Viimeinen - Alkoholivalistusta

Uutisissa oli joulukuun alussa, että liikenneturvallisuustutkimuslaitos vaatii puhallusratsioiden palautusta. Kovin usein niihin ei törmää, itse muistan puhaltaneeni lähes 18 vuoden aikana kerran, n 17 vuotta sitten. Poliisi myöntää, että niitä ei ole vuosiin enää toteutettu, sillä somen kautta sana leviää vartissa ja porukkaa välttää paikan tiheätiestöisessä Hollannissa helpolla.

Tähän liikenneturvallisuustutkimuslaitos toteaa: "No mutta sehän on vain hyvä, valistus päätyy juurikin kohderyhmään". Ilmeisesti ajatus on että jos moneen kertaa tulisi varoitus ratsiasta (ja joutuisi kiertämään) että eh-kä joku nuori säikähtäisi kiinnijäämisriskiä ja jättäisi juomatta?

Lähde Politie.nl

Kiemuraista päättelyä, mutta vastaavaa näkee myös nopeusrajoitusten valvonnassa. Itse olen kyllä tässä poliisien puolella, aika turha siellä on sitten tyhjän panttina päivystää.

Ja sitten - viimeinen.

Kuten jo jokunen viikko sitten varoittelin, ideavirta alkaa takkuilla. Ja kun tämä on 500s postaus ja melko tarkalleen kuusi vuotta olen havainnoinut (since tammikuu 2016) niin eiköhän ala riittää.

Toki jokunen idea nyt jää laittamatta, kuten 

Pohdintoja kylmyydestä. Holskit eivät käytä hanskoja / sormikkaita paljon ikinä. Vaikka talven lämpötila on 0-5 astetta ja josku jopa -3. Ja toisaalta holskien talot ovat sisältä jääkylmiä, nyt energiakriisin aikaan puhutaan makuuhuoneista että 13-16 astetta riittää mainiosti. Varsinkin vahoissa taloissa vetää (myös oma Haarlemin ex-asunto) ja ikkunat ovat yksinkertaisia. 

Kuvanottohetkellä oli +2 astetta ja viiltävä itätuuli. Paljaat sormet.

Aina kun manitsen (rutkutan) jommasta kummasta vakiokommentti on "Sinähän olet Suomesta, kyllähän sinun jos kenen pitäisi olla kylmään tottunut!". Vaan en ole sillä Suomessa on 0-5 astetta vain rajatun ajan ja sitten onkin jo -5 tai -10. Ei siinä ehdi karaistua ja -10ssä on jo pakko laittaa hanskat. Täällä ovat lapsesta asti ilman ja siksi tottuneet, vaikka itse tosiaan vedän tumppua käteen jo alle kymmenessä asteessa.

Ja mitä sisätiloihin tulee: "In Finland we have this thing called 'eristys'".

Hevosmaitotila. Jovain, niitäkin on. Yli 10v sitten vierailin yhdellä mutta en ottanut kuvia. Tuossa suht lähellä (20-30 km) olisi yksi mutta en vaan ole saanut aikaiseksi vierailla, varmaan pitäisi sopia tapaaminen yms (ja suomalainen ei halua olla vaivaksi).

Joulujuhlat yms pakkopönötykset (perjantai-iltapäivän drinksut). Tästäkin puuttu kuvat ja en ole saanut aikaiseksi. Lyhyesti: Suomessa esim pikkujouluihin liittyy snadia siistiytymistä ja yleensä ruoka + halukkaille jortsut. Täällä lähes kaikki juhlat (läksiäiset, joulut jne) ovat pönötystä eli seisoskelua lasi kädessä ja välillä ohi tulee tarjotin jolla uppopaistonaposteltavaa. 

Nämä ovat usein työpäivän päätteeksi ja taksin korvauksista ei ole koskaan ollut puhetta. Ei siis voi juoda. Tosin holskit ottavat helposti 1-4 olutta (huom täällä 0,25 vakiokoko) ja eikun rattiin (kantsis varmaan niitä ratsioita...). Itse en ota jos ajan. Limua ei aina viitsi (turhaa sokeria) eli vissya sitten lipitän. Monesti frittitarjoomukset eivät ole kasvispohjaisia (eli en syö niitäkään) ja liukenen siis heti kun kehtaan. Näenhän samoja naamoja koko päivän joka tapauksessa ja ilmainen vissy (ei ruokaa ei jortsuja) ei tuo tapahtumaan minulle lisäarvoa. Silti Holskit tykkäävät, ja mitä ahtaammin seisotaan sen parempi. Gezellig!

Hevosen myyntiesittelyä. "Tosi kiltti, ihan tosta vaan voi ratsia!" ja hän ravailee asvaltilla...
En ostanut (enkä edes koeratsinut. Takajalat sököt.).

Ja tietenkin jotain heppajuttuja, talleja tai tapoja, olisi voinut vielä hihasta vetää. Tosiaalta mm kouluratsatussarjan faktat ovat monilta osin jo vanhentuneita (Suomesskain saa keventää esim.).

Mutta, näillä mennään, tällä erää loppu-slut.

Kiitos kaikille lukijoille! Het ga je goed, sanos holski.

(kaikkea hyvää)

Niin ja joulua ja uuttavuotta tietenkin! 🎄🎅🎄

Hollannin luonnonjäämestaruudet

 Viime vuonna helmikuun puolivälissä näytti tältä.

Viikon verran oli pakkasta ja lunta josta nautin lumilaukkaillen ja ehdinpä luistelemaankin. Kuvassa Aarle-Rixtelin Croyn linna ja sen vallihauta.

Heti kun pakastaa holski luistele ja heti kun voi järjestetään myös esimerkiksi Hollannin luonnonjäämestaruudet. Mikä ei ole joka vuosi mahdollista, joten viime vuonna koronan takia kielletty tapahtuma oli tuplasti pettymys. Sen kerran kun voi ei voikaan. (Samaahan pelättiin tämän isommankin tapahtuman kanssa. Onneksi ei osunut niin kylmiä kausia koronatalviin).

