lauantai 28. tammikuuta 2017

Eutanasialainsäädäntö

Hollannissa eutanasia on sallittu laissa vuodesta 2002. Eutanasia-sana tulee Kreikankielen sanoista ευ (eu) = "hyvä" ja θάνατος (thanatos) = "kuolema" ja tarkoittaa kuoleman tuottamusta parantumattoman sairauden edetessä, jotta lisäkärsimys estetään. Lakiin on parhaillaan tekeillä lisäys, joka mahdollistaisi eutanasian myös ilman kuolemaan johtavaa sairautta, aiempi kirjoitukseni aiheesta (lakialoitetta ei ole vielä hyväksytty tai hylätty).


Vaihteeksi ei-hevos kuvituskuvia: Tukholman saaristoa

Laki kieltää edelleen ihmisen tappamisen, joten eutanasian salliva laki on paradoksaalinen. Laki onkin muodossa: tappaa voi, jos täyttää huolellisuusvaateet (zorgvuldigheidseisen).

Rikoslain artikkeli 293:

  1. Häntä  joka tarkoituksella päättää toisen elämän tämän selkeän ja vakavan toiveen mukaan, rangaistaan vankilatuomiolla pituudeltaan kaksitoista vuotta tai viidennen kategorian rahallisella sakolla.
  2. Ensimmäisessä pykälässä mainuttu teko ei ole rangaistava, mikäli sen on suorittanut lääkäri täyttää huolellisuusvaateet, kuten kirjattu lain ‘elämän päättäminen ja itsemurhan avustus‘ artikkelissa 2 ja ilmoittaa tästä kunnalliselle kuolemansyyntutkijalle kuten määrätään ‘ruumiin hautausurakointilain’ artikkelin 7 toisessa paragraafissa.

Nämä elämänpäättämisen ja itsemurhan avustus –lain huolellisuusvaateet ovat, että lääkäri:

a.  On varma, että kyseessä on vapaehtoinen, hyvin mietitty potilaan pyyntö
b. On varma, että kyseessä on potilaan toivoton ja sietämätön kärsimys
c. On valistanut potilasta tämän tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä
d. On yhdessä potilaan kanssa tullut tulokseen, ettei tilanteessa ole muuta järkevää ratkaisua
e. On puhunut vähintään yhden, riippumattoman, lääkärin kanssa, joka on myös nähnyt potilaan ja kirjallisesti antanut lausunnon huolellisuusvateen täytäntöönpaniosta kohdissa a-d, sekä
f. On suorittanut elämän päättämisen tai avustanut itsemurhassa huolellisuutta noudattaen.

Käytännössä vaaditaan siis vähintään kaksi lääkäriä. Lisäksi vaaditaan (vaikkei se laissa lue), että hoitavalla lääkärillä on jonkinlainen hoitosuhde jo potilaaseen, eli et voi mielijohteesta hakea kuolinapua naapurikylän lääkäriltä.

Lentoviivoja Haarlemissa

Pääosa (n 80%) kuolinavusta tehdään syövän takia, lisäksi on muutama muu "selkeä" tauti kuten ALS tai muita kuolemaan johtavia, eteneviä tauteja. Nämä tapaukset ovat selkeitä, kuolema tulisi joka tapauksessa ja viimeisten viikkojen / päivien kärsimystä ei ole pakko kokea.

Harmaammalle alueelle tullaan mielenterveysongelmien kanssa. Milloin voi päättää, että elämän jatkaminen ei ole vaivan arvoista, että kaikki hoidot on tehty ja tulevaisuutta ei ole? Muutama kohujuttu onkin ylittänyt myös uutiskynnyksen Suomessa, esim: Nuori mielenterveysongelmista kärsivä nainen. Toisaalta itse luin vastikään Linda.-lehdestä nelikymppisestä miehestä, jolle myönnettiin eutanasia alkoholismin takia. Lukemattomien katkaisuhoitojenkaan jälkeen hän ei nähnyt elmässään muuta kuin kärsimystä. (Tällä menolla Suomen väkiluku puolittuisi. Tosin suomalainen ei anna periksi).

