Heppojen(kin) sijaan pakolaisia

Silja Europan lisäksi pakolaiskriisi on tuonut muitakin luovia sijoituspaikkoja. Esimerkiksi maneesin eli ratsastushallin. Sinne pykätään huoneita ja suihkut ja vessat.

Kuvan lähde Omroep Gelderland täältä.

Hevosia siellä ei sentään ihan vastikään enää ole ollut, vaan se on viime vuodet toiminut mm salibändytilana. Googlen arvostelut kertovat: Hyvä sali mutta pienenpuoleinen. Maneesirakennus on kivan tyylinen, muistuttaa siis hevostallia. 

Ei ne hevoset edes toimi

Pariin otteeseen olen kirjoittanut hevosten suorittamasta maisemointityöstä, mm Oostvaardersplassenin kohdalla ja Haarleminkin kupeessa on. Hevosia - ja paikoin myös lehmiä - sijoiteltiin eri luontoalueille alkaen 80-90-luvulta pitämään paikat avoimina. Etteivät aikoinaan alunperin Hollannin luontoa olleet (ja sittemmin ihmisten "takaisinrakentamat") kanervikko- tai hiekka-alueet kasva umpeen.

Hän maisemoi patsastelemalla.

Nyt asiaa on tutkittu ja näemmä hevoset (ja nautakarja) syövät vain satunnaisesti pusikkoversoja, eivätkä ko eläimet kaiva oikeastaan ollenkaan. Näin juuret voivat kasvaa rauhassa ja loppupeleissä pensaikko valtaa muina miehinä alaa. 

Jotain yritystä sentään.

Tulos perustuu 10 vuoden seurantajaksoon Den Haagin kupeessa olevalla luontoalueella. 

Tutkijoiden suositus on kasvattaa kanipopulaatiota. Ne kun juurikin kaivavat käytäviä ja välillä romahtaneet käytävät voivat olla sopivasti hiekkalueen alku. Kanipopulaatiota ovat heikentäneet mm virukset ja lisäksi lähteenä käyttämäni juttu väittää, että kaneilla ei ole kummoinen pakovietti / pelko, eli jäävät myös helposti saaliiksi.

Kania ei ole osunut kameran eteen vaikka toki välillä bongaan esim maastoillessa.
Sen sijaan kuvassa kesäinen ylläri ennen estetuntia - 2 käytävää ja 2 alkua keskellä ratsastuskenttää! 

Liikenisiköhän Arabianrannasta esim?

Kaasukupla

Groningen on Hollannin pohjoisin provinssi (lääni?). Groningenin iskulause on Er gaat niets boven Groningen eli vapaasti suomentaen Mikään ei ylitä Groningenia. Mikä päteekin, sillä pohjoisin. Sanavalinnalla on myös tuplamerkitys, sillä 'mikään ei ylitä' tarkoittaa myös että paras ja ykkönen.

Groningenin kaupungintalo ja suurtori (Grote Markt)
Pexels / Barbara de Vincent

Sen sijaan jokin alittaa Groningenin, eli kaasukupla. Maakaasuesiintymä löytyi 1959 ja siitä lähtien siellä on porattu. Vaan jos maan alta ottaa jotain ei-uusiutuvaa pois, sinne jää aukko. Joka jossain kohtaa tiivistyy ja ensimmäinen maanjäristys olikin jo 1991. Sittemmin niitä on ollut tiuhaan, pahimmillaa kolmosta Richterin asteikolla. Talot vajoavat ja seinät halkeilevat. Talojen arvo (ja koko alueen) laskee ja korvauksista tapellaan. On komissiota ja lautakuntaa, oikeusjuttuja ja jopa stressistä johtuvia kuolintapauksia on todettu. Onhan se, jos oma koti kaatuu ympäriltä, arvo laskee, rahahuolia, ei korvata ja jatkuva valitusten kirjoittelu ja eri instanssien läpikäyminen syö naista ja miestä. Ja koskaan ei tiedä milloin tärähtää seuraavaksi.

Google kuvahaussa maanjäristysvaurioita.

Tuttuun öljy-kaasufirmatapaan vastuuta vältellään viimeiseen asti ja asiasta on ollut useampia välikysmyksiä eduskunnassa yms. Lopulta oli jo päätöksiä vähentää tai jopa lopettaa poraukset.

 

Maanjäristysten esiintyvyys, nro viittaa Richterin asteikkoon. KNMI / Wikipedia.

Kunnes tuli Ukrainan sota. Suomessa maakaasun käyttö on melko vähäistä (vuonna 2006 11% sanoo Wikipedia ) mutta Hollannissa suurin osa talouksista lämpenee kaasulla ja laittaa ruokaa kaasulla, samoin teollisuus ja esimerkiksi kasvihuonetuotanto on erittäin kaasusta riippuvainen. Hollannissa maakaasu onkin 44% kokonaisenergiankäytöstä . Sodan myötä kaasun hinta on noussut 5-10-kertaiseksi ja kasvihuoneet, leipurit tai vaikka metalliteollisuus ovat ihan helisemässä.

Ei siis ihme että Groningen taas vilahtelee uutisissa. Siellähän sitä olisi, pitäiskö tuotantoa sittenkin nostaa?

 

Lehtijuttu maaliskuulta jo: Kapuloita Putinin rattaisiin? Hae kaasua Groningenista.
ED 8.3.2022

Ei kiva asukkaille.