Tämä talvi on ollut täysin talveton, lunta nolla. Ei edes yhtä lumikuvaa ole voinut ottaa ja kuluneella viikolla iltapäivisin +12 astetta. Paha on luistella.

Kevättunnelmisa lähes suomalaisperinteistä maisemaa.
Hakkuita metsässä, perällä näkyy tosin ominpäin kaatunut puu, täällä myrskysi 6 päivää putkeen.

Vaan hätä ei ole tämän näköinen, viime viikonloppuna luisteltiin Hollannin luonnonjäämestaruudet Pohjanlahdella, Luulajan ulkopuolella.

ED 28.2.2022, Naisten ryhmä Pohjanlahdella.

Kätevää. Kisataankohan mitään Suomen mestaruuksia Suomen ulkopuolella?

Vastatuulipyöräily

Sunnuntaina oli tämän vuoden toinen myrsky. Tuulee ja sataa, eli täydelliset olosuhteet vastatuulipyöräilyn Hollannin mestaruuksille!

Kuva täältä, kuvaajan nimeä ei manittu

Ko tapahtuma jäjestettiin jo seitsemännen kerran ja osallistujalista oli hujauksessa täynnä. Hollannissa kun ei ole mäkiä niin vastatuuli on (maantie)pyöräilijän pahin vihollinen. Ja kun on aakeanlaakeaa ei ole esteitäkään pahemmin, vaan aina tuulee.

Tietenkin kilpailut järjestetään paikassa jossa esteettömyys on satavarma eli Oosterscheldekeringillä joka on osa suurta patokompleksia jolla Hollantia koetetaan suojella vedeltä. (Tästä voisi jossain kohtaa askarrella oman jutun.) Kilpailukohta on siis pato / silta etelä-pohjoissuunnassa (tai päinvastoin). Useimmiten Hollannissa tuulee lounaasta, jote kilpailu käytiin nytkin pohjoisesta etelään.

Reitti, eli "siltapätkä", Rotterdamin alla Länsi-Hollannissa (Google maps).

Alla pieni video.

🌬 Beaufort 7️⃣!

So, Dutch national championship riding against the headwind this Sunday.

📽 by @NKTegenwind#WhatTheDutchpic.twitter.com/PpcKdNCHxw

— Cycling Professor 🚲 (@fietsprofessor) February 4, 2022

Matkaa on 8,5 km ja välineenä järjestäjän käyttöön antama vaihteeton miestenpyörä. Voittaja taivalsi piirun yli 20 minuuttia. Mikä on siis melkein 25 km/h, tappotuulessa!

Lyhyesti vuoden loppuun

Nuupahti blogi vallan. Niin paljon työkiireitä että harrastukset kärsivät (paitsi hevonen!) ja autonkin olisin normioloissa pessyt jo viikkoja sitten.

Amalia 18-vee ekaa kertaa valtioneuvoston kokouksessa. Murjaisi oikein vitsin alkuun. Sai puheenvuodon isältään, eli kuninkaalta:
"Kiitos, hra puheenjohtaja, jos näin sopii tässä sanoa?". Tirsk.

Vaan eipä täällä kovin kummoista havainnoitavaa ole tapahtunutkaan. Alkukuusta kruunuprinsessa Amalia täytti 18 vuotta (mainittu jo täällä). Kuten jo kuninkaallisista on totuttu venyttivät taas "hieman" koronasääntöjä. Täällä oli silloin jo lievä sulkutila, kaupat ja ravintelit kiinni klo 17 ja korkeintaan 4 vierasta sai tulla kylään. Amalian bileissä oli 21 kutsuttua. Selitus oli että "kun olivat pihalla". 

Toki linnanpiha on isompi kuin rivarin mutta säännöt ovat sääntöjä. Taas pääsi pääministeri selittelemään, "kuningaskin on vain ihminen" tjsp. Tuttua juttua, jotenkin koronatouhu ei vaan mene siellä korvien väliin kun iloisasti kätellään ja lomaillaan ja nämä eivät ole ainoita kömmähdyksiä.

Hela familjen valtioneuvostossa, eli ylpeät isä ja äiti. Amalialla ei ole vielä äänioikeutta (ei kait saakaan ennenkuin on kuningatar). Myöskään äidillään Maximalla ei ole äänioikeutta, joten molempien läsnäolo on lähinnä seremoniallinen. Ovat kuitenkin jäseniä, eli läsnä sopii olla. En tiedä olisinko 18-veenä arvostanut (viikoittain!). Mutta Amaliaa on toki kasvatettu tähän hommaan kehdosta saakka.

Noin muuten, viikkoa ennen joulua pamahti vielä reippaampi lockdown, nyt on taas kaikki kiinni pl ruokakaupat. Ml museot, liikuntatilat, ravintolat, koulut... No, kaikki. Onneksi oma harrastukseni on heppailu, sitä ei ole vielä kertaakaan kielletty, eikä voikaan, koska eläimiä pitää hoitaa. Toki kisat on taas peruttu kaikki ja tänään piti olla maastoestetreeni, eipä ole. Tai tammikuun Jumping Amsterdam -tapahtumaa. 

Vaan metsään pääsee oli tila mikä hyvänsä, sieltä siis kevyt joulutervehdys. Kauansitten jo maastoista jotain kirjoitin, Haarlemissa pääsi vain ees tai taas. Nykymetsässä - vaikka pieni onkin - on kyllä mukavasti reittejä. Mäkiä ei sentään ole. Videolla myös kulkuset menossa mukana - hollantilaisilla ei ole hevosen joulukoristelu tai joulumaastoperinnettä, mutta itse pidän siitä kynsin ja hampain kiinni.

Ja uudenvuodenlupauksena blogin elvytys. On mulla pari isompaa aihettakin mielessä, vaan ei ole ollut aikaa taustatutkimuksiin, saati paikanpäällevierailuille. No nyt ei mihinkään saa mennäkään. 

Parempaa vuotta 2022!

Ps. Kuten viime vuonnakin ilotulitteet on kielletty, ettei sairaanhoito kuormitu (silmävammoista yms) lisää. Belgiasta haetaan pakulasteittain, päivittäin paukkuu jo.

Hollannin suurin urheilujuhla peruttu!

 ... koronan takia! Jo marraskuussa Elfstedentochtin järjestäjät kertoivat, ettei tapahtumaa järjestetä tänä vuonna tammi/helmikuussa.

Voi että, nyt on suuri maansuru ja iso aukko kalenterissa. ...eiku?

Kuva vuodelta 1997. Paljon käytetty netissä, en löytänyt kuvaajan nimeä.

Viimeisin Elfstedentocht oli 1997. Kyseessä on Hollannin suurin urheilutapahtuma, luistelukilpailu yhdentoista Friisinmaan kaupungin välillä (elf-steden-tocht = yhdentoista-kaupungin-retki) joka luisteltiin ensimmäisen kerran 1909. Pituutta reitillä on noin 200 km matkalla pitää jonkinverran myös kluunata, eli kävella luistimilla. Reitti seuraa vesiteitä, kanavia ja jokia, lähtö ja maali ovat Leeuwaardenissa. Siltoja alitetaan 189 kpl. Jotta homma onnistuu tarvitaan tietenkin jäätä eli pakkasta n viikon ajan. Eikä vain öisin.

Reittikartta 1942 täältä

Kisa on 112-vuotisen historian aikana käyty 15 kertaa. Viime kerrasta on aikaa jo 24 vuotta, sitä ennen  pisin väli oli 1963-1985 eli 22 vuotta. Ensimmäiset 12 luisteltiin vuoteen 1963 mennessä, päälle se 22 vuoden tauko, sitten 1985 ja 1986 ja viimeisenä 1997. Talvet ovat lämpimämpiä ja minun täälläoloaikanani (16 vuotta) vain kahdesti on voinut ylipäänsä luistella kunnolla, 2009 ja 2012. 

Friisinmaan lämpötilojen kehitys, ylh kesä, keskiarvo, talvi. En saa lähteestä selvää (vas alareuna) mutta bongasin kuvan unkarilaisesta sisarblogista joka kertoili elfstedentochtista kahden postauksen verran jo viime vuonna. 2009 näkyy viimeisin matala piikki.

Aina kun pakastaa ei mene kuin puoli vuorokautta niin Elfstedenkomiteaa jo pommitetaan, että miltä jää näyttää ja radiot ja tv:t tungetaan täyteen jäämestareita yms spekulaatiota. 2009 oli liki, muutaman päivän pakkasten jälkeen järjestäjätaho tiedotti joo/ei. Oli sitten ei. Silloinen pomoni (mies) meni viikonloppuna väkisin ko retken luistelemaan ja sanoi että aika raskasta oli ja paljon sulaa (sillan ympärykset yms). Megatapahtuma vaatii kuitenkin hieman enemmän jäätä ja olosuhteita kuin kevyt kanavaluistelu, jota itsekin innolla harrastin sinä vuonna.

Kostea maaliintulo 1985 (Wikipedia / Rob C. Croes)

Wikipedia kertoo viimeisimmästä, 1997, versiosta: Ulkomaalaisia osallistujia oli vain vähän. Paras oli 24. sijalla maaliin tullut L. Paalasmaa Suomesta. Tietenkin Suomesta! (Laurista lisää täällä). Nykyinen kuningas Willem Alexander osallistui salanimella vuonna 1985, allaolevalla videolla hän "paljastuu" (selostajat ihmeissään) ja näkyy hieman luistelua. Huomaa ajankuva eli kuninkaan (silloisen prinssin) takki.

Onkin kohtalon ivaa, että keskustelu joo/ei Elfstedentocht ei tänä vuonna olekaan puhtaasti akateeminen. Kuten yllä jo kerron, luistelukuume valtaa Hollannin pienimmästäkin pakkasjakosta. Saati siitä mikä on tänä viikkona koettu. Sunnuntaina tuli lunta ja se ei ole vieläkään sulanut. Ensimmäiset luisteluyrittäjät bongasin jo tiistaina ja torstaina maastolenkille osuvalla lätäköllä (kokoa korkeintaan jääkiekkokaukalon verran) oli reippaasti hulinaa ja tungosta. Monin paikoin kunnat joutuivat puuttumaan asiaan kun luisteluhullut holskit sinkoavat luonnonjäille, mm katkaisemalla teitä, ettei suosituille luistelupaikoille päässyt (enempää, vs korona).

Luistelijoita, kuva otettu hevosen selästä reippaasti zoomaten. 

Entä Elfstedentocht? Sekin oli alkuviikosta hetioitis tapetilla, jopa poliitikot hihkuivat TV:n puheohjelmissa että eikös sen nyt jotenkin voisi? (Toim huom nyt on vaalivuosi). Nykytekniikalla saa hyvin kuvattua (kotikatsomoille)? Jos vaikka vain 100 kilpaluistelijaa (koronakuplassa)? 