Kleverparkin hautausmaa, Haarlem

Myös monimutkaista on dementia. Ennen kuin sairastuu voi laatia testamentin / kirjeen, jossa kertoo toiveesta saada eutanasia, jos dementoituu. Kuitenkin säännöt ovat tiukat, eutanasia myönnetään vain potilaan omasta tahdosta. Tuttuni Aldon isä kuihtuu nyt vanhainkodissa Alzheimerin kourissa. Vaikka kaikki tarvittavat paperit olivat kunnossa, hän ei enää H-hetkellä ollut niin järjissään, että olisi vastannut kysymykseen niinkuin piti. Lääkäri ei suostunut eutanasiaan.

Lasten kohdalla säädetään, että alle 12v vanhemmat voivat päättää, yli 12v lapsella on myös sanansa sanottavana ja alle 18-vuotiaalle ei myönnetä koskaan eutanasiaa mielenterveydellisistä syistä.

Itse luulin, etten kuulu eutanasian piiriin. Olenhan ulkomaalainen ja jos lakikirjaa luetaan tiukkaan hollantilainen lääkäri tappaisi minut - Suomen kansalaisen - eutansian tapahtuessa. NVVE-yhdistys (Nederlands vereniging voor een vrijwillig levenseinde eli Hollantilainen yhditys vapaaehtoiseen elämän päättämiseen, perustettu jo 1973) tukee ja auttaa eutanasiatapauksissa sekä mm dementiakirjelmän teossa. Heidän sivuillaan väitetään, että jos on asunut Hollannissa yli 4 kuukautta, sekä on suhde lääkäriin (ts lääkäri tuntee sinut potilaana), eutanasiaa voi anoa.

Notre Dame, pariisi

Toivotaan nyt ettei ihan lähitulevaisuudessa tarvitse. Mutta itse olen kyllä tämän mahdollisuuden puolesta.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Sokeria hevosille

Hollannissa on ihan käypänen jalkapalloliiga, josta satunnaisesti ponnistetaan mestarien yms liigoihinkin. Ottelut ovat suosittuja ja kannattajia piisaa, varsinkin isommissa kaupungeissa. Ja siinä sivussa huligaaneja. Huligaanien / levottomuuksien takia kaikissa isommissa kaupungeissa jalkapallostadionin rauha turvataan myös poliisihevosilla. Onneksi sekaan mahtuu myös rauhanomaisempia jalkapallofaneja.

Kuva: Sanne Donders

95-vuotiaan Jopie Schoutenin joukkue on Rotterdamin Feyenoord. Edesmenneen miehensä kanssa he kävivät vuosia katsomassa otteluita. Mukana oli termospullossa kahvia, ja kun sokeria jäi yli hän keksi antaa sitä poliisihevosille. Tästä tuli tapa ja miehensä Henk vielä kuolinvuoteellaan vannotti: "Älä unohda hevosia".

Kuva poliisien blogista , kuvaajan nimieä ei mainittu

Tästä on nyt 25 vuotta ja kelissä kuin kelissä rva Schouten ajaa paikalle invamopollaan sokeripurkin kanssa. Hevoset tunnistavat hänet ja bongaavat hänet monesti ratsastajia aiemmin. Vuosien varrella tapa on vakiintunut ja muodostunut kohokohdaksi sekä hevosille, että poliiseille.

Kuva: Sanne Donders

Kierroksensa jälkeen Jopie kaartaa takaisin kotiin ja seuraa ottelun radiosta (täällä TV-oikeudet on maksukanavalla). Iltaotteluihin hän ei mene kun on pimeä. Ja ns riskiottelut (esim Amsterdam Ajax vs Feyenoord) hän myös jättää väliin, riski hulinoihin on liian suuri. "Jatkan niin kauan kun pystyn" lupaa rva Schouten. Ja sopivasti, 25-v juhlavuotena, Feyenoord johtaa liigaa.

Jutun lähde AD-lehti, mistä kuvatkin pääosin napppaistu.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Tulihan se mielenosoitus lopulta

Viime sunnuntaina oli sitten vihdoin mielenosoitus kauriiden ampumista vastaan. Kovin suurta kokoontumisajoa ei saatu aikaiseksi, mutta jokunen banderolli kuitenkin. Puhujia oli mm Eläinpuolueesta (Partij voor de Dieren), joka on Hollannissa ihan virallinen puolue, jolla on pari paikkaakin paikallisessa eduskunnassa (tweede kamer) ja jopa europarlamentissa. Puolueen päätavoitteena on eläin- ja ympäristöystävällisempi toiminta. (Hollannissa on myös vihreä puolue, mutta PvdD on astetta tiukempi).




Osalla mielenosoittajista oli jouluiset poronsarvet päässä, ja yhdella jopa poropaita. Onhan se melkein sama asia. Paikalla ei ollut Zandvoort-kylän kunnallisedustajia, eikä myöskään Amsterdamilta edustajaa (Amsterdam määrää Amsterdamse Waterleidingduineneista, jotka rajautuvat Zandvoortiin). Zandvoortilainen Yvonne: He eivät ilmeisesti halua tietää koko totuutta. Sillä jos tietää kaiken joutuu myöntämään, että ampuminen ei ole tarpeen.

Eläinpuolueen edustajan mukaan kauriille pitäisi vain antaa aikaa, kyllä populaatio sitten sääntelee itseään ihan itsestään. Rakentamalla lisää aitoja kauriit saataisiin myös pidettyä paremmin loitolla kylästä ja puutarhoista. Mielenosoittajien joukossa huudeltiin myös ehkäisypiikistä (prikpil).

HD 16.1.2017

Tällä hetkellä kauriiden aiheuttama haitta on suurempi kuin aiemmin, vakuuttaa myös kauriskuiskaaja Van der Sloot. Kyllä kauriit tietävät mitä tapahtuu. Aiemmin saatoin ne aamulla takaisin dyyneille, nykyisin ne eivät sinne enää halua. Ne hakevat turvaa kylästä.

Torstana (19.1) oli vielä pikku-uutinen oikeujutuista. Niitä on meneillään enemmän kuin yksi. Tässä kohtaa Raad van State (valtionvaltuusto?) on päättänyt, että kauriita saa ampua. Kauriit eivät ole suojeltuja eläimiä, sen sijaan niiden vähentäminen luo paremmat elinolosuhteet muille suojelluille lajeille, kuten kapeasiemenkotilolle (korfslak). Toiseen juttuun tulee ehkä istunto puolen vuoden sisään. Emme anna periksi, sanoo Faunabescherming (faunansuojelu).

Kapeasiemenkotilo, lähde: Wikipedia

Kaurispopulaation itsesäätely ei kyllä tähän mennessä ole toiminut (uusille lukijoille: ks kauristaustat), enkä usko, että mielenosoitus vaikuttaa ampumiseen mitenkään.

perjantai 20. tammikuuta 2017

Leivän hyötykäyttöä

Hollannissa on suuri muslimivähemmistö. Osin historiallisista syistä, olihan Indonesia Hollannin siirtomaa vuoteen 1945 asti. Ja osin perinteisistä (keski-)eurooppalaisista syistä: 60-luvulla Hollantiin muutti reilusti Turkkilaisia ja Marokkolaisia (tehdas)työvoimanpuutetta korjaamaan. Hollannilla meni jo niin hyvin, etteivät paikalliset enää halunneet tehdä likaisimpia tai raskaimpia töitä. (Nykyisin suurin vierastyövoimamaa on Puola).

