Valjashevoset 4: Treenitavat

Valjashevossasrjassa ollaan päästy viimeiseen - ehkä kyseenalaisimpaan - osaan. Tarkoitus on että jalka nousee, mutta mitä jos ei nouse (tarpeeksi). Kuinka kasvattaa polven - ja kintereen - liikettä? Ja parantaa asentoa? (edellinen osa)

Asennonparannukseen on tietenkin jo nosto-apuohja (ks ed osa), mutta myös pari juoksutusapua. Toisaalta voi juoksuttaa ihan perinteisesti piuhoilla, tosin hieman eri virityksellä kuin mihin olen ratsupuolella tottunut. Kuvateksti kertoo, että naru on kietaistu kaulan ympäri jotta hevosen kaula taipu oikeasta kohdasta.

KWPN lehti vuodelta 2017, täällä oli pdf

Toinen kuva löytyy friisitreenarilta, hänellä käytössä jo keskiajalla keksitty 'espanjalainen ratsastaja' eli 'setolkka' jossa korkempi vipu ja näin sivuohjat saa sivujen sijaan samoillemain kuin ratsatajan käsi olisi, eli ylemmäs.

Jalannostoa voi parantaa erilaisin painoin, esim lyijyä puutarhaletkuun.

Tai ihan vaan ketjut.

Kaupasta saa myös viralliset treenirenkaat, jotka sidotaan vuohiseen ja kilahtavat kavion reunaan joka askeleella. Meteli tietenkin jo vaikuttaa, mutta ehkä pidemmän päälle myös epämiellyttävä tai jopa kivulias, kun hakkaa ruununrajaa. Tällä videolla näkyy (alk 3:15), on joku valjashevosklinikka.

Tätä hurjemmaksi touhu ei onneksi mene, jenkkilästä tutut jalkoihin sivellyt polttavat aineet tai kavioon jemmatut golfpallot eivät (luojan kiitos) ole täällä (toivottavasti!) käytössä. Jos olisivat, luulisin, että niistä edes välillä huhuttaisiin netissä, mutta en ole aiheista kuullut.

Sen sijaan yksi treenimuoto on vielä, jota ei netistä tahdo löytyä vaikka kuinka etsii. Se on tiedossa ja muutaman tekstinpätkän voi bongata, mutta valokuvaa ei löydy ei. Onneksi, jo joskus 10 (?) v sitten otin kuvan talteen. Ja lisäksi lopulta holskisivustolta löytyy yksi keskustelu, vuodelta 2014. Ilokseni kuvat vielä toimivat. Kysymys kuuluu: Bongasin hevosen rannalla, sitä treenattiin ja ihankuin jalat olisi jotenkin kiinnisidotut?

Muutaman kauhistelijan jälkeen paikalle eksyy tietäjä: hevosta treenataan nostamaan etusiaan. Tämä tapahtuu niin, että etujalasta toiseen kulkee naru, joko mahavyön tai sään kautta (yleensä taljojen kautta, vrt pessoa-juoksutusapu). Kun toinen etunen on maassa toinen on väkisinkin korkealla ilmassa! 

Ilmeisesti takajaloissakin on jotain naruja tai remmejä, ehkä niillä haetaan ylläolevaa rengasefektiä, kun narut lätkivät jaloille?

Tapausta havainnoinut ihmettelee sitten ko 'treenausta', sillä hevonen kulki oikeastaan koko ajan epäpuhtaasti (ei tahdissa), sotkien, kompouroiden tai muuten omituisesti hypeksien. Lisäksi se vähän väliä vastusteli, nousi pystyyn ja (yritti) peruuttaa. Tosin hevosen mahdollisuudet liikkua olivat hyvin rajatut, saihan se vain yhden etusen maahan kerrallaan. Että mitä tuossa nyt voidaan treenata kun askellajia ei meinaa tunnistaakaan kompastelun ja klenkkauksen seasta?

Laukkakuvassa molemmat etujalat maasta ja narut löyhällä.

Asiantuntijat sitten puolustelevat, aika pian kuski tunnistetaan ja on kuulemma vanhan polven taitaja ukkeli. No vanhaa polveahan ne on. 80% lajin harrastajista. Se ei tee eläinrääkkäystä sen hyväksyttävämmäksi (sama vanha polvihan puoltaa mm hännän typistystä).

Kuitenkin ilmeisesti treenitapa on suht normaali valjashevostreenissä. Toki puolustelijat hyvittelevät, että ei joka päivä ja ehkä pari kertaa herkistelyä ennen kisoja jne. Tai ei kärryjen edessä mutta juoksuttaen ehkä joskus?

Toisaalta yksi heistä kyllä kertoo, että joskus laitetaan vempeleet hevoselle joka ei vaan tahdo kuunnella, kun se on vedetty pari kertaa nurin alkaa olla nöyrempi. (Käsittämätöntä, että joku moista kehta julkisesti vielä kertoakaan, saati että ylipäänsä tapa voi olla edelleen käytössä. No ks minun aiempi kirjoitus, tapoja on monia...)

Lisäksi kertovat, että yleensä / tarkoitus olisi, että naruista kulkee jatke ohjastajan (juoksuttajan) käteen, jolloin voi höllätä kun hevonen seisoo eli päästää molemmat jalat maahan. Taitava narunkäsittelijä voi näin säädellä korkeutta yms. Ylläolevassa - kauan sitten talteen ottamassani - kuvassa näkyy tällainen viritelmä, alla tarkemmin.

Hihna kulkee oikesta etukaviosta (on kiinni kavion ympärillä, 1) taljan (2) kautta vas etuseen (3) ja sieltä kuskin käteen (4). Huomaa takasten extravuohispainotkin.

Treenimetodin nimi on schoenen [schunen] - kengät tai schoenwerk -kenkätyö. (Hevosenkengät ovat täällä ijzers (äizers eli raudat)). Vempele löytyy myös mm jenkkilästä nimellä 'running W' ja joku harness training schacklekin löytyi veppikaupasta (vai oliko hobbles?). Holskiveppikaupoista en ihan heti löytänyt, on kuitenkin hieman hys-hys-metodi.

Edward Gal ja Glock's Total US tammikuussa 2020.
Huomaa ihanasti tupeksiva yleisö, milloinkohan taas?

Eli sellaista treeniä. Kovasti keskusteluissa huhutaan, että olisi koulupuolella suljettujen ovien takana myös käytössä. Joku mainitsee jopa yhden hevosen nimen (ei enää kisaa eikä mikään tunnettu) joka olisi välillä käynyt valjashevosopissa. Sinänsä en yllättyisi jos näin olisi, onhan Totilaksen ja kumppanien jalannosto vuosi vuodelta korkeampaa - ja mekaanisempaa. 

Viirusvatipäät

Tiistaina pamahti pommi - oikeus kielsi ulkonaliikkumiskiellon. Kun lakeja ja asetuksia ja poikkeusoloja oikein tavattiin, ulkonaliikkumiskielto on laiton. Oikeusjutun aloitteentekijänä oli yhdistys, joka taistelee kaikin keinoin viirustoimia ja hallituksen päätöksiä vastaan: Viirusvatipäät.

Vatipäiden johtaja iloitsee oikeuden päätöksestä ED 17.2.2021

Nimi on vapaa suomennos hollantilaisesta versiosta Viruswaanzin, jossa jälkimmäinen sana waanzin tarkoittaa hulluutta (päästänsä sekaisin). Tietenkään yhdistyksen nimi ei ole tuo, virallisesti kyseessa on Viruswaarheid, virustotuus. Viruswaanzin on kuitenkin niin kotiutunut kieleen, että jopa tuomari sen lipsautti oikeudessa.

Waanzin-sanan jatkeena kannattajat ovat saaneet oman lempinimen: wapit (wappies). Joka kattaa kaikki virusvastaiset tahot salaliittoteoriankannattajista viruksenkieltäjiin. Yhdistyksellä on nettisivut ja face ja julkaisevat satunnaisesti jopa lehteä nimeltä Gezond verstand (Terve järki). Lehdestä oli alkuun juttua, että saako sitä edes myydä (kansankiihotus tmv) ja osa lehtipisteistä kieltäytyikin.

Terve järki, lokakuun numero. Otsikoita: PCR-testit eivät toimi / Miksi suusuojat ovat vaarallisia / Digitaalinen identiteetti EU-asukkaille.

