maanantai 24. syyskuuta 2018

Uudella sarella saa jo vierailla

Kirjoitin tästä jo pari vuotta sitten ja nyt on osin valmista - Hollanti on saaristoa rikkaampi. (Taustat voi tsekata edellisestä kirjoituksesta).

Satama. Kuvat natuurmonumenten-sivustolta.

Saarista suurin avattiin yleisölle 8 syyskuuta. Sinne ei vielä mene lauttaa, mutta se on hankkeilla. Toistaiseksi pitää siis olla oma tai vuokrattu vene. Suurimmalle saarista (ja se on ainoa joka on yleisölle avoin) on laitettu laiturit, näköalatorni (12m), ulkoilureitti (12 km) ja uimaranta. Pienemmät ovat vielä osin tekeillä.

Googlen karttaan saaria ei ole piirretty, mutta satelliitista näkyy.


Toistaiseksi saaret ovat jokseenkin kaljuja, mutta metsänvartijan mukaan jo viime keväänä, puolivalmiilla saarilla, pesi tuhansia lintuja.

Saariston rakenne on omalaatuinen, varsinaista kovaa maata on vain reunoilla. Keskus on mutaa / suistoa. Niinpä kävelyreitti on tarkkaan merkitty ja siltä ei kannata poiketa.

Pysy polulla!


Paitsi että saaristolla on tehtävä lintujen pesimäalueena, toivotaan, että ne toimivat luonnollisena vedenpuhdistamona. Myrskyllä saaret tulvivat ja tarkoitus olisi, että Markermeerin mutaisesta vedetä jäisi muta saarten alaville maille / keskelle, ja vesi suodattuisi puhtaana reunavallien läpi takaisin.

ED 7.9.2018. Tässä näkyy, että pitkälti vain ääriviivat kovaa maata.

Yleisölle avoimelle saarelle on vielä tulossa infokeskus, vessat ja pikku kuppila, huoltorakennuksia, talo saaren huoltajalle / vartijalle, talo tutkijoille, ateljee taiteilijoilla ja muutama mökki yöpymiseen. Näiden pitäisi valmistua ensi kevääksi.  Onkin ollut keskustelua pitääkö saarille ylipäänsä päästää ihmisiä. Mutta rahoitus on pitkälti yleisövaroin (mm paikallinen veikkaus ja verovarat), niin tuumaillaan että tarjotaan edes vierailumahdollisuus vaihtarina.

Suunnitelma, sama paikka kuin ylin kuva, saavat hieman säätää jos meinaavat vehreäksi laittaa.
Toisaalta, tuskin niitä tyhjinä saisi pidettyäkään, joten yritetään edes hieman kanavoida.

Ps. Tollainen tuli.

Jalat ovat valurautaa, ei ihan heti keikahda.

Edit: Elokuussa 2021 lensin suomenvierailun jälkeen Marker Waddenien yli ja sain ihan käypäsen kuvan. Onpahan tästäkin sentään jotain omaa kuvamateriaalia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti