Pääministerin puhelin

Hollantia johtaa pääministeri Mark Rutte jo vuodesta 2010. Sanon johtaa, sillä Hollannissahan ei ole presidenttiä vaan kuningas, mutta toimi on lähinnä seremoniallinen. Vaikka kuningas valtionpäivien avajaispuheen pitääkin. Ne ovat aina syyskuun kolmannella viikolla ja siinä sivussa lehdissä on myös muutakin juttua uuteen istuntokauteen liittyen, tällä kertaa esitellään pääministerin työhuone.

ED 22.9.2018, Mark Rutten kummajaiskabinetti.

Ja kas, minulta on jäänyt aivan huomaamatta, että Ruttellä on Nokia!

Kuulemma puhelin on useamminkin (hyväntahtoisen) pilkan kohteena parlamentissa, ja keväällä siitä esitettiin kysymys Leidenin Yliopiston kyselytunnilla. Että miksi.

Rutte antoi useamman argumentin Nokian puolesta:

• Se on kätevä: Sillä voi myös vasaroida nauloja.
• Se on niin vanha, että sinne ei voi asentaa salakuuntelusovelluksia: Jos tulen ulkomailta iPhoneni tyhjätään perinpohjin. Nokian saan aina pitää mukanani.
• Nokialla on nopeampi tekstitellä: En ole koskaan oppinut kirjoittamaan nopeasti iPhonella.
• Nokiassa ei ole what's-app-ryhmiä: Näen ympäristössäni ihmisten stressaantuvan kun pitää olla kaikesta ajan tasalla ja vastailla, itse kuljen rentona elämässä.
• Mieluummin luen kirjaa tai lehteä [kuin älypuhelinta].

Geen stijl-nettisivulta löytyi todellaisoresoluutioinen pääministerin työhuonekuva (ANP) josta tämä leikattu. Ihan kaikken vanhin malli ei ole kyseessä, sillä siinä on jo puhelin.
Geen stijl on suoraan käännettynä, 'tyylitön', ja siellä onkin kaikenlaista asiatonta uutisointia, tässäkin otsikkona Urki päämisterin huonetta. 

Kuten näkyy, Ruttellä on myös älyluuri, mutta sitä hän sanoo käyttävänsä vähemmän - joskus selailen uutisia.

Skandinaavirakkaus on laajempaakin, vielä ihan viime vuosiin asti hänen yksityisautonsa oli Saab 9-3 vm -99.

Kuva täältä, ottanut Leo Vogelzang

Autokuva liittyy lamanaikaiseen juttuun, jossa arvostellaan sanoja vs tekoja. Hallitus kannusti kuluttajia kuluttamaan, jotta noustaan laamsta, jolloin lehti teitenkin peräänkuulutti pääministeriltäkin tekoja, milloin Saabi menee vaihtoon? Kuvan rekisterinumerolla en saanut enää osumaa paikallisesta ARKsta. Rekkari voi toki olla fotoshopattukin, pääministerin yksityisyyden takia.

ps. kirjoitin tarkoituksella Ruttellä, joka kuulostaa ehkä väärältä. Mutta u lausutaan täällä yynä, jolloin Ryttellä on korrektia suomea.

Uudella sarella saa jo vierailla

Kirjoitin tästä jo pari vuotta sitten ja nyt on osin valmista - Hollanti on saaristoa rikkaampi. (Taustat voi tsekata edellisestä kirjoituksesta).

Satama. Kuvat natuurmonumenten-sivustolta.

Saarista suurin avattiin yleisölle 8 syyskuuta. Sinne ei vielä mene lauttaa, mutta se on hankkeilla. Toistaiseksi pitää siis olla oma tai vuokrattu vene. Suurimmalle saarista (ja se on ainoa joka on yleisölle avoin) on laitettu laiturit, näköalatorni (12m), ulkoilureitti (12 km) ja uimaranta. Pienemmät ovat vielä osin tekeillä.

Googlen karttaan saaria ei ole piirretty, mutta satelliitista näkyy.

Toistaiseksi saaret ovat jokseenkin kaljuja, mutta metsänvartijan mukaan jo viime keväänä, puolivalmiilla saarilla, pesi tuhansia lintuja.

Saariston rakenne on omalaatuinen, varsinaista kovaa maata on vain reunoilla. Keskus on mutaa / suistoa. Niinpä kävelyreitti on tarkkaan merkitty ja siltä ei kannata poiketa.

Pysy polulla!

Paitsi että saaristolla on tehtävä lintujen pesimäalueena, toivotaan, että ne toimivat luonnollisena vedenpuhdistamona. Myrskyllä saaret tulvivat ja tarkoitus olisi, että Markermeerin mutaisesta vedetä jäisi muta saarten alaville maille / keskelle, ja vesi suodattuisi puhtaana reunavallien läpi takaisin.

ED 7.9.2018. Tässä näkyy, että pitkälti vain ääriviivat kovaa maata.

Yleisölle avoimelle saarelle on vielä tulossa infokeskus, vessat ja pikku kuppila, huoltorakennuksia, talo saaren huoltajalle / vartijalle, talo tutkijoille, ateljee taiteilijoilla ja muutama mökki yöpymiseen. Näiden pitäisi valmistua ensi kevääksi.  Onkin ollut keskustelua pitääkö saarille ylipäänsä päästää ihmisiä. Mutta rahoitus on pitkälti yleisövaroin (mm paikallinen veikkaus ja verovarat), niin tuumaillaan että tarjotaan edes vierailumahdollisuus vaihtarina.

Suunnitelma, sama paikka kuin ylin kuva, saavat hieman säätää jos meinaavat vehreäksi laittaa.

Toisaalta, tuskin niitä tyhjinä saisi pidettyäkään, joten yritetään edes hieman kanavoida.

Ps. Tollainen tuli.

Jalat ovat valurautaa, ei ihan heti keikahda.

Edit: Elokuussa 2021 lensin suomenvierailun jälkeen Marker Waddenien yli ja sain ihan käypäsen kuvan. Onpahan tästäkin sentään jotain omaa kuvamateriaalia!

Lapsi syntyi Egyptissä

Sylvia van Baarlen sai sunnuntai-iltanan 2. syyskuuta jokseenkin odottamattoman WhatsApp-viestin: Äiti, älä pelästy. Synnytin aamulla hotellihuoneen kylppärissä pojan. Meillä on kaikki hyvin. (Ekana tietty tulee mieleen, että oisko soittaminen ollut näppärämpää?). Anyway, tapahtui siis seuraavaa:

Olletikin hotellihuoneselfie, oli ED lehdessä 5.9 / yksityiskuva

Britt van Baarlen (18 vee) vietti kesän Egyptissä, sukulaisilla on siellä loma-asunto. Hurghadassa on käyty jo 13 vuoden ajan, joten mikäs siellä palmujen katveessa. Kun äiti tuli kesän puolivälissä käymään hän oli huomannut Brittin lihoneen, mutta arvelivat sen johtuvan hotellin makoisasta buffasta ja lomailusta (ja vodkasta ja vesipiipusta).

Muu perhe oli jo palannut ja Britt jäi vielä muutamaksi päiväksi. Sunnuntaina 2.9 piti lentää kotiin mutta sitten tulikin vatsakrampit ja ripuli ja hieman isompi ylläri siinä äkistellessä.

ED 14.9.2018

Mikäs siinä, terve lapsi, mutta vastasyntyneen - passittoman - kanssa ei noin vain kotiin palatakaan ja nyt Britt lojuu jo reilut kaksi viikkoa hotellihuoneessa lapsineen. Hollannin ulkoministeriö yms tahot ovat menossa mukana, hätäpassin saisi pikaiseen, mutta... Egyptin laki määrää, että lapsella pitää olla syntymätodistus, jossa merkittynä myös isä. Vaan siitäpä ei ole tietoa.

Lapsi on siitetty marraskuussa, bileiden ohessa, isä ei ollut Brittin tuttu eikä hän siihen ole sen jälkeen törmännytkään. Edes julkisuus (hommasta on ollut jo pari kertaa lehdessä) ei ole isää kolostaan hätistänyt, joten nyt ei auta kuin toivoa, että ministeri / diplomaattitasolla ongelma saadaan ratkaistua.

(Iso)äiti sekä hyvin ystävälliseksi & avuliaaksi kehuttu hotellin henkilökunta.