Vatipäiden johtohahmo on karismaattiseksi luonnehdittu rastapäinen tanssinopettaja Willem Engel, joka oppi aktivismin jo vaippaiässä. Olihan isänsä tunnettu toisinajattelija joka haki itselleen (yksilö vastaan valtio -tyyppistä) oikeutta ihan ihmisoikeustuomioistuinta myöten, siinä sivussa mm laajamittaista hampunkasvatusta tukien. Engelin johtama pulju onkin järjestänyt lukuisia mielenosoituksia ja toistakymmentä oikeusjuttua koronatoimia vastaan. Vatipäiden näkemys on, että Hollanti on vauhdilla muuttumasa totalitaarikseksi valtioksi.

Lehdestä: Suusuojat - kuuliaisuusharjoitus.
Ingressi: Maskipakko on sosiologinen koe jolla laitetaan kansa ilman perusteltua syytä tottelemaan.

Viestinnässä ei väistellä harmaita alueita, vatipäät jakavat valeuutisia ja väärää tietoa, vertaavat koronatoimenpiteitä juutalaisvainoihin ja levittävät salaliittoteorioita suunnitelmista joita maailmanlaajuisella eliitillä on Hollannin kansalaisten pään menoksi.

Lehden pilapiirros: Pääministeri varoittele tartuntaluvuilla, terveysministeri piilottelee (silppuaa) laskeneen kuolleisuuskäyrän.

Onneksi pulju ei ole saanut vielä mitään kovin merkittävä aikaiseksi. Seuraajamäärä facessakin on maltillinen 60 000 (vs Hollannin 18 miljoonaa asukasta). Kun ulkonaliikkumiskielto kumottiin Engel oli samointein hihkumassa että illalla juhlitaan toreilla ja aukioilla, mutta hallitus haki heti valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Jo tiistai-iltapäivällä oikeus antoi luvan ja päätös ulkonaliikkumiskiellon poistamisesta ei ole vielä lainvoimainen vaan odottaa kakkoskierrosta, tänään perjantaina. Alun protestitkin ovat rauhoittuneet täysin ja onneksi tiistain oikeudenkäyntihulina ja osin ristiriitainen tiedoitus ei saanut porukkaa uusiksi liikenteeseen, ilta oli rauhallinen.

Keskiviikon lehdessä totuttuun tapaan raflaava otsikko: Täydellinen kaaos ulkonaliikkumiskiellosta. Kuvassa kuitenkin hiljianen Eindhovenin keskusta.
Ulkonaliikkumiskielto = avondklok eli sanatarkasti iltakello (kotiintuloaika).

Hallitus on nyt tietenkin tehnyt kaikkensa tukkiakseen lain porsaanreiät, jotta päätös tänäänkin pysyisi voimassa. Toivotaan!

Ps. Engel saa toki tässä taas lisää vettä myllyynsä. Hänen nostamat oikeusjutut kestävät viikkoja, jopa kuukausia. Ja kun valtio hakee oikeutta rajoittaaksen kansalaisten perusvapauksia, korkein oikeuskin voidaan aikatauluttaa kädenkäänteessä!

Hollannin suurin urheilujuhla peruttu!

 ... koronan takia! Jo marraskuussa Elfstedentochtin järjestäjät kertoivat, ettei tapahtumaa järjestetä tänä vuonna tammi/helmikuussa.

Voi että, nyt on suuri maansuru ja iso aukko kalenterissa. ...eiku?

Kuva vuodelta 1997. Paljon käytetty netissä, en löytänyt kuvaajan nimeä.

Viimeisin Elfstedentocht oli 1997. Kyseessä on Hollannin suurin urheilutapahtuma, luistelukilpailu yhdentoista Friisinmaan kaupungin välillä (elf-steden-tocht = yhdentoista-kaupungin-retki) joka luisteltiin ensimmäisen kerran 1909. Pituutta reitillä on noin 200 km matkalla pitää jonkinverran myös kluunata, eli kävella luistimilla. Reitti seuraa vesiteitä, kanavia ja jokia, lähtö ja maali ovat Leeuwaardenissa. Siltoja alitetaan 189 kpl. Jotta homma onnistuu tarvitaan tietenkin jäätä eli pakkasta n viikon ajan. Eikä vain öisin.