Lehdessä oli kokoaukeaman juttu Elfstedentochtista tiistaina, otsikolla Retki ilman yleisöä on myös fantastinen. Jutun kuvituksena oli myös jäänpaksuusspekulaatio, lauantaina (tänään, za 13) ehkä olisi ollut tarpeeksi. (ED 9.2.20121)

Mutta eihän se onnistu millään. Reitti kulkee yhdentoista kaupungin läpi ja vaikka koko Friisinmaa suljettaisiin ulkopuolisilta jo pelkästää näiden kaupunkien sadattuhannet asukkaat olisi mahdoton pitää koronarajoissa - kokoontumisrajoitushan on kaksi (2!) henkeä, myös ulkona.  Ja muutenkin, sellaista väkijoukonhallitsemisstrategiaa ei ole, jolla 17 miljoonaa luisteluhullua pidettäisiin aisoissa. Viikon mittaa kohina on hieman laantunut, torstaina myös komitean puheenjohtaja vahvisti, että tapahtuman järjestäminen on koronarajoitusten puitteissa mahdotonta - tehty päätös pysyy voimassa.

Vähemmän hollantilainen maisema. Ja lumi on vielä pakkaslunta! Kuvattu to ip.

Onneksi alkuviikosta pitäisi jo mennä plussan puolelle, ja homma ratkeaa itsestään.

 

Lumi aiheutti liikennekaaoksen

 Johan on! Lauantaina alkoi ja sunnuntaina jatkui, lunta tuli ihan reilusti.

Onko kuva muka Hollannista?

Sunnuntai-aamuna someen ilmaantuikin nopeaan ihmettelyjä. 600 kilometriä ruuhkaa! Tyypillistä, koska lunta, mutta mihin kaikki olivat menossa?!? Onhan nyt kuitenkin lockdown, vain ruokakaupat auki. Ja lisäksi vahvasti suositeltiin, että jo kelinkin takia pysytellään kotona. Terveydenhoito ei halua yhtään lisää kuormitusta, jos väkisin lähdetään kesärenkailla / kengillä liikenteeseen! Iltapäivällä koko Hollanti värittyi oranssiksi, ruuhkaa oli jo yli 2500 km.

Asialle on helppo selitys. Ei siellä teillä pahemmin liikennettä ollut, onneksi. Mutta se vähä mikä oli, ajoi 50-70 km/h. Jolloin automaattinen (mm kännytiedot) seurantajärjestelmä päätteli: ruuhkaa on, motarilla madellaan.

Kelikamerat paljastavat totuuden.

Tottakai ihmiset sinkosivat lumirientoihin, mutta pysyttelivät kodin tuntumassa. Pulkalla laskettiin ja jonkin verran hiihdettiin, itse näin tallin lähellä erilaisia autonperävirityksiä, alla huonossa kuvassa juuri suksityyppi lähdössä auton perässä.

Suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin, eikä luitakaan katkottu pahemmin. Kaikkineen lumipäivä antoi tervetulleen vapaapäivän koronasta, hetken oli ajatukset muualla. 

Hevosta ei kelit haittaa ja itsellänikin on vielä Suomen peruina talvivaatetta - ne eivät ole 16 vuodessa pahemmin kuluneet. Tallille siirryin Jopolla, mikä oli varsin raskasta sillä sivuiteitä ei oltu aurattu ja lumen alla oli paikoin loskaa / lätäköitä. No, perille päästiin ja lopulta vastatuulessa kotiinkin.

Koko viikoksi on luvattu pakkasta, joten lumi pysyy toistaiseksi. Koronan hyviä puolia: kaikki ovat jo etätöissä / -kouluissa. Normaalisti Hollanti olisi nyt seis, vaan tällä kierroksella voidan jatkaa normaalisti. 'Uuden normaalin' mukaan.

Uudenvuoden vaihtoehtoperinne

Hollannin yksi suuremmista uudenvuodenperinteistä on tammikuun ensimmäisen päivän pulahdus: Nieuwjaarsduik (uudenvuodensukellus). Niitä järjestetään pitkin rannikkoa ja sisämaassa erilaisissa lutakoissa ja perinne on perua jo 60-luvulta (Wikipedian mukaan Kanadassa jo alk 1920). Touhulla ei kait ole sen kummempaa aatteellista taustaa, onpahan pirtsakka alku uuteen vuoteen.

Uudenvuodenpulahdus 2010 Scheveningen (Den Haag). Kuva Wikipediasta / Alexander Fritze

Jo vuosia tapahtuman sponsori on Unox, Unileverin merkki ja tunnettu ruokasäilykkeistä ja kestomakkaroista. Paljon Unoxin valikoimista on juurikin hollantilaisten perustalviruokaa, joten brändi sopii sponssiin mainiosti. Pulahduspaikoilla Unox jakaakin usein pipoja ja hanskoja, jotka tunnistaa kaukaa (ks kuva yllä). Minulla ei ole pipoa, mutta viime vuonna bongasin kaupankylkiäisenä auton ikkunaskrapan. Alan jo integroitua hollantiyhteiskuntaan!

Vaan tänä vuonna moinen ei koronan takia onnistu, kaikki kokoontumiset tai tapahtumat on kielletty, ulkoilmassakin. Onneksi Unoxin markkinointiosastolla ei ideat lopu. Tee-se-itse-dyykkaushan vaatii vain hieman merivettä. Ja mitäpä säilyketehdas muuta tekekään kun säilöö tuotteita peltipurkkiin?  Ensimmäisen purkin täyttökunnian sai Den Haagin pormestari ja eikun kamppis pystyyn.

Uudenvuodenpulahdus peltipurkista, sis. pohjanmerenvettä.

Purkkeja täytettiin 25 000 kappaletta ja niitä sai tilata uudenvuodenpulahduksen webbisivun kautta. Purkit loppuivat alle vuorokaudessa. Onneksi hätä ei ole tämän näköinen, täyttämällä sopivan kotoa löytyvän purkin vedellä ja lisäämällä siihen hippunen suolaa ja säilömällä tuotos jääkaapissa tähän kotipulahdukseen voi vielä helposti osallistua. Videolla näkyy hieman tunnelmia menneiltä vuosilta ja vinkkiä tammikuun ensimmäiselle 2021.

Mahdollisimman hyvää uutta Vuotta kaikille!