Turkkilainen leipomo Haarlemissa


Nämä työläiset, sekä Indonesiasta tulleet, toivat tietenkin uskonnon mukanaan, joten Hollannissa on reippaasti moskeijoita ja halal-lihakauppoja. Itselleni ko uskonto on suht vieras, mitä nyt yleissivistyksen pohjalta tietää. Joten taas opin uutta Haarlemin lehdestä, 13.1.2017: Moskeijojen ympärille asetellaan erillisiä leipäsäliöitä, joihin voi heittää vanhaksi mennyttä leipää.

HD 13.1.2017

Muslimeille vieraanvaraisuus on hyvin tärkeää, jos joku piipahtaa kylään tarjottavaa on oltava. Mm leipää ostetaan aina reippaasti - ja sitä jää reippaasti yli. Mutta uskonto kieltää leivän poisheittämisen, se pitää jakaa tarvitseville. Tästä johtuen leipää käytettiin mm linnunruoaksi / käytännössä heitettiin kadulle tai puistoihin, mikä johtaa myös rottien ja lokkien lisääntymiseen.

Niinpä muslimikunnallisvaltuutettu El Aichin aloitteesta useamman moskeijan viereen on toimitettu koekäyttöön erillisiä leipä / muu ruoka -säiliöitä. Tietenkään kyse ei ole roskiksista, vaan säiliöt kuljetetaan erillisiä reittejä pitkin yritykselle, joka kompostoi tuotteet tai valmistaa niistä eläintenruokaa. Tämä jatkohyödynnys on useimmille muslimeille hyväksyttävä ratkaisu, ja ainakin muissa kaupungeissa säiliöt ovat toimineet hyvin. Ja saadaan tuhoeläinpopulaatio taas kuriin.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Kiusaaminen loppui seinään

... tai, todennäköisemmin, junan keulaan.

Suomessa näitä ei kait vielä ole ollut? Itsemurhia koulukiusaamisen takia. Paitsi Enkeli-Elisa, mutta sehän oli huijaus.

Täällä Hollannissa valitettavasti jo (ainakin) kolmesti. Tottakai näihinkin liittyy kysymysmerkejä - eihän mikään koulu halua kuolemaanastikiusaajan leimaa. Ensimmäinen tapaus oli marraskuussa 2012, Tim Ribberink (20v) otti itseltään hengen ja jätti viestin: Rakas äiti ja isä, koko elämäni minulle on ilkuttu, minua on härnätty ja kiusattu ja minut on suljettu joukon ulkopuolelle. Te olette ihania. Toivottavasti ette suutu. Näkemiin, Tim.


Lähde: Google / mm Hart van Nederland.
Tämä jäähyväiskirje julkaistiin kuolinilmoituksen yhteydessä ja tietenkin aitoutta epäiltiin. Lopulta vanhemmat näyttivät tv-ohjelmassa, että heillä oli kuvakaappaus Timin iPhonelta, jolla viesti oli. Kappaus oli myös toimitettu poliisille. Ohjelmantekijä myönsi tämän jälkeen uskovansa, että viesti oli aito.

Vuoden 2012 lopussa oli toinenkin tapaus, Fleur Bloemen (15v) astui junan alle. Hänen nimissään on perustettu säätiö koulukiusaamista vastaan. Tässäkin jälkikäteen väitetään, että Fleurilla oli muitakin (mielenterveys)ongelmia, mutta omaiset pysyvät kannassaan, että kiusaaminen oli pääsyy Fleurin valintaan.

HD 11.1.2017

Viimeisin taaus on parin viikon takaa - Tharuksan Selvan (15v) teki itsemurhan joululoman viimeisenä päivänä, 8.1.2017. Erityisen ikäväksi tapauksen tekee se, että kiusaaminen oli jo tiedossa ja 5. joulukuuta alkaen koulu yritti siihen puuttua. Aiheesta oltiin Tharuksanin  perheeseen yhteydessä viimeksi 28.12.