Reittikartta 1942 täältä

Kisa on 112-vuotisen historian aikana käyty 15 kertaa. Viime kerrasta on aikaa jo 24 vuotta, sitä ennen  pisin väli oli 1963-1985 eli 22 vuotta. Ensimmäiset 12 luisteltiin vuoteen 1963 mennessä, päälle se 22 vuoden tauko, sitten 1985 ja 1986 ja viimeisenä 1997. Talvet ovat lämpimämpiä ja minun täälläoloaikanani (16 vuotta) vain kahdesti on voinut ylipäänsä luistella kunnolla, 2009 ja 2012. 

Friisinmaan lämpötilojen kehitys, ylh kesä, keskiarvo, talvi. En saa lähteestä selvää (vas alareuna) mutta bongasin kuvan unkarilaisesta sisarblogista joka kertoili elfstedentochtista kahden postauksen verran jo viime vuonna. 2009 näkyy viimeisin matala piikki.

Aina kun pakastaa ei mene kuin puoli vuorokautta niin Elfstedenkomiteaa jo pommitetaan, että miltä jää näyttää ja radiot ja tv:t tungetaan täyteen jäämestareita yms spekulaatiota. 2009 oli liki, muutaman päivän pakkasten jälkeen järjestäjätaho tiedotti joo/ei. Oli sitten ei. Silloinen pomoni (mies) meni viikonloppuna väkisin ko retken luistelemaan ja sanoi että aika raskasta oli ja paljon sulaa (sillan ympärykset yms). Megatapahtuma vaatii kuitenkin hieman enemmän jäätä ja olosuhteita kuin kevyt kanavaluistelu, jota itsekin innolla harrastin sinä vuonna.

Kostea maaliintulo 1985 (Wikipedia / Rob C. Croes)

Wikipedia kertoo viimeisimmästä, 1997, versiosta: Ulkomaalaisia osallistujia oli vain vähän. Paras oli 24. sijalla maaliin tullut L. Paalasmaa Suomesta. Tietenkin Suomesta! (Laurista lisää täällä). Nykyinen kuningas Willem Alexander osallistui salanimella vuonna 1985, allaolevalla videolla hän "paljastuu" (selostajat ihmeissään) ja näkyy hieman luistelua. Huomaa ajankuva eli kuninkaan (silloisen prinssin) takki.

Onkin kohtalon ivaa, että keskustelu joo/ei Elfstedentocht ei tänä vuonna olekaan puhtaasti akateeminen. Kuten yllä jo kerron, luistelukuume valtaa Hollannin pienimmästäkin pakkasjakosta. Saati siitä mikä on tänä viikkona koettu. Sunnuntaina tuli lunta ja se ei ole vieläkään sulanut. Ensimmäiset luisteluyrittäjät bongasin jo tiistaina ja torstaina maastolenkille osuvalla lätäköllä (kokoa korkeintaan jääkiekkokaukalon verran) oli reippaasti hulinaa ja tungosta. Monin paikoin kunnat joutuivat puuttumaan asiaan kun luisteluhullut holskit sinkoavat luonnonjäille, mm katkaisemalla teitä, ettei suosituille luistelupaikoille päässyt (enempää, vs korona).

Luistelijoita, kuva otettu hevosen selästä reippaasti zoomaten. 

Entä Elfstedentocht? Sekin oli alkuviikosta hetioitis tapetilla, jopa poliitikot hihkuivat TV:n puheohjelmissa että eikös sen nyt jotenkin voisi? (Toim huom nyt on vaalivuosi). Nykytekniikalla saa hyvin kuvattua (kotikatsomoille)? Jos vaikka vain 100 kilpaluistelijaa (koronakuplassa)? 

