Hevoset lahtiin

Täällä on viime aikoina ollut paljon juttua maatalouden fosfaattipäästöistä ja maitokiintiöistä. Kiintiöt vapautettiin mutta muutama vuosi myöhemmin rajoja kuitenkin taas tarkistettiin ja tiukennettiin, mikä johtaa siihen, että tila jos toinenkin joutuu vähentämään lehmäkantaansa.

Maidontuottajia

Näistä on välillä lehdessä tai TV:ssä, ja oikeastaan aina jutun aiheena on valittava maanviljelijä (elinkeino viedään / vaikeutuu) ja näkökulmana "lehmäparat kun joutuvat terveinä teuraaksi". Ts koetetaan saada kansa liikkeelle taikka protestoimaan, kun julmasti tapetaan terveitä elukoita. Jopa 20 tai 50 kerralla!

Hiphei, ja kukaan ei mieti lihateollisuutta joka tappaa Hollannissa per päivä lähes 6 000 nautaa, reilut 41 000 sikaa ja käsittämättömät 1,6 miljoonaa kanaa. Kaikki terveitä (toivottavasti!). Lähde: Hollannin tilastokeskus.

Paskantuottajia. ED 19.6.2018

Lehdessä 19.6 olikin sitten asialle ratkaisu yleisönosastolla - miksei lahdata hevosia? Niitä kun on noin 800 000 kpl, ne syövät ja paskovat mutta eivät tuota mitään hyödyllistä, toisin kuin maitokarja jolla on tärkeä tehtävä elintarviketuotannossa. Ehdotan hevosmäärän vähennystä, jonka myötä syntyy tilaa lehmätilallisille jatkaa yrityksenpitoa kannattavasti, päättää G. Dijkstra kirjoituksensa.

Pienempia paskantuottajia ja kaikkineen täysin hyödyttömiä.

Kannatetaan!

Ammuskelua ja kuollutkin

No niin, nippanappa ehdin hieman taustoittaa paikallistouhua niin tämä viikko on taas alkanut actionilla. Viikonloppuna aamulehden jakaja löysi kadulta kuolleen miehen. Tai ehkä se hengitti löydettäessä mutta ambulanssi ei siihen enää eloa saanut.

Huumelabrassa asuminen vei hengen / ED etusivu 18.6.2018

Kyseessä oli 48-vuotias mies joka asui jo jonkin aikaa vuokratussa autotallissa, jonne oli pykännyt huumelabran. Ilmeisesti siellä valmistettiin raaka-aineita, sillä varsinaista pilleripuristinta ei löytynyt. Huumeiden valmistuksessa vapautuu kaasuja, ja samassa tilassa ei nyt ainakaan kannata asua. Huonosti kävi. Tämä tapaus oli Geldropissa, linnuntietä 11 kilometrin päässä.

Asuintila / labra, poliisin kuva, ED 19.6.2018

Ja tiistain lehdessä etusivulla sitten sitä ammuskelua, Pohjois-Eindhovenissa eli n 12 km päässä. 21 luotia talon julkisivuun, asukas ei kotona. Olletikin varoitus / säikäytys, asukas on poliisin(kin) vanha tuttu, riskisijoittaja ja huijari joka sijoitti rikollista rahaa ja laittoin pääosan omaan taskuun. Vankilassakin on istuttu ja vihollisia varmaan ihan kotitarpeiksi.

Luotisade 'ihmesijoittajan' taloon / ED etusivu 19.6.2018

Asuinalue ei ole sitä kaikkein rauhallisinta seutua, vastikään alueelta löytyi huumealabra ja eräskin asukas kertoo lehdessä ruuvanneensa naapurien suosituksesta yrityksensä nimen julkisivuun ihan siksi, etteivät mahdolliset kostoa / säikyttelyä hakevat kriminaalit erehtyisi talosta. Että on selvä, että hänen talonsa on ihan vaan tavistalo.

Itse en kyllä ihan heti taviksena tuollaiselle alueelle hakeutuisi asumaan. Toistaiseksi oma kylä vaikuttaa rauhalliselta, mutta kuinka kauan?

Ruokasarja: Leivänpäälliset 2/2

Edellisessä osassa oli juttua makeista leivänpäällisistä, ja lyhyesti Suomessakin tutuista leikkeleistä. Toinen suolainen vaihtoehto ovat salaatit.

Salaatteja joka lähtöön.

Koko tuoteryhmä ei auennut minulle ensin, koska salattihan on tuore ja vihreä. Vaikka onhan Suomessakin italiansalaatti tai punajuurisalaatti, joissa idea on sama: majoneesia ja jotain täytteitä. Usein näissä Hollannin "salaateissa" ei kuitenkaan ole vihanneksia ollenkaan.