Wikipedian mukaan Tharuksania oli jo pitempään painostettu mm ostamaan muille koululaisille lounaita (Hollannissa ei ole kouluruokailua) ja lainaamaan rahaa. Kun vanhemmat saivat tästä tietää he takavarikoivat Tharuksanin pankkikortin. Tämän jälkeen kiusaaminen siirtyi lähinnä nettiin/someen. Hollannissa nettikiusaamista kutsutaan nimellä cyberpesten eli cyberkiusaus.

Tharuksanin jäähyväisviesti, lähde perheen Facebook / AD lehti. Tharuksan sanoo hollanniksi:
Kirjoitin tämän englanniksi jotta kaikki voivat lukea ja kaikki saavat tietää minusta. Anna pienet kirjeet nimillä henkilökohtaisesti kyseisille henkilöille, se merkkaa paljon minulle. Rakkaudella, Tharu.
Toivotaan, että kiusaaminen ei koskaan Suomessa pääse näin pitkälle.

Ps. Lisäys 17.1 aamulla. Lehdestä luen, että eilen on vuorostaan matematiikan opettaja hypännyt oppilaiden nähden koulun katolta kuolemaan 's-Hertogenboschissa. Syitä voi toistaiseksi vain arvailla (ja tuskin häntä sentään koulukiusattiin), mutta hurja ja poikkeuksellinen tapaus.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Rikollisten viikkokalenteri

Vähästä aikaa taas lähteenä paikallislehti. HD 10.1.2017 kirjoittaa, että vankiloissa istuville rikollisille on julkaistu viikkokalenteri. 52 viikon ohessa kerrotaan 52 ei-ratkaistusta rikoksesta. Hollannissa käytetään englanninkielen nimitystä cold case, kylmä tapaus.

HD 10.1.2017

Jutun mukaan USAn vankiloissa vastaavaa olisi yritetty korttipelillä ja saatu jotain tuloksiakin. Idea on, että kun vanki lukee ei-ratkaistusta rikoksesta kalenterista hän ehkä muistaa esim jonkun keskustelun (tai jopa saa itse tunnontuskia?) ja antaa aiheesta vinkin, jonka kautta tapaus mahdollisesti sitten lopulta ratkeaisikin.



Hollannissa rikollisen tuomio ei lyhene virkavaltaa auttaen (toisin kuin Yhdysvalloissa), vaan hän saa rahallisen korvauksen. Jos vankilassa käy ilmi kuka on vinkin antanut vangille voi tulla tukalat paikat. Tämä onkin idean suurin kritiikki - kuka vanki haluaa hankkiutua hengenvaaraan vasikoimalla? Raha ei paljon auta jos vanki on vapata riistaa.

Toivotaan, että saamme vuoden kuluttua kuulla oliko kalenterista apua.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Suomalaisyritys Horze riistää työntekijöitään Hollannissa

Horze on suomalainen hevosvarusteita myyvä yritys, joka on kasvanut euroopanlaajuiseksi. Se on osa Finn-Tack - konsernia. Alunperin Finn-Tack (ja sitä ennen Finn-Valjas) möi ravivarusteita. Yrityksen pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat Hollolassa. Toinen iso logistiikkakkeskus on Hollannin Nieuw-Buinenissa, Drenthen maakunnassa.

Uutisoinnissa Horze/Finn-Tack ja tämä logistiikkakeskus niputetaan yhteen. Kuitenkin keskuksen nimi on Northern Logistics B.V. ja se on 100% säätiön Hippo Mundo Charity omistuksessa. Miten nämä liittyvät toisiinsa?

(Kaikki kuvat ovat kuvituskuvia, en osaa eritellä onko kuvissa Horzen varusteita vai ei).

