Suolaa tuliaiseksi

No juu, kauhena järkevältä ei kuulosta, suolan raahaaminen Kanariansaarilta. Hauskaksi homman teki lentokentän turvatarkastus, jossa valkoinen jauhe vedettiin hihnalta tutkittavaksi. Vaan ostinpa kuitenkin, huvin vuoksi hevoselleni, kilon paikallista merisuolaa hintaan 0,75 euroa.

Merisuola on Hollannissa ihmeen kallista. Muistelisin, että se oli Suomessa luokkaa 30 cnt kun sieltä lähdin, nykyisin näemmä 59 cnt 1 kg, K-Menu. Hollannissa puoli kiloa maksaa 1,29, jolloin kilohinta on 2,58, reilut neljä kertaa kalliimpaa!

Suola toki on hevosenpidon edukkaimpia osia, vaikka kilohinta törkeä olisikin. Onneksi luontaistuote/luomukaupasta löytyy hieman halvemmalla. 1,09 / kg on vain vajaa tuplahinta vs Suomi.

Yllä kuvatun Jozo merisuolan (500g) kaupan sisäänostohinta on reilut 90 cnt, joka on jo reilusti kalliimpaa kuin Suomen kuluttajakilohinta. Miksi näin on en tiedä. Mutta 75 sentin suolan raahaaminen toi siis 31% säästön vs luontaistuotekaupan hinta. Vajaalla kahdellatuhannella suolakilolla olisi Kanarianmatkan hinta jo kuitattu!

Kermis eli tivoli

Suomen Tivoli-sana on lainattu Kööpenhaminasta ja juuret ulottuvat Italiaan, Tivolin kaupunkiin ja sen huvipuistoon. Hollanin Kermis on taas etymologialtaan ihan eri maasta - taustalla ovat kirkolliset juhlat, kerkmis, josta on loppupeleissä pudonnut keksimmäinen k pois ja jotka ovat vuosien saatossa muodostuneet kirkollisesta juhlasta kylän vuosijuhlien kautta kiertävän huvipuiston nimeksi.

Kermis on Haarlemissa aina huhtikuun lopulla. Kahdessa paikkaa, toinen on suurtorilla ja toinen Pohjois-Haarlemissa.

Paljon ampuma- yms kojuja, joista voi voittaa krääsää.

Vanhastaan kermis on nuorten kokoontumispaikka, entimuinoin kun päästin pelloilta yms töistä kermis oli paikka kohdata ikäisiään ja solmia uusia tuttavuuksia. Pienemmissä kylissä tämä tapa on edelleen vahva ja koko tivoliin liittyy suuremman juhlan tuntua. Välillä myös kylän vuosijuhlat liitetään kermikseen (tai toistepäin, kermis yhyytetään kyläjuhliin), jolloin tivolin lisäksi kylässä on ohjelmaa ja juhlia koko viikoksi. Mm hollantilaisia perinneleikkejä, polkupyöräkilpailuja, ratsastuskilpailuja, baarikierroksia tai vaikka hevosmarkkinat.

Mukavan vilakka keli ei houkuttele maailmanpyörään.

Niinpä edelleen kermis / juhlaviikko voi olla syy suunnitella sille viikolla vapaata (loma), jotta voi humuta huoletta. Haarlem on senverran suuri kaupunki, että ihan vastaavaa nuorisoryntäystä ei ole, pikemminkin kermistä kansoittavat turistit näin tulppaaniaikaan.

Kermiksellä on kova meteli, kun joka kojulla oma musiikki. 

Aiempina vuosina maailmanpyörän ja mustekalan ohesa oli hieman hurjempikin laite, joku reippaampi kieputin johon yleensä kertaluontoisesti eksyin. Vaikka keikan hinta olikin luokkaa 8 euroa.

Viime vuosina kermis on valitettavasti tältä osin rauhoittunut, mikä on omasta puolestani harmi. 

