Vuokra-asunnoista

Tällä kertaa muutama havainto asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoista. Tämä toimii osin pohjustuksena toiselle postaukselle. Jonka jätän toiseen kertaan, jotta jutut pysyvät nopeastiluettavina.

Asuntoja (kuvituskuva), Haarlemin Bakenessergracht remontin aikoihin

Hollannissa asunnonvuokraajia suojellaan lain puitteissa hurjasti. Esimerkiksi vuokrasopimusta ei käytännöllisesti katsoen voi purkaa. Millään irtisanomisajalla. Määräaikaisesti saa vuokrata korkeintaan 2v ja sitten ollaankin jo jumissa. Jos asunto on vuokrattu ja se myydään vuokralainen "kuuluu kauppaan". Samoin vuokranantajan kuoleman kohdalla, vuokraaja on ja pysyy. Jos kuolinpesä myy asunnon vuokraaja menee mukana. Vuokratut asunnot ovatkin vähemmän arvoisia kuin tyhjät. Laki mainitsee muutaman poikkeuksen, jolloin irtisanominen on mahdollinen (tarkalleen ottaen 5 kpl):

1. Vuokraaja toimii asiattomasti (ei maksa / tuhoaa tmv) - saa onneksi irtisanoa.
2. Ns diplomaattipykälä - jos asunto vuokrataan ulkomaankomennuksen ajaksi on lupa irtisanoa kun palaa (oletan, että ko soppareilla on jo monesti päättymisaika jo solmittaessa).
3. Pakottava oma käyttö. Tästä pitää olla erittäin selkeää näyttöä ja vuokranantajan tulee myös tarjota / auttaa uuden vastaavan löytämisessä. Mahdollisesti jopa maksaa muutto/sisustusavustusta, jotta vuokraaja solahtaa sujuvasti uuteen kotiin. Lisäksi, jos joku nyt meinasi, että ostanpa talon ja irtisanon vuokralaisen heti koska tarvitsen talon omaan käyttöön se ei käy. Uusi omistaja voi irtisanoa vuokralaisen vasta 3 vuoden kuluttua. Yritysten omistamissa asunnoissa tämä pykälä ei päde ikinä, tietenkään. Iso remontti tai peruskorjaus voidaan rinnastaa oman käyttöön, jos asunnossa ei voi asua sen aikana. Tai talon purkaminen.
4. Uusi sopimus. Jos asunnolle tapahtuu jotain joka oikeuttaa uuden sopimuksen laatimisen, esimerkiksi isompi remontti (vuokrankorotus) tai vaikka vain vuokranmaksutavan muutos tai vanhojen sopimuspykälien nykyaikaistaminen. Jos vuokraaja ei suostu sopimus voidaan irtisanoa. 
5. Kaavamuutos, jos talon yli vedetään moottorie esim.

Melko tyypillistä rakentamista (90-l)

Kaikki mahdollisuudet voidaan tarkistuttaa oikeudessa, jos vuokraja ei suostu. Niinpä pakottava käyttö todella pitää voida perustella (tai remontin tarve, oletan että voidaan myös vaatia väliaikaisratkaisua ja paluuta), myös sopimuksen muutoksen tulee olla erinomaisen perusteltu ja oikeutettu. Oikeus on aina vuokraajan puolella eli huithapeloinnilla vuokralaisesta ei pääse eroon. Ja tietenkin vuokrankorotukset ovat indeksipohjaisia, ylimääräistä ei saa nostaa (ns "vapailla" markkinoillakaan). Niinpä jos asuu hieman kauemmin asunnossa voi lopulta olla hyvinkin edukasta. 

Kun möin Haarlemin talon en saanut turhaa (huonoa) viinipulloa van kivan (aidon) akvarellin kiinteistönvälittäjältä.

Esimerkiksi viime vuosina asuntojen hinnat ovat nousseet tolkuttomasti. Kaksi omaa esimerkkiä:

• Haarlemin kodin ostin 260t eurolla 2006. Suuren osan ajasta asunnon arvo oli 20-30t alle ko summan (eli lainani oli yli asunnon arvon). Kun möin sen 2017 asuntojen hinnat olivat lähteneet nousuun ja sain 300t. Olin iloisa, tein voittoa. Tänään ko asunto olisi tämän laskurin mukaan 475 tuhatta euroa.
• Nykykodin ostin 2017 240t eurolla (erotuksen laitoin remppaan). Näitä samoja taloja on 4 kertaa sama pohja tässä rivissä (2x paritalo). Yksi niistä myytiin kuukausi sitten, pyynti 375t (tod näk myyty kallimmalla eli tarjottu yli, meni viikossa). Ja sitä ei ole rempattu, vaan on 90-luvun alkuperäisasussa. Oletan, että oma alkaisi jo nelosella (laskuri antaa 375 myös).