Villieläimet vähissä

Otsikon eläin sopii tässä kohtaa lukea hieman nisäkkäitä laajemmalti: Maailman Luonnonsäätiön (WWF) tuoreen tutkimuksen mukaan Hollannin villieläimistö on puolittunut vuosien 1990 ja 2019 välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lintuja ja hyönteisiä. Lainaus: Erinäiset lintu- matelija- ja perhoslajit, jotka aiemmin esiintyivät yleisesti ovat nykyisin harvinaisia. 

Hanhiparvi Oostvaardersplassenilla. Hollannin luonnossa esiintyy myös tuulimyllyjä ja voimalinjoja.

Typpipäästöt ovat suurin syy tähän katoon. Hollannin 'luonto' on pitkälti hiekkamaata eli kanervikkoa. Typpipäästöjen myötä kanervikkojen eläinpopulaatiot ovat kutistuneet jopa 70%. Tutkimus (yhteistyössä Hollantilaisten luonnontutkimusorganisaatioiden ja Hollannin tilastokeskuksen kanssa) todistaa kiistatta typpipäästöjen negatiiviset vaikutukset luontoon, vaikka mieltäosoittavat maanviljelijät koettavat tulkita lukuja oman etunsa mukaan.

Kukkivaa kanervaa, tässä kohtaa metsänreunassa, jopa pienesti mäessä, yleensä kanerva on laajoilla tasangoilla. Tutkimuksen mukaan entimuinoin tässä kuvassa olisi kuhissut myös perhosia.

Maanviljelijöistä olenkin jo kirjoittanut - ja siitä, että typpipäästöjen ykköstoimenpide on laskea ajonopeuksia. Uudet nopeudet astuvat voimaan maaliskuussa. Liikenne on pisara meressä, parasta olisi puolittaa karjakanta villieläinten sijaan!

Yksi puolustuspuheista on, että mitäs sitten syöt, jos maatalous puolittuu. No, syödään ihan saamaa holskipöperöä, sillä 75% menee vientiin ja on kaikkineen vinoutunutta että peukalonpään kokoinen Alankomaat on lihanvientitilastoissa maailman kärkisijoilla.

Typpipäästökartta. Suomen elukat ovat toistaiseksi turvassa. ED 6.2.2020.

Tilanne on onneksi korjattavissa, tutkijoiden mukaan populaatiot korjaantuvat nopeasti, ja jo välillä kadonneet lajit palaavat, jos typpipäästöjä rajoitetaan. Typpipäästöt osuvat kasvillisuuteen siten, että ruohot ja muut ei-kukkivat kasvit kukoistavat ko 'lannoitteesta'. Ja kukkimattomuus vie perhosilta ja mehiläisiltä elinmpäristön. Jolloin linnut katoavat jne.

Osaltaan tämä on vaikuttanut myös tammikulkurinirkon voittokulkuun. Kun puiden alla (tienvarsilla) ei kasva kukkia alue ei houkuttele hyönteisiä eikä myöskään lintuja. Jotka söisivät myös ko toukkia (esim tali- ja sinitiainen) ja pitäisivät vitsauksen aisoissa. Tietyissä kunnissa testailtiinkin viime vuonna istuttaa niittykukansiemeniä pientareille, hyvin tuloksin.

Sinitiaisia etupihalla. Kirkkaanpunainen piste on magnolian takana oleva azalea, on kukkinut koko talven kun ei talvea ole ollut. Harmi, pensas oli keväällä aina hieno kokopunainen kukinto, nyt kukkii pari kukkaa kerrallaan "turhaan" ja kevääksi ei jää mitään.

Lyhyesti: vähemmän maataloutta, enemmän monimutoisuutta. Viime viikolla oli radiossa sarja aiheesta ja hollantilaisille siisteys on tärkeää, puutarhan ja tienvarren sopii olla niitetty ja napakka, syksyllä leikataan kaikki kasvit pois ja haravoidaan lehdet. Radio-ohjelman mukan holskien sopii nyt vaan tottua hieman räjähtäneempään kokonaiskuvaan: kuolleissa kasvinvarsissa talvehtii hyönteisiä ja  kesälläkin ne viihtyvät korkeammassa tienvarren niittykukkaheinikossa. Kaiken ei tarvitse muistuttaa golfkenttää.

Krookukset ovat tänä vuonna ajoissa (kuva 9.2). Taustalla naruaidan takana "villikukka-alueeni" jolla kasvaa kesäisin mm. zinniaa, unikoita, punakosmosta, kesäpäivänhattuja..., kaikki siemenestä ja ötököiden iloksi. Ja talvella annan ko kasvien kuolla pystyyn, ruskeissa töröissä talvehditaan (ehkä). Koska talvea ei ole osa on jopa vihreänä, ei sentään kuki.

Omassa puutarhanhoidossani noudatan ohjeita onneksi jo itsestään. Laiska puutarhuri vai luonnonystävä?

Hissutellen Hollannissa

Viime viikon uutishiljaisuuden jälkeen päästään onneksi taas asiaan, eli rutkuttamaan.

Täällä on nyt typpipäästöt tapetilla. Ihan tarkkaan en tiedä miksi, oliko joku tutkimus vai mikä, sillä vaikkapa vuosi sitten niistä ei pahemmin puhuttu. No tapetti mikä tapetti, joka on johtanut kaikenlaisiin säädöksiin - ja mielenosoituksiin.

Päästövasikoita. Kuva on vanha, nämä tuskin päästelevät enää.

Säädökset - tai ehdotukset - typpipäästöjen vähentämiseksi osuvat paljolti maatalouteen ja rakentamiseen. Niinpä puhutaan karjamäärän vähennyksestä. Ja rakennusprojekteja on joudutta laittamaan jähin koska typpipäätöjen puitteissa ei ole "tilaa" rakentaa. Tämä on johtanut viikkojen mittaisiin protesteihin, maanviljelijöitä jo kerroin ja rakentajat aikaansaivat toisella viikolla vastaavia kuvia (ja ruuhkia) vähän erilaisella kalustolla samassa puistossa Den Haagissa.