Kukkamosaiikkeja

Haarlem - jossa asun - on kukkapeltoalueen laitamilla. Viime vuonna kirjoitinkin jokusen kukka-aiheisen jutun. Pääosa pätee tällekin vuodelle, esimerkiksi kukkakulkue on tänä viikonloppuna. Tulppaanipellot ovat tänä vuonna oleet - ehkä viileiden kelien takia - hieman oikukkaita. Osa on jo pätkitty kun osan on vielä auettava. Tulppaanipelloista lisää täällä.

Kukka-alueen lähes joka kylä osallistuu kukka-ajan juhlistamiseen eri tavoin, mm. tallin lähikylä Vogelenzang laittaa aina valituksi viikonlopuksi kukkamosaiikkireitin kylän läpi. Mosaiikkeja pistelevät koulut ja kerhot, mutta myös ihan vaan innokkaat asukkaat. Parhaat palkitaan ja tienvarren pömpelistä voi ottaa kartan ja kiertää kaikki.

Yksityiskohta

Raaka-aineet

Turbaanipäinen tyttö

Sesamstraat -lastenohjelman hahmoja

Max Verstappen. Lapussa lukee, että palkintopallille saa mennä kuvattavaksi.

Tänä vuonna mosaiikkiviikonloppu osui pääsiäiselle.

Mosaiikkeja tehdään välillä suuremmassakin mittakaavassa, Haarlemissa oli vuonna 2013 megamosaiikki suurtorilla.

Mosaiikki esittää ylläolevaa maalausta, jonka on tehnyt Haarlemin tunnetuin maalari Frans Hals 1637. Maalauksessa paikallisen miliisin juhlaillallinen (virallisesti Feestmaal van officieren van de Cluveniersschutterij). Valitettavasti en selvännähnyt blogia vuonna 2013, eli en myöskään jonottanut katselutasanteelle, mistä olisi saanut paremman kuvan.

Muumit!

Käväisin lomalla, joten bongaus on hieman vanha. Mutta Muumit vilahtivat Haarlemin lehden "kuvia maailmalta" -sivulla maaliskuun viimeisenä päivänä.

HD 31.3.2017

Muumit eivät ole Hollannissa kovin tunnettuja, vaikka Wikipedian mukaan japanilaiseksi mielletyn muumipiirretyn tuottajapuoli on hollantilainen. Google kertoo, että niitä kuitenkin jopa juuri nyt voisi katsella kaapelikanavalta Pebble-TV, joka kierrättää vanhoja lastenanimaatioita. Samainen sivu kertoo, että viimeisin näyttö "oikella" TV-kanavalla NOS2 (vrt YLE2) on ollut vuonna 2012.

Käytännössä olen bongannut tasan yhden Muumi-tietäjän täällä, ex-työkaveri jopa keräili mukeja ja roudasinkin viimeisimmän talvimukin hänelle Suomesta.

Itse en kerää muumimukeja, mutta intoiduin tämän kuitenkin ostamaan - onhan siinä hevonen!

Lehtijutun kirjoittajakaan ei ole Muumi-tietäjä. Paitsi että Suomea ei edes mainita, väitetään, että kuvassa ovat Muumi ja Muumimamma, vaikka kyseessä on tietenkin Niiskuneiti. Pöh.

Hevoshuijari on huumorimiehiä

Muutama vuosi sitten Euroopassa oli laaja skandaali naudanlihana myydystä hevosenlihasta. Skandaali alkoi Briteissä, ylitti ripeästi kanaalin ja ylsi lopulta jopa Suomeen asti. Lähinnä hevos-naudanlihaa oli eineksissä, Suomessa myynnistä vedettiin Ikean lihapullat ja Hollannissa mm pakastelasagnea. Tuotteita joiden liha toimitetaan valmistajien tehtaille valmiiksi jauhettuna, pakastettuna ja tunnistamattomana.