Perusmakuja ovat kananmuna ja tonnikala, lisäksi kana-curry ja kinkku. Näiden valmistuaineita lukiessa yleensä ainoa vihannes on joku ruohosipulisilppu.

Selleri ja vapaankanamuna.

Ns vihannessalaatteja ovat selleri (juures)-, farmarin (selleri, porkkana, kaali, sipuli) ja kurkku (majoneesiset etikkakurkut).

Muita maukuja ja versioita onkin sitten reippaasti: Surinamilainen kananmuna (maustettu), (katka)rapu-, yrtti, kana-satay-, lohi-, juusto (=juustoa ja majoneesia...), muna-pekoni-, kana-meloni-, vuohenjuusto-, chilikana...

kana-mango-pistaasi

Mitä isompi purkki sitä vetisempää, pikkupurkeissa (muka) perinteisiä / käsin tehtyjä ja kilohinta tuplaantuu.

Ns käsintehdympiä.

Bourgondilainen naudanlihasalaatiti, ulkoilevaa kanaa + ruohsipulia ja eniten oik vapaa kana ja pekoni.

Punajuurisalaattia täällä ei ole eikä oikein perunasalaattiakaan. Sitä onneksi saa Saksasta. Salaattien käyttömalli on sama kuin muilla levitteillä, kahden viipaleen väliin ja halki.

Mocrot ja muut mafiosot

Hollannissa on melko rapsakka alamaailma. Ryhmittymiä on monelaisia, ja rikollisuudenaloja. On ihmiskauppaa, huumeteollisuutta ja -tuontia ja -vientiä, lapsipornoa, ryöstöjä ja väkivaltaa. On hollantilaisia, marokkolaisia, turkkilaisia, surinamilaisia, itä-eurooppalaisia, moottoripyöräjengejä ja kaidalta tieltä harhautuneita nuoria.

Ulkomaalaistaustaiset (toisen tai jo kolmannen polven maahanmuuttajat) näkyvät valitettavan usein otsikoissa ja viime vuosina esiin on noussut mm marokkolaistaustainen Mocro-mafia. Joka on erityisen väkivaltainen ja ampuu vihollisiaan melko surutta - ja välillä tulee huteja ja kuolee sivullinen joka sattumalta ajoi samanlaisessa autossa tai oli viereisellä parvekkeella tupakalla.

Hamppua, kuva Sander van Gils /SQ Vision / Omroep Brabant 

Tietenkin ongelmat pitkälti keskittyvät isompiin kaupunkeihin (ykkösenä Amsterdam, missä Mocro-tyypitkin pyörivät), mutta nyky-asuinalueeni, Pohjois-Brabantin provinssi (lääni) on myös todellinen rikollishautomo. Eritoten huumeteollisuus kukoistaa ja sekä hampunkasvattamoja että extacy-laboratorioita lienee joka kylässä - tai ainakin teollisuusalueella.

Lähikylän, eli Mariahoutin, kiinalainen ravintoja suljettiin pormestarin määräyksestä. Yläkerrassa oli hamppukasvattamo.
Tarrassa lukee Huumerakennus suljettu. Sulkeminen on yleensä puolisen vuotta, jona aikana omistaja ei voi asua siellä (jos kysessä koti) taikka yritystä ei voi pyörittää tai tiloja ei voi vuokrata (ansionmenetystä). Välillä lehdessä on juttua linjalla lapset joutuvat kadulle mutta sulkemisissa ei jousteta.

Tarkkaan on joka ikkuna tarrattu.

Maaseudun tyhjentyessä ja navetoiden suurentuessa vanhoja rakennuksia jää paljon tyhjilleen. Sen jos vuokraa hampunkasvatukseen voi tienata kivasti - nykyisin rakennuksen omistajaakin rangaistaan kunnolla vaikka kuinka väittäisi ettei tiennyt. Jos tällä alueella vuokraa jollekulle talon / vajan / autotallin on oltava selvillä mitä siellä tehdään ja tarvittaessa käytävä tarkistuskäynneillä. "En tiennyt" ei kelpaa. Tietenkin, jos vuokra maksetaan käteisellä ja yli markkinahinnan homma on aikalailla selvä, ja moni otta tietoisen riskin: eihän poliisit joka latoa ehdi tarkistaa. Eikä  ehdikään.