Kuva täältä

Molemmissa ryhmissä on tietty rahasta kyse, kuitenkin numeroiden valossa maatalous on se johon pitäisi puuttua, allaolevassa kuvassa sininen alue. Rakentaminen osuu tummansiniseen 1,2 prosenttiin, jonka otsikko on muut, rakentamisen lisäksi vaikkapa kauppa tai jätteenkäsittely. Iso keltainen on ulkomaat, typpi on ilmassa ja tuulee vaikkapa Belgiasta tänne.

Lähde RIVM eli suunnilleen kansanterveyslaitos

Anyway, ko protestit ovat saaneet aikaiseksi sen, että säädöksiä on jo höllennetty tai viivästetty. Vaan jotain tarttis tehdä heti, ilman riskiä, että olennaiset rakenteet (ruoantuotanto) alkavat tökkiä. Kah, kiusataan taviksia. Holskeista ei ole kuitenkaan keltaliiveiksi tai muuhun kovin ronskiin/laajamittaiseen vastarintaan, joten toimenpiteet voi toteuttaa heti. 12.11 koalitiohallitus pääsi sopimukseen: moottoriteiden maksiminopeus pudotetaan 100 km/h:hon. Ylläolevassa kuvassa tavisliikenne on pinkki 6,1%.

Paikoin voimassa rajoitus jo nykyisellään

Hip hei. Hollannissa oli pitkään motareilla 120km/h ja melko vastikään, 2012 se nostettiin => 130. Tämä aiheutti kyllä jonkinverran sekavuutta, että mikä nopeus missäkin pelittää mutta nopsaan oppi kuitenkin kyttäilemään pikkumerkkejä (ks kuva alla) enkä ole motareilta pahemmin sakkoja saanut.

Moottoriteillä ja välillä muillakin maanteillä lukee rajoitus usein myös kilometri(oik. hektometri)tolpissa.
Niitä kyttäämällä pysyy kartalla.

Ja nyt siis (kohtapuoliin) 100 km/h. Päivisin, eli 6-19, öisin saa ajaa kait edelleen 130.

Työpajoissa jo askarrellaan uusia liikennemerkkejä. ED 13.11, otsikko sanoo VVD nielaisee melonin. VVD on paikallinen kokoomus noin suurinpiirtein ja vastustivat muutosta vaan ei auta kuin nielaista, läpi meni.

Suomessa huokaillaan tavinopeusrajoituksia, niin täällä onkin talvi ainainen.

Tuli lunta

Eilen tuli lunta lähemmäs 10 cm, ja se saattaa jäädä pariksi päiväksi. Muuten mukavaa, mutta useimmilla on kesärenkaat eikä hevosillakaan ole talvivarustusta (hokit). Kaaokseksi meni.

Talvirengaspakkoa ei ole, ja tietenkin nastat on kielletty. Arvelisin, että n kolmanneksella on talvirenkaat, itselläni oli aikoinaan työsuhdeautoissa, omiin en ole koskaan investoinut moisia.

Siellä se lymyilee, lumen alla. Koko iltapäivän ja illan tuiskutti, tässä ollaaan vasta n puolivälissä. Holskit putsailivat omiaan ihan vaan paljain (tai hansikoiduin) käsin, mullapa oli Kungsin lumiharja, pääsi hieman väline-elivistelemään.

Itse suoriuduin töistä (tallin kautta) kotiin nipinnapin, hitaasti eteni (20-30 km/h) mutta eteni sentään. Onneksi ei ole ylämäkiä! Kuvat ovat aamulta, eilen lunta ei ollut aurattu mitenkään ja urat syviä, kaksi kättä ratissa & kesärenkailla en alkanut kuvailemaan. Nyt aamulla oli tasaisempaa, joten nappasin pari huonoa kuvaa.

Kotikatu pihasta lähteissä. En ihan raaputtanut lasia puhtaaksi, oli sellaista ei-irtoa-millään huurretta joka lähti 3mm/rapsutus. Näkeeän tosta...

Kylänraitti

Hieman isommalla tiellä sentään näkyy asvaltti - tosin tod näk jäässä.
Kuulemma motarit paljaita, omalle reitille sellaista ei osu. En silti luottaisi, ettei tienpinta ole liukas, asteita kuitenkin -6 eli pureeko suola?

Ja tietty ohitellaankin vielä. Tod näk sentään talvirenkaat, ja toki Bemari.

Tuli sitten ruuhkaennätyskin eilen, 2300 km seisoskeli Hollannin teillä iltapäivällä. Esim työkaverin matka Veghel-Nijmegen, 50 km 45 min (no yleensä tunti ruuhkilla) vei eilen 2 tuntia ja 50 minuuttia. Ja yksi tallillesaapuja oli ajanut n 30 km matkaa Eindhovenista 2h 18 min.

Nyt en huomannut ottaa sadetutkasta kuvakaappausta, mutta se olisi ollut melko presiis samanmuotoinen kuin oranssi alue ruuhkakuvassa, liikkuen länsi>itä -suunnassa. Ruuhkakuva on pari tuntia huipun jälkeen.

Teksti-tv:n jutussa sanotaan, että kaaokselta vältyttiin, koska onnettomuuksia ei pahemmin ollut. 2300 km seisova jono siis ei ole kaaos.

Hellekesä

Kun muutin Hollantiin toiveissa oli ilmaston lämpeneminen. Muutinhan puoli Eurooppaa etelämmäksi! Ja talvi toki muuttui, lumi oli poikkeus ja pakkastakin lähinnä satunnaisesti öisin.