Toistaiseksi Brittin (äitiys)loma jatkuu hotellihuoneessa, onneksi äitikin pääsi pikaiseen paikalle avittamaan. Kuittaan jos bongaan lehdestä loppuratkaisin.

Pakolaiset pulassa

Juttu eilisen lehdessä - erään hätäpuhelukeskuksen vastaajan pisin puhelu ikinä (ja onneksi soittajalla riitti akkua!!) - 2 tuntia ja 18 pakolaista / salamatkustajaa oli pelastettu.

Eritreasta kotoisin oleva ryhmä pyrki Englantiin ja he olivat (oletettavasti) kivunneet konttiin Brysselin kupeessa olevalla parkkipaikalla. Kontissa oli suklaata Sveitsistä Harrodsin logoilla eli  Englantiin oltiin menossa.

Kontin numero toi pelastuksen. ED 15.9.2018

Kontteja kuitenkin kuljetellaan, siirrellään ja varastoidaan matkalla moneen kertaan. Ja kun viime viikolla eräänä päivänä lämpö nousi ja kontti oli parkissa sen viilennysjärjestelmä meni päälle. Happi alkoi loppua ja tuli kylmä.

Känny jolla soitettiin oli Italialainen ja sitä ei Holskihälärikeskus pystynyt paikallistamaan. Kunnes fiksu puhelimeenvastannut keksi laittaa numeron oman puhelimensa WhatsAppiin, jonka paikannus paikallisti kontin Waalhaveniin. Se on osa Rotterdamin satamaa, missä seisoo kaikkineen miljoonia kontteja. Heinäkasa oli löytynyt, nyt vielä neula.

Waalhavenissa seisoo "vain" tuhansia kontteja välillä kuusikin pällekkäin. Puhelun jatkuessa hälytysajoneuvot ajavat konttirivejä pitkin, mutta kylmäkontti on niin eristetty, ettei sinne kuulu edes piipaa.

Waalhaven Google Mapsista.

Lopulta tullimiehet kekkasivat, että kontissa on tod näk rekisteri-/sarjanumero sisäpuolellakin, ja sen löydyttyä soittaja lähetti kuvan samointein ja kontti pystyttiin paikallistamaan tietokoneen avulla. Kaksi tuntia puhelun alettua kylmettyneet pakolaiset saatii pelastettu kontista joka oli takarivin kakkoskerroksessa.

Jostain syystä Englanti on pakolaisten keskuudessa suosittu - Calaisin rekkakiipeilyt ja tunnelin läpi yrittävät ylittävät usein uutiskynnyksen. Hollannissa homma ei ole aivan niin villiä, ja mitään telttakyliä ei onneksi ole. Mutta tasaisin väliajoin niitä kuitenkin löytyy eri rekoista, onneksi tähän mennessä (muistaakseni) aina elossa.

Koulukisat Hollannissa: Varusteet

Lähden nyt siitä, että blogin lukijat noin suurinpiirtein tuntevat Suomen varustesäännöt, sillä tekstistä tulee ylipitkä jos joka vaatekappaleen kohdalla kirjoitan Suomi<> Hollanti-vastineet. Lisäksi toivon, että tunnen suurinpiirtein Suomen nykysäännöt. Kauansitten kun kisasin Suomessa esim ratsastupäähine oli sallittu (lue: koristekypärä), jolla yritin Hollannissakin startata - turvakypärä oli Hollannissa pakollinen jo silloin (2005) ja näköjään Suomessakin, nykyisin.

Hollannissa pukeudutaan jo alimmilla tasoilla viralliseen ratsastuskisa-asuun. Pelkkä siisti asu (tyyliin oma aloitteluasuni Suomessa: mustat housut ja tikkiliivi) ei kelpaa. Sen sijaan ilman hanskoja saa mennä ja takin värivalinta on vapaa. Myös satulahuovan, saappaiden ja kypärän väri on vapaa. Kärpäshuppujen tultua sallituiksi kisoissa näkeekin mitä hirveimpiä hienompia kokonaisuuksia, kuten pinkki takki / huppu / huopa. Housujen ja paidan / plastronin sentään pitää pysyä linjalla valkoinen / beige / keltainen.