Lehdessä oli kokoaukeaman juttu Elfstedentochtista tiistaina, otsikolla Retki ilman yleisöä on myös fantastinen. Jutun kuvituksena oli myös jäänpaksuusspekulaatio, lauantaina (tänään, za 13) ehkä olisi ollut tarpeeksi. (ED 9.2.20121)

Mutta eihän se onnistu millään. Reitti kulkee yhdentoista kaupungin läpi ja vaikka koko Friisinmaa suljettaisiin ulkopuolisilta jo pelkästää näiden kaupunkien sadattuhannet asukkaat olisi mahdoton pitää koronarajoissa - kokoontumisrajoitushan on kaksi (2!) henkeä, myös ulkona.  Ja muutenkin, sellaista väkijoukonhallitsemisstrategiaa ei ole, jolla 17 miljoonaa luisteluhullua pidettäisiin aisoissa. Viikon mittaa kohina on hieman laantunut, torstaina myös komitean puheenjohtaja vahvisti, että tapahtuman järjestäminen on koronarajoitusten puitteissa mahdotonta - tehty päätös pysyy voimassa.

Vähemmän hollantilainen maisema. Ja lumi on vielä pakkaslunta! Kuvattu to ip.

Onneksi alkuviikosta pitäisi jo mennä plussan puolelle, ja homma ratkeaa itsestään.

 

Lumi aiheutti liikennekaaoksen

 Johan on! Lauantaina alkoi ja sunnuntaina jatkui, lunta tuli ihan reilusti.

Onko kuva muka Hollannista?

Sunnuntai-aamuna someen ilmaantuikin nopeaan ihmettelyjä. 600 kilometriä ruuhkaa! Tyypillistä, koska lunta, mutta mihin kaikki olivat menossa?!? Onhan nyt kuitenkin lockdown, vain ruokakaupat auki. Ja lisäksi vahvasti suositeltiin, että jo kelinkin takia pysytellään kotona. Terveydenhoito ei halua yhtään lisää kuormitusta, jos väkisin lähdetään kesärenkailla / kengillä liikenteeseen! Iltapäivällä koko Hollanti värittyi oranssiksi, ruuhkaa oli jo yli 2500 km.

Asialle on helppo selitys. Ei siellä teillä pahemmin liikennettä ollut, onneksi. Mutta se vähä mikä oli, ajoi 50-70 km/h. Jolloin automaattinen (mm kännytiedot) seurantajärjestelmä päätteli: ruuhkaa on, motarilla madellaan.

Kelikamerat paljastavat totuuden.

Tottakai ihmiset sinkosivat lumirientoihin, mutta pysyttelivät kodin tuntumassa. Pulkalla laskettiin ja jonkin verran hiihdettiin, itse näin tallin lähellä erilaisia autonperävirityksiä, alla huonossa kuvassa juuri suksityyppi lähdössä auton perässä.

Suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin, eikä luitakaan katkottu pahemmin. Kaikkineen lumipäivä antoi tervetulleen vapaapäivän koronasta, hetken oli ajatukset muualla. 

Hevosta ei kelit haittaa ja itsellänikin on vielä Suomen peruina talvivaatetta - ne eivät ole 16 vuodessa pahemmin kuluneet. Tallille siirryin Jopolla, mikä oli varsin raskasta sillä sivuiteitä ei oltu aurattu ja lumen alla oli paikoin loskaa / lätäköitä. No, perille päästiin ja lopulta vastatuulessa kotiinkin.

Koko viikoksi on luvattu pakkasta, joten lumi pysyy toistaiseksi. Koronan hyviä puolia: kaikki ovat jo etätöissä / -kouluissa. Normaalisti Hollanti olisi nyt seis, vaan tällä kierroksella voidan jatkaa normaalisti. 'Uuden normaalin' mukaan.

Helsinki-trilleri

Näin Runebergin päivänä sopivasti kirjallisuusaihe. Viime syksyn uutuuskirja, Nathalie Pagien "Helsinki" osui tietenkin silmiin. Vastikään luin Herman Kochin Suomen päivät (hollanniksi tietenkin) ja siinä oli ihan kivalisti kuvailtu Suomea. Ei nyppinyt. Joten samointein suurennuslasi esiin, mikäs tämä Helsinki on miehiään?

Paikallisella nettikaupalla, Bol.comilla on hieno kirjapalvelu, näkyy etukansi ja takakansi ja 3D ja jopa ote alusta, viitisentoista sivua. Mainiota, sillä tiedolla jo tietää haluaako ostaa. (Vrt Suomalainen, ilahduin, että toimittavat Hollantiinkin mutta hermo meni kirjojen selailuun, näkyy tasan etukansi ja muutaman lauseen pituinen kuvaus - ei inspiroi).