Täällä harrastetaan (mm Briteistäkin tuttuja) myydään-kylttejä. Tämä kyltti on työnsä tehnyt, kuvassa naapuritalo. Kotini on siis yhtä ruma, Haarlem oli kauniimpi. Vaan eipä sitä sisällä istuessa näe! (Minunkin talossa oli joka paikassa valoverhot, ne heivasin ensimmäisenä roskiin).

Mutta tietenkään ei kannata myydä nyt, sillä uutta ei saa yhtään halvemmalla. Ylläoleva kuitenkin kuvaa mitä markkinoilla voi tapahtua, talon arvo nousee viidessä vuodessa yli puolella, siinä ei parin prosentin indeksikorotus vuokrassa paljoa auta. Ja vuokralaista ei voi irtisanoa, eikä vuokra voi nostaa ylimääräistä. (Jos vuokralainen itse lähtee, eli vuokralaisen vaihtuessa vuokrantarkistus toki mahdollinen).

Kiltamieninkiä osa 2

Edellisosassa jo hieman pohjustin, mistä on kyse. Tässä osassa tutkitaan tarkemmin jäsenyyspuolta.

En ole tutkinut joka killan sivuja (on kymmeniä) mutta muutaman kuitenkin. Selvä on, että pääosa univormuaktiivijäsenistä on vanhoja miehiä. Touhu ei ehkä niin kauheasti enää kiinnosta. Joten monilla on täysjäsenyyden lisäksi tarjolla kannatusjäsenyys, luokkaa 30/vuosi ja saa lehtisen + tietoa tapahtumista.

Mutta tosijäsenyys vaatii enemmän. Ensinnäkin monissa tapauksissa se vaatii, että olet mies. Lähes kaikissa killoissa on vain kiltaveljiä, ja löysin vain yhdestä killasta kuvan jossa hassuasuisten (univormujen) joukossa on nainen. 

Kuva on Aarle-Rixtelin Onze Lieve Vrouwe killasta. He kertovatkin verkkosivuillaan Tytöt ja naiset ovan sydämellisesti tervetulleita Onze Lieve Vrouwe -kiltaan! Vastikään pidetyssa vuosikokouksessa tehtii 'vallankumouksellinen' päätös. Suuri enemmistö äänesti vuoden 2018 kokouksessa että Killan jäsenyys on jatkossa mahdollinen myös naisille. (Lihavoinnit ja lainausmerkit alkuperäisestä tekstistä).

Vallankumouksellista kerrakseen, mutta ei ole kauheasti auttanut, sillä jäseniä on vain 28. Joulun alla kyseinen kilta käy (n 80-vuotiaan ukkelin hamossa) ovelta ovelle keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen. Olen aina antanut jotain, tietämättä että mihin. Nyt kun olen syventynyt ainakin yhden killan (St Margarita) sivuilla lukee, että joulukeräys on kilta-attribuuttien säilyttämiseksi. Eli mm. hopeakilpien (niistä myöhemmin), asujen ja lippujen.  Hmmm. Ensi kerralla ehkä passaan (ja laitan ko kolikon johonkin hieman konkreettisempaan kuten eläinsuojelu tai syöpätutkimus). Kahtena viime jouluna eivät ole pimpottaneet vaan laittaneet lipareen (koska korona). 

Vuodesta 1324!

Tämän vuoden lipareessa (takapuolella tekstiä ja tilinumero) viitataan tuleviin juhlallisuuksiin, Onze Lieve Vrouwe -kilta täyttää 2024 700 vuotta! Ei paha ikä mutta 28 jäsenellä ja pienillä almuilla ei kauhean suurta juhlaa järjesty. Ehkä kunta hieman sponssaa?

Lieshoutin kilta, Sint Servatius, on astetta isompi ja kertoo sivuillaan, että jäseniä on n 200, joista 37 univormuporukkaa. Tänne ei tosta vaan liitytäkään.

Jäseneksi pääsee ilmoittautumalla vähintään kahden jäsenen kautta jotka laittavat kirjallisen hakemuksen killan hallitukselle. Hallitus sitten esittää jäseneksi ottamista seuraavassa jäsenkokouksessa ja asiasta äänestetään. Jos haluaa univormuun asti on esitettävä innokasta mukanapuuhastelua ja koeaika on vuoden. Kuulostaa melkein moottoripyöräkerhomeiningiltä.