Alunperin ravivarusteita (kuva Maltalta)

Alkuperäinen NRC:n* juttu linkkaa firmat seuraavasti: Horze/Finn-Tackin nettisivut eivät kerro, että yritys on osa Noorse Broeders -uskonlahkon verkostoa. Uskonlahkon?!? Google on ystävä ja pian aukesikin oikea Pandoran arkku. En ole tutkiva journalisti, enkä varsinkaan tunne yritysmaailman kummallisuuksia siinä vaiheessa kun liikutaan lain raja-alueilla, veronkierron ja hallintayhtiöiden hämähäkinverkossa. Niinpä kirjoitus on (myös, jottein veny ylettömästi) melko ylimalkainen, mahd. usein laitan kyllä linkin josta kiinnostuneet voivat hakea lisätietoa.



Aloitetaan uskonlahkolla. Kysessä on Hollannissa Noorse Broeders nimella kulkeva kristillinen seurakunta, josta Wikipedia ei sano Suomeksi paljon mitään. Hollanniksi tekstiä on kuitenkin sivukaupalla. Seurakunnalla on mm henkilöstöpalvelu (henkilökunnan vuokraus) jonka avulla ovat kartuttaneet varallisuuttaan ja rakentaneet keskuksia, ensin Norjaan ja sittemmin Hollantiinkin. Nämä olivat uutisissa jo 2009. Hämärät rahavirrat ovat pulpahdelleet esiin sillointällöin, keväällä 2016 myös vangittiin yksi seurakunnan johtajista, joka on pimittänyt 8 miljoonaa euroa. Hänen lomamökistään löytyi salkku, jossa oli 400 000 käteistä, rahaa on kierrätetty Panaman kautta jne, kunnon rötösmeininkiä. Ja tämä uskonlahkoko siis on Finn-Tackin omistajaporras? Koetetaan jäsennellä:

Oy Finn-Tack Ltd myy hevosvarusteita. Kauppa käydään ympäri maailman, on iso nettikauppakin ja tehtaita Meksikoa ja Kiinaa myöten. (Wikipedia) En löydä mistään yrityksen omistussuhteita, omilla sivuillaan sanovat: Periaatteenamme on, että työntekijöiden tulee itse omistaa ja ohjata yritystä.

Perus Oy:n rinnalla on Oy Finn-Tack Holding Ltd. Joka on juurikin hallintayhtiö: Yhtiön toimalana on omistaa ja hallita kiinteistöja ja arvopapereita sekä kotimaassa, että ulkomailla. Finderin sivuilla on mainittu kolme vastuuhenkilöä, joista kaksi Norjalaista. Aletaan lähestyä kirkkoa. Toimistusjohtajan googlettamalla käykin ilmi, että hän asuu Norjassa ja istuu useamman norjalaisyrityksen johtokunnassa. Myös näyttäisi siltä, että koko Finn-Tack/Horse oli alunperin Suomessa asuneen norjalaisen keksintö. NRC muuten väittää, että Finn-Tackia johtaa kirkon hengellisen johtajan tytär.



En osaa sanoa paljonko Holdingeja yms sisar/tytäryhtiöitä on, tämän jutun puitteissa halusin vain löytää linkin Hollantiin. Norjalaisessa uutisessa mainitaan jokunenkin tällainen yhtiö, mm Finn Tack Middle East Dubaissa ja Baronesa Holding Kyproksella. Ja Baronesan kautta päästään taas askel lähemmäs. Baronesalla on osuuksia Finn-Tack Holdingissa, ja sen on aiemmin omistanut Sveitsiläinen Kolme Tack Holding. (Yrityksistä kiinnostuneille: tässä linkissä on kartta, NRC on tutkinut verkostoa enemmänkin ja kartan palluroita klikkaamalla saa tiedon mitä firmoja ko maassa on, joissa Norjan kirkolla on osuuksia. Suomessakin lähes 10!).