Kaksi hevosta

Hollannissa on laajaa lihakauppa ja tuotantoa, joten sekaan mahtuu huithapeleita. Yksi suurimmista oli Willy Selten, jonka lihoja on ilmeiseti edelleen pari miljoonaa kiloa pakkasessa eikä oikein ole keksitty mitä niille pitäisi tehdä - onko myyntikelpoista vai ei ja minkä eläimen lihaa?

Toinen suuri tekijä on nyt saatu kiinni Espanjassa. Kun maa alkoi polttaa jalkojen alla Hollannissa Bredasta kotoisin oleva Jan Fasen siirtyi sinne, Alicanten kakkosasunnolleen, jatkamaan rikollisia puuhia. Hollannissa hän on jo saanut tuomion pari vuotta sitten ostettuaan argentiinalaista [ei-eläinystävällistä] hevosenlihaa ja myytyään sitä halal-nautana (!) Ranskassa.

Lehmiä laitumella

Tällä kertaa Jan teurastutti sairaita ja varastettuja hevosia ja möi ne El Pais-lehden mukaan Euroopan markkinoilla 25 eri maahan. Liha ei tietenkään ole laadullisesti ihmisravinnoksi soveltuvaa, mm lääkinnän ja/tai hormonien takia. Hevosia varastettiin sekä Espanjan että Portugalin puolelta. Papereita väärenneltiin ja "sama" hevonen saatettiin teurastaa viidestikin.

Aika helposti lähtisi mukaan - hevonen lie'assa joutomaalla Portugalissa.

Jokseenkin asiaton mies siis, joten mikä tässä on huumoria? No se, että hänen lihatukkunsa joka möi hevosenlihaa nautana 2013 oli nimeltään Draap Trading. Suomessa firma olisi ollut Nenoveh Trading. Arvaatko jo? Draap on paard (hevonen) nurinpäin!

Talliesittely 8: Sintenie

Kun muutin Hollantiin, melko tarkalleen 12 vuotta sitten, sain varsin pikaiseeen järjestettyä itselleni asunnon. Vahvana kakkosena, mitä järjestelyyn tulee, oli tallipaikka hevoselleni. Kun tiesin asettuvani Haarlemiin vuokrasin siis pariksi päiväksi pyörän ja lähdin tutkimaan ympäristöä. Isommat ratsastukoulut löytyivät netistä, mutta pienemmät yksityistallit eivät. Aika pian opin taikasanat ratsastuskenttä, kokopäivätarhaus ja maasto hollanniksi, tosin lausunta ei tainnut ihan osua vielä. Ja niiltä isommilta kouluilta kyselin, mitä pienempää lähistöllä oli.

Tästäkin polkisi helposti ohi, ennen lehmänkuvaa oik 25 hepan tallin sisäänkäynti.

Halusin tallin polkupyörämätkan päästä, ei max 10 km. Kertonee jotain Hollannin hevostiheydestä, että talleja löytyi yli 40 kpl. Ja yhtälailla kertonee jotain Hollannin ahtaudesta, että 6h tai yli tarhausta oli yhteensä kuudella näistä. Pääosalla näistä ei ollut tarhausta tallin puolesta ollenkaan. Pihalla saattoi toki nököttää vaikkapa 3 tarhaa (60 hevoselle) ja sanoivat, että itse voi tarhata jos on vapaata. Ts. jos tulen töistä, voisin ratsastamisen sijaan tuupata hevosen tarhaan tunniksi ja odotella sen aikaa? Ja loput 23 h hevonen seisoo karsinassa?

Kenttä, lantala näppärästi keskellä pihaa. Matalat rakennukset talleja (3 käytävää), harmaa kulma oik pieni navetta.

Harmaa pääty on navetta, lehmistä kuva alempana.

Ei, kyllä ulkoilla pitää ja onneksi joukossa oli Sintenien talli. Hollannin mittapuussa pieni, vain reilut 20 hevosta, kokopäiväulkoilua, ratsastuskenttä ja maastot ok. Tältä pohjalta talli ei suomalaisistakaan kauheasti poikkea, joten millä oikeudella tällainen tavis pääsee blogiin? No siksi, että tallinpihan halkaisee junarata.