Kuvaa otettaessa 36 astetta. Paljon on ollut piennarpaloja, mutta myös hieman isompia metsä / maasto-versioita.

Ja muuttuivat kesätkin - huonompaan suuntaan. Haarlem on rannikon tuntumassa ja meri vaikuttaa reippaasti. Välillä tuntui, että keli oli saman 13 astetta kesät talvet. Satunnaisesti kesällä oli lämmin päivä (yli 30 astetta), mutta ne päättyivät poikkeuksetta ukkosiin ja helle jäi sen yhden päivän mittaiseksi. Joinain kesinä se yksikin päivä puuttui. Kaihoisasti muistelin Suomen 1-3 viikon lähes-joka-kesäisiä helleputkia.

Blogin huonoin kuva tähän mennessä? Heikohkolla kännykameralla vastavaloon aidan läpi. Lämpöä se 36 astetta ja alpakat nauttivat varjosta sekä virkistävästä suihkusta - sprinkleri pyöri ympyrää ja elukat makoilivat & kastuivat kaikessa rauhassa. Tai no, osa nousi kun pysähdyin kuvaamaan, vas reunassa makaa vielä yksi.

Brabant on vain 100 km rannikosta mutta jo selvästi sisämaampi ilmasto. Talvi oli kylmempi ja päivinä, jolloin Haarlemissa on sen 20 + merituuli täällä on 23 tai jopa 25 ja tyyntä. Ero on huomattava. Ja nyt - ekana kesänä muuton jälkeen - osui vielä kuumin kesä sitten vuoden 1976 kohdalle. Suomessakin on ollut helteitä, täällä mentiin 3-5 astetta Suomen yli (kerrankin), menneellä viikolla oli joka päivä yli 30, to & pe jopa 37 astetta! Ja tätä ennenkin jo oikeastaan sitten toukokuun ei ole satanut ja lämpötilat ovat pyörineet 25 asteessa. Ei paha, luonto tosin kaipaisi jo kosteutta.

Maissipelto (vrt. ed kesä).

Tottakai tänä kesänä on Haarlemissakin piisannut lämpöä, ex-tallilla kuulemma on jopa heinähäkit laitumilla, mitä ei 12 sielläolovuoden aikana koskaan tapahtunut. Ruoho ei kasva.

Maanviljelys kärsii reippaasti ja teolliskokoiset sprinklerit huutavat yötäpäivää. Jo viikkoja sitten kiellettiin pintaveden (ojat, lammikot) käyttö, mutta pohjavettä on toistaiseksi tarpeeksi, samoin vesijohto-. Omaa pihaakin olen siis kastellut tuntitolkulla.

Myös siltoja kastellaan. Moni nostosilta on metallia ja voisi jumittaa lämpölaajetessaan. Kuva vielä Haarlemista.

Peltojen ja siltojen lisäksi kastellaan vesipuolustusvalleja (dijk). Ne kun suojaavat merenpinnan allaolevaa maata mereltä tai joilta tai pitävät kanavat uomissaan. Jos ne kuivuvat ne hapertuvat ja voivat seuraavan sateen tai vedenpinnan nousun myötä jopa pettää. Eritoten Frisinmaalla ja Zeelandissa (Reinin suisto) valleja pidetään tarkkaan silmällä.

Huomennakin yksi pisara, saas nähdä. Kuuropäivinä sateet todella usein kiertävät pikku kyläni.

Tätä kirjoittaessa (la 28.7) on sadellut hieman ja tänään tulee kait pari mm vielä. Noin muuten lämmölle ei näy loppua. Mikä ei henk koht haittaa, olenhan tulevan viikon [kotona] lomalla. Sen jälkeen sopii kyllä taas sataa, tuo tämänpäiväinen 2 mm kun on vain pisara meressä aavikolla. Hieman harmittavan pilviseltä kyllä näyttää.

Yli puolet kuoli sitten

Kuukausi sitten kirjoitin Oostvaardesplassenin tilanteesta - että ruoka on loppu ja mielenosoituksilla vaadittiin lisäruokintaa. Nälkää näkivät kaikki 'suuret ruohostajat'-kuten eläimiä tällä kutsutaan: kauriit, hevoset ja lehmät. Kaikki ko alueelle istutettu, muka luonnoksi. Aita ympärille ja sitten ihmetellään kun kanta on kasvanut liian suureksi ja poikkeuksellisen kova talvi syö varastot.

Kuva Nu.nl uutisesta, kuvaajan nimeä ei mainittu

Nyt julkaistujen tilastojen mukaan 57% syksyn helikopterilaskennalla kartoitetusta kannasta on kuollut, näistä n 90% on ammuttu (koska olivat liian heikkoja). Pelkästään maaliskuussa kuoli 1155 eläintä, tarkalleen ottaen 956 kaurista, 157 hevosta ja 40 lehmää. On siis ammuttu reilut 30 / pvä. Alk 1 joulukuuta 2017 kuolleita on 2969, ja tähän tulevat vielä huhtikuun kuolleet päälle. Vrt koko viime talvena kuoli 813 eläintä (joka toki on osa ongelman syytä, sillä eläimiä oli tänä talvena liikaa).

Tilan hallinnoija staatsbosbeheer (valtion metsänhoito) / metsänvartijat tmv asiantuntijat sanovat, että kovana talvena 40-50% poistuma on luonnossa normaali. Ties vaikka olisi, mutta Oostvaardersplassen ei ole luontoa.

Kuva ANP (nu,nl sivulta), kyltissä lukee "Pienentäkää populaatiota reippaasti".

Maaliskuun alussa oli mielenosoitus, ja toisena pääsiäispäivänä toinen. Tälle kakkoskierrokselle oli saatu muutama julkkiskin mukaan, mutta tämän vuoden osalta eläinten pelastaminen on liian myöhäistä. Toivotaan kuitenkin, että asia nyt jää esille ja vastaavat talvijoukkokuolemat voidaan jatkossa estää!