Ja kas! Kolme Tack Holdingin omistaa hollantilainen säätiö: Hippo Mundo Charity. Joka omistaa myös Northern Logisticsin ja näin ollaan päästy Hollolasta Nieuw-Buineniin, ei kuitenkaan ihan suorinta tietä.



NRC-lehti on uutisensa mukaan saanut käsiinsä 200 000 sisäistä sähköpostia, joiden perusteella kirkon johtoporras rikastutti itseän 40 000 seuraajan kustannuksella. Veroja kierrettiin ja työaikalakeja ei noudatettu. Rahaa maksettiin 'hyväntekeväisyydestä' ja 'konsultoinnista', varastonarvoja muokattiin ja tulosta manipuloitiin.

Ja se työntekijöiden riisto? Jo aiemmin mainittu henkilöstönvuokrausyritys vuokraa työntekijöitä Nieuw-Buinenin varastolle. Suomennan osan NRCn jutusta:

Drenthessä on töissä noin 50 nuorta. Keski-ikä on 19,5 vuotta ja he muodostavat ns A-ryhmän. /.../ Nuoret saavat paperilla lain vaatiman minimipalkan, mutta todellisuudessa vain 60 euroa taskurahaa kuussa. Vuoteen 2014 asti varastonjohtaja, joka myös on korkean tason kirkollinen, vähensi palkkakuiteilta osin keksittyjäkin kustannuksia ruoasta, urheilusta ja retkistä.

Vuoden 2012 vuosikatsauksesta käy ilmi, että nuorilta on vähennetty 'tarjoiluja' 173 000 euroa, vaikka todelliset kustannukset olivat 90 000. 'Konferenssivierailut' maksoivat nuorille 64 000 euroa. Todellinen kustannus oli 10 000. Näin kirkko tienaa. /.../




Vuonna 2016 säädettiin Hollannissa laki estämään moiset konstruktiot, laki siis kieltää tämäntyyppiset minimipalkasta tehtävät vähennykset. Kun lakia oltiin säätämässä kirkko muutti taktiikkaansa. Alkaen vuoden 2014 lopun nuoret saavat palkan kokonaisuudessaan tililleen. Kuitenkin heiltä edellytetään, että antavat luvan eräälle säätiölle suoraveloittamaan automaattisesti tekaistuja kustannuksia. Lopputulos on sama, käteen jää noin 60 euroa.

Tämän 60 euron eteen nuoret joutuvat työskentelemään lujaa. Heillä on sopimukset lakisääteisiin maksimitunteihin, 48h. Mutta monesti vuoroja venytetään, ylitunteja kutsutaan 'vapaaehtoistyöksi'.



Että sellaista. Tietenkään johtoporras ei reagoi. Uutinen ilmestyi joulun alla ja eilen oli ensimmäinen aktiivinen reaktio (ehkä Hollannissakin juhlapyhät jarruttivat) : suurehko maatalous- ja hevosalan nettikauppa Agradi lopettaa Horzen jälleenmyynnin viitaten ko uutiseen. Saas nähdä seuraavatko muut?

Lisäys 14.1: Bit-lehden mukaan Horze/Finn-Tack kiistää kaikki syytökset ja syyttää NRCtä dokumenttien väärennöksestä. Kuitenkin Horze/Finn-Tack ilmoittaa, että se ei aio ryhtyä oikeustoimiin lehteä tai journalistia vastaan.

*NRC on luotettava Hollantilainen sanomalehti

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Paska hevonen

Vähän aikaa sitten kirjoitin Mainiosta ponista. Nimiteema voi jatkaa vielä toisenkin postauksen verran, vaihtarina on Paska hevonen.

Urgeli ja Kim Prins. Ei nimi hevosta pahenna?