Vasemmalla tallin rakennukset, muutama tarha ja pikkulaidun ja kenttä. Oikealla isompi talvitarha sekä laitumet. Kaikki ryhmässä tarhattavat taikka laiduntavat viedään 2x/pvä junaradan yli. Ja jos päivällä ratsastetaan niin vielä senkin kerran. Olletikin junaradan ylityksiä tulee, kun hevosia on n 20, sellaiset 60-80/pvä. Ylikulku on vartioimaton. Molemmin puolin on järeät portit ja vielä koskaan ei ole hevonen pääsyt radalle vapaana.

Kenttä, portti, rata, portti ja talvitarha.

Radan ylitys. Portteja ei koskaan saa jättää hetkeksikään auki. Tietenkin tarhalla on vielä oma lankaporttinsakin.

Vas rata, kenttä, pikkutarhat ja tallirakennukset kuvan ulkopuolella oik.

Tallille muuttavat hevoset pidetään ensimmäiset viikot tallin puolella. Kun hevonen on varmasti tottunut juniin se vasta viedään radan yli.

Joulukuussa 2005 oli lunta.

Juna kentän reunalla.

On siinä sentään oja välissä, ettei ihan yletä raipalla junaa näpsimään.

Nykyhevostani yritän parhaillaan totuttaa juniin, koska kärryillä tarvitsee ylittää rata vaikka nykytalli ei noin likellä rataa olekaan. Pitäisköhän vaan laittaa Sintenielle kuukaudeksi, on totutus kertaheitolla tehty. Ponini, joka tuli Suomesta 12 vuotta sitten asui jo Suomessa 15 vuotta radan varressa, joten sille juna oli tuttu juttu.

Laitumen rauhaa?

Kesällä kaislat piilottavat raiteet.

Sinteniellä on tapahtunut sukupolvenvaihdos muutama vuosi sitten, tallin nimi on nyt Sinneveld ja sillä on jopa nettisivut. Heillä on myös suht eläinystävällistä lihantuotantoa. Sanon suht, sillä bongasin (luonnon)laidunlehmien lisäksi pikkunavetan verran parsiversioita. Harmi.

Nähdäkseni lehmät ovat jumissa, vaikka parsi ei olekaan metallia.

En lähtenyt tallilta junaradan takia, vaan siksi, että karsinat piti siivota itse. Se ei ole iso homma, mutta silloisessa työssä oli työmatkoja ja joka kerta joutui järjestelemään. Nykytallilla (joka pitää vielä esitellä jossain kohtaa) maksan enemmän mutta voin olla päivä - tai vaikka viikon - poissa ja ruoka, ulkoilu & karsina hoidetaan tallin puolesta.

Pari havaintoa, mm Hitler

Nyt on täällä päässä niin paljon havainnoitavaa, että blogattavaa riittäisi vaikka 2x/pvä. Laitanpa siis kaksi pikkuutista samaan.

Ensin isän järkytys lapsen värityskirjasta. Kruidvat-ketju (iso kemppakauppa + jonkinverran sälää, leluja, vaatteita yms) möi värityskirjaa maailman nähtävyyksillä ja kuuluisuuksilla. Oli vapaudenpatsas ja Einstein. Ja Hitler.

Kuva NRC:n sivulta, aluperin ilmeisesti facebook.

Kirja on tehty Intiassa ja kuulemma Aasiassa Hitlerkin niputetaan “suurten maailman johtajien joukkoon”. Ja näemmä kirjaa ei ole tarkastettu ennen myyntiin laittoa. Aikas nopeaan poistuivat hyllyistä.

Ja kakkosena, kun sakoista on täälläkin ollut juttua. Poika 16v jäi kiinni ajellessaan 228 km/h. Oli hieman testailemassa aamu-kuudelta kun käry kävi.