Sint Servatiuksen porukkaa facebookista, kuvattu kiltapäivänä paikallisilmaislehteen.

Univormuporukka on kuvissa ja listalla vain miehiä, en tiedä voisiko nainen anoa? Ylläolevassa kuvassa tosin on yksi hatuton nainen mutta jollain mulla killalla ainakin oli suojelusrouva, eli hieman eri kaliiperia kuin jäsen. (Listalla on myös yksi Mari, mutta se on Hollannisa miehen nimi). 

Jos niin pitkälle päästään, että jäsen valitaan kiltaveljeksi ko henkilö vannoo valan kirkossa vasen käsi killan lipulla. Eli kuten mainitsin kirkko on edelleen myös menossa mukana. Kyseinen kilta on jopa rakentanut oman pikku kappelin Lieshoutiin, sen vierellä pidetää kerran vuodessa ulkoilmamessu ja noin muuten paikka on hiljentymistä varten.

Univormuporukalla on sitten eri nimikkeitä. Päämies on korkein toimi. Hän valvoo, että kilta toimii kuten pitää ja että tapoja ja perinteitä kunnioitetaan. Tapahtumissa hän on puhuja. Päämies-titteli on loppuelämän voimassa. Hän kantaa päämiehen kilpeä (puolikuu) ja kepakkoa jossa hopeinen Sint Servatiuksen muotokuva. Allaolevassa kuvassa kepakon sijana kädessä on mikrofoni mutta kyseinen attribuutti näkyy weppisivuilla.

Muita nimikkeitä (joilla kaikilla on joku funktio) ovat: Suojelusmies, kiltamies, kunniadekaani, kunniakuningas, kuningas, keisari, tambuuri (rumpali), kommandantti, lipunkantaja, hopeankantaja (kohta lisää), standardiratsastaja (palaan tähän), lipunliehuttaja (palaan tähän) ja hilparinkantaja.

Ylläolevassa listassa pääosa omia (tönkkö)suomennoksia, kun wikipediakaan ei auttanut. Paitsi hilpari. (Kiva nimi suomenhevoselle, yksi löytyy sukupostista).

Sint Martinuksen lipunkantaja (vaandrig, lukee airutnauhassa).

Ratsastukseen ja lipunheittoon palaan osassa kolme, mutta napataan tuo hopeankantaja vielä. Hopeankantaja on ex-keisari tai kuningas, ja pukeutuu liiviin johon kiinnitetään hopealaattoja. Näitä (aidosti hopeisia) laattoja voi voittaa kiltakilpailuista yms. Ne ovat melko painavia, mutta virallisissa tapahtumissa kilta miellään niitä esittelee. Voisi ehkä verrata kävelevään palkintokaappiin? Tapahtumista riippuen niissä on sitten erilaisia kaiverruksia.

Sint Margarethan kuvasta on helppo bongata hopeankantajat.

Killoilla on omat kokoontumispaikat, missä yleensä notkutaan viikoittain tapahtumia suunnitellen tai esimerkiksi savikiekkoammuntaa harrastaen. Sint Servatius ilmoittaakin sivuillaan, että killan Paviljoki Bomé (lue: kuppila) on nyt koronan hellitettyä taas auki joka torstai 19-22. Näin homma todella on jokaviikkoinen harrastus.

Kolmannessa osassa vielä niistä kilpalajeista (ja hevosista).

Suomi mainittu!

 Ihan etusivulle päästiin tänään, nyt kun Nato alkaa olla tosiasia. Historiallinen askel Suomelta. Sodan myötä Venäjän naapurit haluavat sittenkin Natoon.

ED 13.5.2022. Suomi tarkoituksella vino? Ei mahtunut suoraan? Taiteellisempi?

Kun Ukrainan sota alkoi minulta aika usein kysyttiin mikä on Suomessa meininki. Yhtenä aamuna oli jotain silmä-ärsytystä (kuivuus, tuuli) niin työkaveri kysyi olinko itkenyt ko tapahtumia. Että haittaako aiheesta puhuminen?

Koko etusivu, pääutinen ilokaasusta. Onko Suomessa kielletty? Täällä ei ja kermavaahtopatruunoita myydään vapasti (isompia, ravintoakäyttöön myös). Teinit ilmapallon kautta imailevat ja känni on parin minuutin luokkaa. Sivuoireina veritulppaa ja sydänoireita sekä (kuolemaan johtaneita) liikenneonnettomuuksia. Vaan vieläkään ei tule laki / kielto voimaan (uutinen sanoo: aikaisintaan ensi vuonna).