Kuten mainittu, täällä nimetään monen rodun edustajat vuosittain muuttuvan alkukirjaimen mukaan. Tämä johtaa joskus aivan typeriin nimiin, kuten zelma-linjan Azelma, Vuzelma, Ozelma, Pluzelma, Lezelma, Riezelma... Näitä lienee kymmeniä. Välillä otetaan ihan tavallinen nimi tai sana ja vaihdetaan etukirjain: Umilion, Zoltaire, Lyacinthe, tai tuttuni suomeen kauppaama Wacaroni.

Z-hepat ovat nyt 12-vuotiaita (2004). Oiva ikä harrastehevoselle, ja niitä piisakin tallilla: Zircoon, Zudor, Zenith, Zidane, Zeppo, Zhara, Zola.

Vas: Zhara, Zeppo, Zudor, Zola ja Zircoon

Ja sitten se Paska. Emän nimi on Jiska, eli samaa linjaa on jatkettu. Tamma Paska syntyi P-vuonna 1996 ja oli hienon, kansainvälisen, esteuran alussa kun kuoli onnettomuudessa 2007. Hauskahan se olisi ollut vaikkapa Helsinki International Horse Showssa bongata!

Kuva: http://www.henke.se/horsesforsale/salda.php
Ps. Paskan kuvaa googletellessa osui silmiin seuraava sivusto - ranskalainen hevosten lisärehuvalmistaja Paskacheval. Sivulta löytyy mm Paskaflex nivelvalmiste sekä Paskateam, sponssatut kilparatsastajat.

torstai 5. tammikuuta 2017

Puut kuosiin

Hollannissa on ahdasta. Ei ole tilaa autoille, ei ihmisille eikä oikein luonnollekaan. Varsinkaan puille, joilla on tapana kasvaa isoiksi. Eihän talon etupihalle mikään iso puu mahdu. Saati sisäpihalle. Niinpä puut ihmisten pihoilla ja kaupunkien keskustoissa laitetaan leikkuulla ja sidonnalla kuosiin.

Yksi tunnetuimmista ainaleikatuista on hopeapaju. Kun sitä leikellään vuodesta toiseen lopulta jäljellä on runko ja iso muhkura, joska vuosittain tunkee pajunvitsoja.

Iso pajurivistö

Pienempiä pajuja
Iso paju jota jossain kohtaa leikattu liika - puoliksi kuollut.
Muutaman vuoden välein vitsat leikataan pois, etteivät kasva liian pitkiksi tai ala muistuttaa oksia. Myös isompia puita leikataan samaan tapaan, jäjelle jää ihmeellisiä kyhmypuita.

Vas kuvassa etualalla myös pajuja.

Haarlemin pääostoskadulla on isoja leikattuja puita. Unohdin ottaa kesäkuvan, sori.
Nämä puut leikataan ja kasvavat ja leikataan. Puita tietenkin myös sidotaan haluttuun muotoon, yleensä vertikaalilittanaksi (|) mutta välillä myös horisontaalimalliin (-).

Tallin edustan vertikaalipuut.
Haarlemin suurtorin (Grote Markt) littanapuut. Taustalla vas kaupungintalo.
Etupihojen pienipyöreäpuita, vas etualalla myös horisontaalilittana. Kuten näkyy myös aidoista pidetään huolta.

Horisontaalipuita kehikkoineen.

Naapurin sopii vielä leikata.
Hienoin sidontaprojekti on Haarlemin Fonteinlaan-tien varrella: valtava puuviuhka molemmin puolin. Se on istutettu vuonna 1985 ja ympätty yhdestä ja samasta lehmuksesta, jotta vihreän sävykin on presiis oikea. Valitettavasti vuoden 2015 kesämyrskyssä katui puu viuhkan päälle ja osa tuhoutui. 


Vas myskyn jälkeen heinäkuussa 2015, oikealla korjauskohta. Liian vihreä kuva, melkein vaikea erottaa.
Kestää vielä muutaman vuoden, ennenkuin viuhka on ennallaan.