poistua kaverien luota ja lopulta hieman pukittelikin. Lopuksi mennään vielä tienlaitaa ja näytellään suuntamerkkejä.

Hurja hyppy

Itse suoritin ajokortin 6 kk Hollantiin saavuttuani. En puhunut tullessa hollantia, joten kirjan lukeminen (ja kokeessa käskyjen ymmärtäminen) vaati hieman ekstrapaneutumista. Onneksi koe oli monivalinta, sillä järkevää lausetta tuskin olisin osannut kirjoittaa hollanniksi. Nyt tarvitsi vain ymmärtää luettu.

Jalkojen (virhe)asennot, hyvä oppia hollannin alkeiden ohessa.

Se luetun ymmärrys vaati kyllä omansa, monestako sanakirjasta löytyy hoefkatrolontsteking? Tai edes Wikipediasta (ja huom, tästä on melkein 15v, jolloin netti oli vielä himpan köykäisempi kuin nykyisin). Ei auttanut kun lukea oireet ja vertailla raamattuun Terve ja sairas hevonen että mikä mikin on? Hoefkatrolontsteking on sädeluuontuma, samaan syssyyn opin mm. kaviokuumeen, kehärenkaan, liikaluun ja jänispatin nimitykset hollanniksi, vaikken vielä osannut "normaalia" hollantia kunnolla. Tärkeysjärjestys!

Korttikoekeen ottopaikka oli Hilversumissa harrastelentokentän vieressä.
Koska mun super Jesper-poni ei pelännyt mitään piti mennä heti melkein kiitoradalle norkoilemaan.
Vuokraaja toivoi asennollaan olevansa kuvasta ulkona. Ponia ei kauheasti kiinnosta.

Läpi meni, pukitteluista ja kielitaidottomuudesta huolimatta.