Oikea kaupunki kuvassa, jes.

En pidä trillereistä, mutta tutkitaan. Kohtuullinen googletus ja kirjailijan twitterin selaus ei valitettavasti anna osviittaa onko hän käynyt Helsingissä. Muutaman yksityiskohdan perusteella näyttäisi siltä, että on, ehkä jopa kaupungin kutsumana. Tai visitfinlandin, jonka twiitin hän ainakin kertaalleen jakaa. Esimerkkinä yksityiskohdasta, että Kampin metroasemalla on extrapitkät rullaportaat. Aiempaa, Norjan pohjoiskolkkaan sijoittunutta Noordkaap-romaaniaan (Nordkapp siis) varten hän matkusti viikoksi Norjaan ja mainosti, että sai hyvin fiilisteltyä norjalaisen ajatusmaailmaan kirjaansa. Viikossa.

Visitfinlandin puolesta puhuisi myös se, että kirjan alkusivuilla on Helsingin kartta, jossa Punavuori on sievästi Design District. 

Kuvakaappaus Bol.comin selailusivuilta.

Kirjassa uhri on ripustettu Otto Karvosen Kaupungin juuret-taideteokseen Kampin metroasemalla. Tässä yksi syy, etten pahemmin lue trillereitä, en ihan heti keksi miten tuonne voisi ruumiin tuupata päästä roikkumaan (oli tienviitta kallon läpi). Useimmat ovat alaviistoon tai liian liki toisiaan. Ja millä 7 metrin tikkailla tai nosturiautolla se on sinne vaivihkaa tuupattu. Vika metro meni juuri, ruumis löytyy illalla eikä esim aamulla että olisi ollut yö aikaa puuhastella. 

Vain harvat trillerit tai dekkarit ovat aukottomia ja itse en kestä epäjohdonmukaisuuksia yhtään. (Kerran melkein sotkin kirjaston Henning Mankellin kun oli niin soopaa, esim: Auto löytyi katollaan pellolta. Myöhemmin ihmeteltiin, että avaimet olivat lattialla eivätkä virtalukossa. No on siinä ihmettelemistä jos ne olivat katollaan olevassa autossa lattialla, jeesusteipilläkö?)

Kaupungin juuret Wikipediasta / Kultturinavigaattori Heikki Kastemaa.

Asiaan. Paitsi normi-dekkariärsystys kirja on suomalaisittain aika toivoton. Töölönlahti on järvi, päähenkilö on Talinn ja siskonsa nimi on Reval (!). Alkusivuilla jo käy sitten ilmi että Eestissä syntyneet, mutta tuskin sielläkään moisia nimiä... Muutama nimi on ok (Arvo Virtanen, Joonas Nieminen) mutta on myös etunimet Tov ja Salomon (Salomon nyt menettelee, Tovia on väestötietojärjestelmässä nolla kpl). Vielä on yksi Hoesseini, ekoilla sivuilla ei käy ilmi, voipi olla maahanmuuttaja. Joonas Niemisellä on tummempi iho, joka paljastaa saamelaiset juuret. Ja oikeusministerin sukunimi on perisuomalainen Soskey. Aika nopeaan johtava komisario Tov Turunen myös huomaa yhteydet muutaman vuoden takaiseen Kalavala-tapaukseen. (kyllä, Kalavala).

Poliisiaseman nimi on Malmin (politiebureau Malmin), ilmeisesti hänelle ei kukaan kertonut Suomen taivutusmuodoista.  Ja se sijaitsee pohjoisessa Kallion (kirjoitettu sentään Kallio) kaupunginosassa, mistä käsin singotaan Kamppiin tutkimaan murhaa. Dialogi on hollantilainen, heti alkusivuilla toivotellaan.

Love my job pic.twitter.com/MSQupb8je4

— Nathalie Pagie (@nathaliepagie) November 12, 2020

Juoni voi toki olla mitä mainioin, ja eihän holski tiedä miten Suomessa ollaan tai minkä nimisiä. Jos tavoite on saada holskeja Suomeen matkailemaan, on tämäkin varmaan ihan hyvä yritys. Kirjasta on tykätty.

Ps. Päivälleen 5 vuotta bloginpitoa!