Kuva täältä

Värien vapautumisen jälkeen näkyi hetken väriä korkeammallakin tasolla - jopa Ankylla oli harmaa takki. Kuvassa Hans-Peter Minderhoud / Freebird Ucelli T, Jumping Amsterdam 2010. Valitettavasti varusteurheilu häipyi kuvioista oikeastaan samointein tällä tasolla.

Kesäkuumalla saa startata (kouluakin, esteillä kait on aina ollut vapaampaa) myös ilman takkia. Joko kokonaan ilman tai liivi myös sallittu, täällä onkin myynnissä "hihattomia" takkeja. Sääntö tuli jokunen vuosi sitten ja alkuun päätös kesä-asusta oli tuomarilla. Nykyisin itse kukin saa itse arvioida onko kuuma vai ei. Ostin n kuukausi sitten liivin tähän tarkoitukseen ja arvasinkin, että kesä loppui siihen (en ehtinyt käyttää). Mutta koska päätös on vapaa voin tietenkin käyttää sitä vaikka koko talven. Sanon sitten vaan, että 16 astetta on Suomessa kesä!

Kesäkisa-asu QHP liivi n 100 euroa.

Hollannissa saa ratsastaa raipan kanssa aina L2-tasolle asti (n He B, info tasoista). Kannukset ovat kaikilla tasoilla vapaaehtoiset. Saa käyttää, pakko ei ole. Ei edes vaativissa luokissa!

Raippa. ei kannuksia, B-taso

Hollannissa saa myös kisata virallisesti kuolaimettomilla suitsilla, useammalla eri versiolla, aina M2-tasolle asti. Kiinnostuneille linkki (kuvalliseen) sallitut suitset-ohjeistukseen.

Kuolaimitta L1

Z-tasolta alkaen saa mennä kangilla, pakko ei ole. Paljon näkyy niveliä vielä vaikeissakin luokissa. Periaatteessa siis Hollannin koulukisatasot voisi ratsastaa kokonaan ilman niveliä, ensin M2 asti kuolaimettomilla ja sitten Z alkaen kangilla.

Vaativaa (ZZL) nivelillä.

[Hieman aiheen ulkopuolelta - Suomessa kanget ovat jotenkin statusjuttu, ainakin harrastelijapiireissä. HelppoAssa ripustetaan ne heti päähän kun vain voidaan ja myynti-ilmoituksissa (tai Sukupostissakin) olen nähnyt Helppo-C-suokkeja kankisuitsitettuina (!). Kun hevosen koulutustaso ja lihaskunto eivät todella ole "kankitasolla". HeA radoilla,  mitä jostain Havenistakin näkyy, hiihdetään Hollannin L1 (pitkässä, monesti jopa etupainoisessa) muodossa, mutta onpahan kanget. Ja kyllä, itsekin kisaisin kangilla (ja koristekypärällä) HeAta Suomessa, ja kuvista näen ettei hevoseni koonnut piirun vertaa.]

Ja extraerikoisuutena - täällä saa kisata virallisesti naistensatulalla. Siitäkin on koulusäännöissä parin sivun verran juttua, ihan turvamekon kuvausta myöten.

Naistensatulan kanssa raippa on tietenkin sallittu vaikka Grand Prixiin asti.

Tämä on tietenkin henk koht ihan super, koska ko satulan omistan ja sillä kisaaminen tuo mukavan kuninkaallisfiilislisän heppatouhuun!

Kiinalaiset voitti

Kirjoitin keväällä Puksipuumadosta, joka uhkasi pensasaitaani. Kyseinen toukka / koi on Hollannille (koko Euroopalle) vieras laji, mutta ajautunut tänne tuontina (eiköhän puksipuukin ole tuontikamaa jo kauansitten) ja leviää nyt joka kesä hieman pidemmälle Hollantiin. Toissa kesänä kylämme säästyi - kun muutin tähän aita oli kunnossa, korkeintaan aavistuksen villiintynyt. Tänä kesänä buxuskoi ehti tänne asti ja tulokset ovat sen mukaisia.

Mato ja toinenkin jos tarkkaan katsoo. Vertaa pensaan vehreyttä edelliskirjoituksen kuviin...

Toukokuussa myrkytin koko pensaan kunnolla. Koska matoset / munat lymyilevät myös lehtien alla suihkin niin että pensas tippui vettä. Tämä toimi. Pensaasta putoilevat kuolevat / kärsivät toukat kyllä hieman tökkivät (säälittivät jopa, edes toukan ei tarttisi kouristella) kun niitä sai ihan lakaista, mutta pensas säästyi, hyvä homma.