Isompi labra Leendessä, kuva Bert Jansen / ED.nl

Tilastojenkin valossa Etelä-Hollanti on huumealuetta, 2016 20% löydetyistä hamppukasvattamoista oli alueelta, ja jopa puolet paljastuneista pillerilaboratorioista! Hamppukasvattamoita arvioidaan Hollannissa olevan n 40.000 kpl, arvio perustuu poliisin arpomisiin sekä sähköyhtiöiden lukuihin - kaiki kasvattamot ottavat sähkönsä laittomasti verkosta. Pohjois-Brabantin arviolta 6000 kasvattamoa tuottavat noin 340 tonnia hamppua vuodessa.

Pillerilaboratorioita en löydä kokonaisarviota, mutta paljastuneita on noin 70-80/vuosi (joista puolet Brabantissa). Lisäksi bongataan raaka-ainevarastoja ja huumetuotannon jätteitä dumpataan surutta luontoon, esim tänäänkin (8.6) oli maininta paikallislehdessä, että 20 tynnyriä oli löydetty Valkenswaardissa: tynnyreistä oli vuotanut nestettä luontoon. Siivous ja maaperän saneeraus maksaa kymmeniä tuhansia.

Ahtaampi labra (ex)kyyhkyslakassa. Täällä harrastetaan postikyyhkyjä, tässä tilalle uusiokäyttöä.
Kuva  Christian Traets / SQ Vision / Omroep Brabant

Huumeissa, ihmiskaupassa ja muussa rötöstelyssa liikkuu iso raha. Panokset ovat kovia ja niinpä alamaailman välienselvittelyissä myöskin tapetaan ukkeleita, välillä reippaalla tahdilla. Tästä myöhemmin. Ja tästä lähin alan myös bongailla näihin aiheisiin liittyviä uutisia paikallislehdestä, Halusin kuitenkin ensin hieman taustoittaa (toki aihetta on blogissa liipattu jo muutamaan kertaan).

Haarlemin lehdessä aiheessta oli harvoin juttua. Ammuskelut toki [Amsterdamissa], mutta 12 vuoteen muistan vain yhden huumelaboratorion, Waarderpolderin teollisuusalueella. Jaa no satunnaisesti toki löytyi hamppua. Kuitenkin aivan eri mittakaavassa. Nykyasuinpaikka on tietenkin sekä Saksan että Belgian rajan tuntumassa, mikä helpottaa tuotosten markkinointia.

Kuva lehdestä 6.6.2018, viime aikojen ammuskelut Best-kylässä.
Työkaveri asuu siellä: Kunhan ampuvat vain toisiaan, hyvä vaan jos porukka vähenee.

Lisäksi Brabantilaisten asenne on hyvin yrittäjämyönteinen. Kullakin on oikeus tavoitella onneaan ja onhan sedän kummikin naapurin Jaapilla hamppuhommissa. Joten vaikka koko kylä tietää mitä Willemin autotallissa tapahtuu, kukaan ei kerro poliisille tmv. Sitten naureskellaan jälkikäteen, työkaverin suusta Kyllähän sen kaikki tiesi, ettei se firma millään juhlatelttojen vuokrauksella pyörinyt. Tökkäsee suomalaista oikeustajua.

Lähteet: internet / lehtijutut mutta myös kirja We regelen het zelf wel / Bram Endedijk.

Kauppahavaintoja: vaikeaksi on tehty

Suomessa on jo neljä Prismaa 24/7 auki. Hollannissa nolla. Ja no, Prismoja / Cittareita ylipäänsä nolla. Nimittäin ns hypermarkettia ei Hollannissa tunneta. Hypermarketti on kaikki-saman-katon-alla (iso) kauppa. Eli ruoka ja käyttötavara, suolakurkut ja astianpesukoneet, pakasteet ja kesämekot.

Hollannin toiseksi suurin ruokakauppaketju on Jumbo. Albert Heijn on suurin, ja niitä oli Haarlemin seutu pullollaan. Nykyasuinalueella Jumbo on vahvempi (sellainen oli Haarlemissa vain kaupungin laitamilla, en käynyt ikinä).

Hollannissa on ruokakauppoja (joissa toki jotain kattilaa ja siivoustarviketta ja satunnaisesti kamppiksessa esim T-paitoja plus tietenkin peruskemppa ja pesuaineet) ja erikoiskauppoja. Ja erikoiskaupat ovat kaikki oman alansa, eli kodinkone-, vaate-, polkupyörä-, hevostarvike-, jne. (Jopa leipureita, karkki-, liha-, kala-, ja vihanneskauppiaita on vieläkin). Nämä oman alansa kaupat ovat auki arkisin 18 asti (pl. kodinkonejätit, IKEA ja rautakaupat). Jos/kun on töissä 17 asti - mikä on täällä normaali konttorityönloppumisaika - niin työmatkasta riippuen esim vaateostoksille ei ole viikolla mitään asiaa.