Luokatonta touhua.

Hevoset heikoilla

Tuli se talvi tännekin, sama Siperian pakkanen kiusaa kuin Suomessakin. Hieman “lämpimämpää” toki, öisin -8, päivisin -2 iltapäivästä mutta hyytävä tuuli. Tuuli vaikuttaa myös vesistöihin (“laineita”) joten luistelua ei ole päässyt harrastamaan kuin muutamilla pikku lätäköillä tai veden peitossa olevilla pelloilla. Lauantaina jo lauhtuu joten kun töissäkin on käytävä jätän luistelut tällä kertaa. Aurinkoinen pakkaskeli olisi myös kivempi kuin tämänhetkinen viima.

Tosin, Hollannin “villihevoset” eivät auringostakaan paljoa kostu. Oostvaardersplassenista kerroin viime vuonna, jolloin hevoset näyttivät OKlta. Tänä vuonna tilanne on eri, jo joulukuussa tuli lunta ja talvi on ollut kylmempi – ja tammikuussa märempi - kuin yleensä. Ja tämän viikon pakkaset sitten vielä kaupan päälle.

Kuva vuoden takaa

Eihän sitä evästä viime vuonnakaan mainittavasti hevosille ollut. Pakkasella tarve kasvaa ja tällä viikolla some onkin täyttynyt luurankokuvista. Ja vaatimuksista, että eläimiä pitää lisäruokkia. Ensi sunnuntaiksi on tekeillä mielenosoitus ja heinää / olkea on kait jo viety alueelle kielloista huolimatta.

Nyt ilmoitettiinkin, että alkavat sakottaa ruokkijoita. Tästähän oli jo oikeusjuttukin pari vuotta sitten, että villieläimiä ei saa (tarvitse) ruokkia. Vaikka eiväthan nuo ole villejä vaan aitauksessa! Ja aivan liikaa liian pienellä alueella (hevosia on n 1100 kpl).

Kuvannut 26.2 Milou Vogel, täältä

Kieltoja perustellaan seuraavasti: Ruokkiminen ei auta, sillä vain vahvat saisivat ruokaa ja heikot jäisivät ilman kuitenkin. Lisäksi syntyisi enemmän varsoja jolloin lauma kasvaa ja ongelma on ensi vuonna kahta suurempi. Eli metsänvartijoiden / heidän takanaa olevien virkamiesten mielestä nälkään näännyttäminen on ihan ok. Onhan kysessä villieläimet, eihän kettujakaan ruokita.

Tosin ruokintaakin liittyy ongelmia. Hevoset (osa hevosista) ovat nyt niin laihoja / heikossa kunnossa, että liika / nopeasti syöty ruoka tappaa myös.

Mielenosoitusjuliste.
Pilapiirroksessa isä sanoo lapselleen: Katso! Villi luonto!!

Ongelma on sinänsä sama kuin Amsterdamin vesijohtodyynien kaurismeininki. Siellä ratkaisu on/oli rajoittaaa populaatiota reippaasti ampumalla. Jos ei ruokita niin sitten pitäisi ilman muuta ottaa ampumiskeino myös Oostvaardersplassenilla käyttöön. Ja kyllähän siellä vuosittain ammutaankin, mutta näemmä ei tarpeeksi. Omien sanojensa mukaan toiminta on “varhaisen reaktiivista” eli suht ajoissa olisi tarkoistus napsia heikot pois. Kuvien valossa eläinystävällisempää olisi proaktiivinen luonnonhallinta. Eli ampuminen ennekuin ollaan näin pitkällä.

Viimevuotinen varsa. Talvikarva hämää, ei ole tälläkään ylimääräistä. Kuva: Milou Vogel.

Itse seuraan lähinnä hevosmedioita, mutta ongelma koskee tietenkin myös alueen muita eläimiä: lehmiä ja kauriita.

OSA 2

Kirjoitin ylläolevan torstaiaamuna valmiiksi julkaistavaksi perjantaina. Niin iltapäivän radiouutisissa kerrottiin, että eläimiä sittenkin aletaan lisäruokkia.

Hieno homma, vaikka kyynisimmät epäilevät, että ruokinta loppuu kun pakkaset loppuvat (eli suurinpiirtein huomenna). Vaikka eihän ruoho kasva kuukauteen-pariin vielä. Yhteensä eläimiä on 4500 kpl, joten esim kuukaudenkin ruokinta vaatisi jo aikamoisen heinämäärän. Kauris ehkä syö vähemmän, mutta lehmä mahdollisesti enemmän kuin hevonen. 5-10kg kertaa 4500 kpl on jokunen pyöröpaali! Ja tämä per päivä.

Näemmä neliöpaaleja. Kuva Anti Oostvaardersplassen facebookista.

Ainoastaan ruokinnan perustelu ontuu: Tärkeä syy läänillä [ryhtyä ruokkimaan] on yhteiskunnallinen huolestuminen eläinten hyvinvoinnista Oostvaardersplassenissa ja huoli yleisestä järjestyksestä. Yhteiskunnallinen rauhattomuus johtaa siihen että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiin ja alkavat ruokkia. Metsänvartijoita on myös uhkailtu reilusti. Siirtymällä väliaikaiseen lisäruokintaan lääni haluaa rajoittaa yhteiskunnallista rauhattomuutta.

Ts. jotta mielenosoitus ei mene mellakaksi (facessa on puhuttu sivuleikkureista ja aitojen availuista. Mikä ei olisi järkevä moottoritien ja junaradan kupeessa...) eläimiä ruokitaan. Eli ihmisiä rauhoitellaan, edelleenkään eläinten hyvinvointi ei ole etusijalla. Jolloin ei ole ihmekään, että herää epäilys jonkinlaiesta muutaman päivän harhautuksesta ja kun kohu laantuu eläimet jätetään taas omilleen.