Vaan eihän piina siihen päättynyt. Jokunen toukka säästyi (jos ei omassa niin naapurin puskassa) ja muuntautui toukasta koiperhoseksi, joka sitten taas etsiytyi minunkin buxukseen munimaan. Kakkoskierros olikin jo kesäkuussa.

Buxuskoi

Nyt olin skarppina ja tutkailin pensasta lähes päivittäin. Bongasinkin toukat hyvissä ajoin, olivat vielä pieniä ja melkein läpinäkyviä. Suihkimaan vaan!

Vaan ehkä olin liian ajoissa, munat eivät olle vielä kaikki kuoriutuneet, sillä n viikon kuluttua totesin pensaan edelleen kuhisevan. Eikun uusiksi myrkyttämään. Pensas on etupihalla ja siihen tuli sitten naapuri juttelemaan: -Niin, saakos sitä nyt noin usein myrkyttää? Mumisin jotain epämääräistä. Purkin päällä tosiaan luki, luonnonsuojelullisista syistä, korkeintaan 2x / vuosi.

No, tämän kierroksen jäljiltä pensas oli lähes tyhjä, loput poimin sormin, parin viikon ajan kuikuilin ja investoin sen puoli tuntia / ilta (yök).

Heinäkuun lopulla buxuskoita (perhosmallia siis) oli melkein haitaksi asti. Iltakävelyllä niitä sai olla huitomassa edestään ja ylläoleva kuva on niilta ajoilta - pariinkin otteseen niitä istuskeli ikkunassa ja kerran sain olla pyydystämästä yhtä keittiössä.

Pari viikko myöhemmin alkoi sitten kolmas toukka-aalto. Annoin periksi (enkä ole ainoa, kun kylässä katselee pihoja). Ei ollut enää asiallista / luvallista myrkyttää ja käsin poimimine on hullujen hommaa. Puska lähtee talvella juurineen ja ensi vuodeksi jotain muuta tilalle (vaikka puuaita!).

Iloisasti invaasio rouski pensasta. Mutta, sehän oli jo osin syöty, ja kesällä leikattukin. Ruoka loppui kesken. Ja sitten seurasikin ehkä kivoin kohta koko toukkatouhussa - joukkopako. Kun avasin etuoven sen ovenpielet, seinä ja itse ovi olivat täynnä toukkia. Osa roikkui ilmassa, ne kun tekevät myös seittiä. Ehkä 40 poimin roskiin (enkä tajunnut ottaa kuvia).

Onneksi toukat eivät siihen loppuneet ja samana iltana (31.8) tein vielä kolme siivouskierrosta, n 10/kerta. Osa kiipeili jo yläkerran ikkunalaudalla!

Oven yläpuolinen katos.

Naapurin ovi (paritalo). Kiemurainen joka näyttäisi olevan ikkunassa roikkuu ilmassa seitin varassa.

Vähissä on eväät.

Tolleen ne lähtee (osa toki maata myöten), oik olisi mun ovi, vas naapurin.

Vastapäänaapurin aita myös menetetty.

Toisella naapurilla onneksi muunmerkkinen pensasaita, mutta kartiokoristeet mennyttä.

Nurkassa vielä yrittää vihertää.

Vaikka taistelun olisi jotenkuten tänä vuonna voittanut homma ei tietenkään olisi ohi. Ensi keväänä aloitettaisiin taas alusta, joten tuskin olen ainoa joka raivaa puksipuunsa tänä talvena. Sääliksi käy puksipuutamikasvattajia, heillä bisnes kuivuu kokonaan kokoon. Toivotaan, että heillä toukkainvaasio oli jo jokusen vuoden tiedossa ja ovat ajoissa siirtyneet muihin pensaisiin.

Ps. Jotain hyvää ko madosta.

ED 4.9.2018

Tämän aamun lehdessä oli pikku-uutinen: 90 vuotta kadoksissa ollut vihkisormus löytyi hyväkuntoisena maasta toukan tuhoamaa puksipensasaitaa raivatessa Schijndelissä. Toivotaan että minunkin pihalta löytyy aarteita!