Haarlemin kauppakatu (sulkee klo 18).

Jos jotain ihan väkisin tarvitsee (vaikkapa pyykkiteline hajonneen tilalle) voi koettaa tehdä täsmäiskun ennen kauppojen sulkemista, mutta rauhassa shoppailun, monen tuotteen oston tai useamman vaatekappaleen sovituksen, voi unohtaa viikolla. Sillä useampaan kauppaan ei todella ehdi.

Nykykylän (Aarle-Rixtel) lähikauppa voisi piristää teippauksiaan.

Useimmissa paikoissa on sitten kerran viikossa ostoilta (koopavond), esim Haarlemissa kaupat olivat torstaina auki ilta-yhdeksään. Se antoi hieman tilaa, mutta monesti ostokset jäävät lauantaille (koska olin torstainakin tallilla). Mikä on ärsyttävää, sillä silloin (tietenkin) kaikki muutkin liikenteessä, sekä lauantaille osuu välillä muutakin (hevos)ohjelmaa, jolloin ostokset joutuu siirtämään vielä viikolla. Lauantaisin kaupat menevät kiinni klo 17.

Vaatekauppojen sijaan nykykylästä löytyy pikku puutarhakeskus - myös esim hevosrehuja!

Ostoillan lisäksi on ostosunnuntai. Kaupungista riippuen kuun ensimmäinen, toinen, kolmas tai neljäs sunnuntai. Haarlemissa ostosunnuntai oli kuun ensimmäinen, mutta jokunen vuosi sitten aukiolo vapautui ja nykyisin kaupat ovat joka sunnuntai auki. Se on luvallista jos kaupunki on turistikohde. Toki sunnuntai-aukiolo on rajattu, 12-17.

Nykykylän kauppa pääkatu. No, näkyy siinä lihakauppa ja vasemmalla vehreyden takana on leipomo.
Vanhanajan kauppoja edelleen toiminnassa.

Nykykylässä ei vaatekauppoja olekaan, ainoastaan pieni puutarhakeskus ja kemppakauppa. Jos tarvitsen vaatetta on kauppamatka siis suunniteltava kahta tarkemmin, lähimmällä kuntakeskuksella taitaa olla kuun viimeinen sunnuntai ostosunnuntai.

Lähikylän (Son) kauppakatu

Täällä ei ole myöskään kauppakeskuksia käytännössä ollenkaan (vrt Itäkeskus tai Ideaparkki), vaan kaupat ovat kaupunkien keskustoissa rivissä (pl huonekalu- / rautakauppakeskittymät, jotka nekään eivät toki ole saman katon alla). Ja kaupunkien keskustoissa - siinä missä lähimmässä kuntakeskuksessa - on maksullinen parkki.

Huonekalu- yms keittiökauppoja. Selän takana Eindhovenin IKEA.

Haarlemissa ostosten teko toki sujui jotenkuten, koska kaikki kävelyetäisyydellä. Nyt matkaa on 4 km, meneehän se polkienkin mutta pääosin autolla. Joka tuo lisävaivaa sekin (ja se maksullinen parkki). En valita, itse halusin muuttaa pikkukylään. Mutta kaikkineen kaipaan Suomen reiluja aukioloaikoja (koskee myös ruokakauppoja, siitä myöhemmin toisessa kirjoituksessa) ja helppoa ostamista. Voi toki olla, että Cittarin mekko ei olisi ykkösvalinta, mutta mahdollisuus ostaa on. Sitten muuton en ole käynyt  (saanut aikaiseksi) vaatekaupassa - siitä on lähes vuosi!

Tämä on hollantilainen ostoskeskus (juuri ennen rankkasadetta). Ei katettu vaan sateen armoilla voi haahuilla, ei rullaportaita saati ravintolamaailmaa. Toki kaupat ovat keskittyneet, mutta silti "korttelimallissa" joutuu kävelemään enemmän kuin yhden-katon-alla-versiossa.

Noin muutenkin muuton jälken on tullut tilattua netistä enemmän. Mikäs siinä, mutta henk koht tukisin mielellään kivijalkakauppoja. Kunkakohan paljon olen säästänyt reilussa kymmenessä vuodessa, kun ei ole voinut ostella turhia - eikä aina tarpeellisiakaan?

Ps pahemminkin voisi olla, Saksa (tai ainakin pääosa liittovaltioista) on sunnuntaisin edelleen kokonaan sulki.