Kuva FB/ Verkeerspolitie Overijssel

Erityisen erikoiseksi tapauksen tekee se, että poika ajeli mopolla! Hän harrastaa kilpamopoilua eli vehje oli hieman reippaammin viritetty eikä edes rekisteröity. Mopokortti meni, samoin mopo, ja oikeudessa vielä katsotaan lisäsanktiot.

Sympatiaa homoille

Viikonloppuna oli Arhemissa ikävä välikohtaus. Homoaviopari kulki käsi kädessä kun vastaantulleen poikajoukon kanssa tuli suukopua. Kopu yltyi tappeluksi ja pari pahoinpideltiin reippaalla kädellä, toista jopa tempaistiin voimaleikkurilla naamaan, jolloin uhri menetti viisi hammasta.

HD 5.4.2017

Tästä on nyt sitten (aiheesta) noussut kohu ja sympatioita ilmaistaan puolin ja toisin. Tapahtumapaikka Arnhemin kaupunki valaisi IJsselin ylittävän sillan sateenkaariväreissä.

HD 4.4.2017

Ja eri puolilla maata ollaan miesten kesken käsi kädessä. Yllä D66-puolueen Alexander Pechtold ja Wouter Koolmees saapuvat parlamentin istuntoon (molemmat heteroja). En ihan heti usko, että Suomen kansanedustajat tähän ryhtyisivät?  Haarlemissa vedettiin myös sateenkaarilippu kaupungintalon salkoon.

Taas on harmata, onneksi kuvassa väripilkku.

Voi vain arvailla, miksi poikajoukolla (tällä erää 6 on pidätetty) oli voimaleikkuri mukana lauantai-iltana. Epäilykset kohdistuvat kaksipyörävarkauksiin. Heidän asianajajansa mukaan homopari löi ensin.

Kauriita lahdataan tosiaan vauhdilla

Pikku-uutinen Haarlemin paikallislehdessä: Vuodessa on ammuttu reilut 1440 kaurista Amsterdamin vesijohtodyyneillä (AWD).

No jopas! Ovat sitten kuitenkin päässet reippaasti vauhtiin.
Mahdollisille uusille lukijoille linkki vuodentakaisiin kauristaustoihin.

Vapaata riistaa

Kanta oli alunperin n 4000 ja tavoite on vähentää määrä kahdeksaansataan viidessä vuodessa. Nyt jäljellä siis on noin 2500 kpl, plus kevään tulevat vasat (oisko joku 1000 kpl? En tiedä ovatko kaksoset kovin yleisiä). Heti piti väkästellä exceli, että onnistuuko tavoite.

No näemmä onnistuu, samalla tahdilla jo neljässä vuodessa! No, eiköhän tahti vähän laannu populaation kutistuessa. Hyvä homma, olin skeptinen mutta näemmä vihdoin löytyi rotia tehdä asialle jotain.

HD 3.4.2017

Nopeussakot

Jokunen viiko sitten kerroin tutkatiedotteista. Liikkuvien tutkien lisäksi täällä on liikkumattoamia kameroita reippasti ja lisäksi välimatkamittauksia. Tässä pieni katsaus Hollanin ylinopeussakkotouhuihin.

Ensin kevyt tilastokatsaus, lähde paikallislehti 13.2.2017:

Koko vuoden 2016 sakkosaldo ei ole vielä tiedossa. Touko-elokuussa sakkoja kertyi 2,9 miljoona kappaletta, joten koko vuodelle venytettynä lappusia postiteltaisiin lähes 9 miljoona. Hollannissa asuu 17 miljoonaa ihmistä, joten joka toiselle napsahtaa (teoriassa). Ainakin kesäkuukausina näistä vajaa kolmannes tuli välimatkamittauksista, joita on yhdellätoista tienpätkällä.