Asun jo 17 vuotta "täällä" joten kovin kummoseksi Suomi-äänitorveksi en osaa enää ryhtyä. Toki jotain pientä historiapläjäystä aina irtoaa, suomettumisineen. Somen perusteella alkuviikot olivat jänniä ja Suomessakin jo mietittiin minne mennä, jos, tai mitä tehdä koiralle, jos. Nyt (täysin etäältä havainnoituna) tämä ensipelko on siellä päässä ilmeisesti hieman rauhoittunut. Toivotaan kovin, ettei nato-touhu tuo asiaan muutosta!

Kakkosbongaus on eiliseltä, otsikossa kuitenkin. Ei vaatine suomennosta.

Arvosteluna 2 tähteä = kahvi tai kalja loppu, täytön aika! (1 tähti olisi pissatauko). Teksti Suomalaisilta odotettavissa: rokkia (hard rock:ille ei taida olla suomalaista vaihtaria). Tällä kertaa rockballadilla Jezebel, joka ei vakuuta. Vanhentunut biisi joka olisi 80-luvulla ehkä vielä ollut omaperäinen. Nuhjuiset Bon Jovi-kloonit, tunnettuja hitistään In the Shadows, voivat kylläkin tuupata lauantaille asti. Toivotaan, että säästymme siltä.

Läpi meni, huomenna kisakatsomoa pystyyn.

Aakkoset kortilla

Taas nopea vierailu naapurin, eli Belgiaan. Perheeseen syntyi kahdestoista (12) lapsi, nimeksi tuli Laex. Vähän hassu nimi?

Ihan heti ei arvaa sukupuoltakaan, on tyttö. Sisarusparven ensimmäinen lapsi on nimeltään Alex isoisänsä mukaan. Kakkosen kohdalla mopo alkoi keulia ja kolmosesta alkaen sitä ei pidä mikään: vanhemmat päättivät nimetä kaikki tulevatkin lapset kirjaimilla a, l, e ja x (ei muita). Sisarusparvi on siis: Alex (14), Axel (13), Xela (12), Lexa (11), Xael (10), Xeal (9), Exla (6), Leax (5), Xale (3), Elax (2), Alxe (1) ja nyt viimeisenä Laex. 

Kuulemma vanhemmilla ei ole nimien kanssa ongelmia, opettajilla on.

Lähde (myös kuva).

Ps Belgiassa - kuten Hollannissakin - nimetään lapsi heti. Hollannissa syntymäilmoitus (nimineen) tehtävä 3 vrk kuluessa. 

Asevelvollisuus

Hollannissa ei ole asevelvollisuutta. Tai niin luulin, ja minun kanssa pääosa väestöstä.

Nyt kun Ukrainaa pukkaa päälle tästä esitettiin kysysmys TV-ohjelmassa: voiko asevelvollisuus palata?

Kuva armeijan sivuilta, Patriot-ryhmä (ilmatorjuntaa) siirtyi Slovakiaan turvaamaan rajaa huhtikuun puolivälissä. 

Vastaus oli: Ei voi. Sillä sitä ei ole koskaan poistettu. Asevelvollisuus on edelleen laissa. Ainoastaan vuonna 1997 säädettiin, ettei ole ilmoittautumispakkoa.

Melko tyypillistä hollantilaista lainsäädäntöä, pakko mutta ei kuitenkaan. Vrt laissa kielletty mutta ei kuitenkaan.

Tuore kuva, 20. huhtikuuta armeija aloitti uuden värväyskampanjan, kohderyhmänä nuoret oikealla mentaliteetillä. Eli nuoret jotka haluavat laittaa töppöstä toisen eteen ja toimia tehtävissä, joilla on merkitystä. Onkohan Hollannissa moisia, ainoat tuntemani ovat kännyn kanssa kryproa, drop-shippinkiä ja nettikasinoita räplääviä ei-proaktiivisia tyyppejä... (Kaikille mainituille räpläysalueille on yhteistä nopean rahan toivo). Lähde. 

Asevelvollisuutta on jopa kiristetty vielä suht vastikään, vuodesta 2018 se koskee myös naisia. Nykyarmeija koostuu palkatuista ammattilaisista, ja toimii rauhanturvatehtävissä ja Nato-joukkoina.