Peltitolppia on 642 kpl, ne ovat aina valtateillä (ei moottori-), ja usein liikennevaloihin yhdistettynä, eli risteysalueella. Ne kirjasivat kesäkuukausina reilun puolet sakoista (1,6 miljoonaa), joista osa (vajaa 100 000) punaista päin ajosta. Loput, tarkalleen 443 156, tulivat siirrettävistä kameroista (188 kpl) tai käsitutkalla.

Peltipoliisi 50-alueella Haarlemissa.

Siirrettäviä kameroita käyetään moottori- tai maanteillä. Käsimittausta  (hiustenkuivaajamalli) käytetään vain taajamassa, missä kameran asennus/tähtäys vaikeampaa. Tämä on ainoa malli joka vaatii pysäytystiimin vähän matkan päässä.

Pömpeleissä on aina kameran, ts sellaista suomen 6 pömpeliä tienvarressa joista yhdessä ehkä kamera ei harrasteta. Toki satunnaisesti käytöstä poistettu pömpeli pelottelee vielä vierailijoita, paikalliset toki tietävät hyvin nopeaan, ettei sitä enää tarvitse pelätä.

Yllä välimatkamittauksen varoituskyltti. Missä se loppuu, sitä ei kerrota kyltillä. Tutuilla reiteillä se on tiedossa tietenkin. Alun ja lopun väliltä mitataan keskinopeus. Periaatteessa 40 km 100 km/h välin voisi vetää puoliksi: 20 km 120 km/h ja 20 km  80 km/h sakoitta. Järkevintä on  kuitenkin vain körötellä rajoituksen mukaan, vakionopeussäädin on kova sana, ja satasen alueella voi mennä 107 ilman sakkoa (nopeuden korjaus -4 km/h ja 3 km/h ylityksistä ei sakoiteta). Onko Suomessa (nykyisin) välimatkamittauksia?

Klo on 06:30 ja köröttelen puolityhjää 5-kaistaista motaria madellen.

Huomaa myös älytön ajoitettu nopeusrajoitus, öisin (19-06) saa ajaa maksimia, 130 km/h, päivisin vain satasta. Ympäristösyistä, kuulemma, tällä tienpätkällä (A2 Amsterdam - Utrecht). Ylin kuva ja pimeäkuva ovat samalta tieltä, jos liikennettä on (Hollannin mittapuussa) vähän ja kaistoja on 5 niin 100 km/h on silkkaa kiusaamista! Siinä sitten körötellään ja katsotaan miten nopsaan 106 km/h vakinopeussäätimellä jurrutetaan 104 km/h ajavan ohi... Vuonna 2015 31% sakoista tuli tältä tienpätkältä, todellinen valtion lypsylehmä.

Horze -päivitys uudestaan

Ehdin jo eilen kirjoittaa päivityksen, joka alkoi seuraavasti:

Kuten luvattu, palaan Horze-aiheeseen mikäli uutta infoa medioista löydän. Alkuperäinen kirjoitus Horzen hollaninpuuhista täällä. Tosin nyt mennään hieman blogin aiheen ulkopuolelle, kysessä ei ole hollanninpään havainto vaan suomalaismedian - Ilta-Sanomat on tehnyt aiheesta jutun.

Alunperin valmistivat ravivarusteita. Kuvassa Bold Eagle Prix d'Ameriquessa 2017.
En tiedä onko Finn-Tackia yllä.

Kuitenkin näemmä Iltiksen uutinen on otettu linjoilta. En tiedä asiasta sen enempää, joten poistan nyt toistaiseksi kirjoituksen joka lähinnä nojasi ko juttuun, pienin lisätiedoin.

Poistettu kirjoitukseni loppui näin:

Sinänsä täällä päässä on ollut nyt hiljaista, Agradin lisäksi muut eivät ole Horzen myyntiä lopettaneet ja paikallinen nettikeskustelukin on siirtynyt muihin aiheisiin. Jälleen, jos aihe nousee uudestaan pintaan palaan asiaan.

Eli tällä linjalla jatketaan.