perjantai 30. maaliskuuta 2018

Ponin palautus

Tallinpitäjä hermostui maksamatta jättäneeseen asiakkaaseen ja palautti ponin omistajan etupihalle.

Kuva poliisin Facebookista.
Google mapsista urkittuna tuollainen piha. Poni on syönyt osan pensasaidasta, ensi kesänä siinä on lovi.


Poliisin mukaan omistaja on löytänyt ponille uuden paikan (jonka toivottavasti maksaa).

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Takaovesta sisään

Joka maassa lienee alueellisia eroja. Tapoja, sanoja, murre. Yksi Brabantin* alue-omituisuuksista on se, että sisään kuljetaan takaovesta. Muu Hollanti käyttää etuovea, mikä itsestäni myös tuntuu luontevimmalta.

Etuovi koristeena, sille ei johda edes kulkutietä. Sisään sivuportista?

Kun olin etsimässä asuntoa taisi olla toinen katsottava jonka kiinteistönvälittäjä kertoi ko tavasta - ja veti minut samointein pihaportin kautta keittiön ovelle. Kun sitemmin kyselin työkavereilta tästä he vahvistivat sen. Netti ei kerro tavalle syytä, se vain mainitaan triviassa Wikipediassa.

Sama tilanne kuin ed (ja yhtä vino kuvakin)


Muuton jälkeen ehdin pimpottaa naapurin ovikelloa pari kertaa ennenkuin saivat sanottua, että tule ihmeessä pihan puolelta. Ihmettelinkin, että pelkäävätkö kovinkin murtovarkaita tmv kun joka kerta piti avata salvat ja kaivaa avainkin erikseen eteisen kaapista että oven sai auki.

Tässä sentään poluntynkä, mutta sammaloitunut käytön puutteesta.


En kyllä ymmärrä miksi / mitä järkeä. Eteisessä kuitenkin on naulakko ja kenkäteline. Tähän mennessä nähdyillä / haastatelluilla näitä ei ole tuplana (takaovella ei ole kakkossettiä). Takaovi voi myös johtaa melkein mihin vaan - autotalliin, keittiöön, apukeittiöön, konttoriin... Vieraat sitten roudataan jonkun varaston läpi olohuoneeseen? Kun  etuoven takana olisi eteinen yms fasiliteetit.

Naapurin talo on myynnissä. Etuovelle ei kulkua.

Sivuovesta, joka siis pääovi ja käytössä, pääse hehkeän autotallin kautta keittiöön (ovi oik).
Kuvat Funda.nl


Vastaavasti etuovella on yleensä lamppu ja katos, takana harvemmin. Ja omalta osaltani takaovi olisi aivan järjetön käyttää. Jos menen töiden jälkeen tallille mukana on käsilaukku, tallivaatelaukku, tallikengät ja satunnaisesti läppärilaukku. Aika paljon helpompaa on siirtyä ulos yhden oven kautta ja autokin on siinä heti kun vaihtarina on 3 ovea (kodinhoitohuone, takaovi, pihaportti, joista kaksi viimeistä vielä avaimella lukittavia ja pihaporttia ei yhdellä kädellä edes saa kunnolla kiinni kun jumittaa) plus 3x pitempi kävelymatka (sateessa).

Toisesta katsomastani talosta löytyy Google street view vuodelta 2010. Viime kesänä nähdystä talosta (joka on edelleen myynnissä) kiinteistövälittäjä kertoikin, että ei-kuitenkaan-käytetyn oven paikalle oli laitettu lasi, samalla kun jukisivu rempattiin muutenkin erkkerin muodossa. Käyttö-ovi on nurkan takan oik.

Ihme touhua, maassa maan tavalla mutta tähän en toistaiseksi taivu.

*) Virallisesti alue on Pohjois-Brabant, Etelä-Brabant on Belgian puolella. Käytän kuitenkin jatkossakin lyhyempää muotoa Brabant, johan blogin nimi rajaa havainnot Hollannin puolelle.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Piilokirkko

Tällä kertaa paluu Haarlemiin ja vanhan kodin naapuritalon katsastus. Naapureita oli toki useampia, yksi oikealla, yksi vasemmalla, yksi vastapäätä ja yksi takapihalla. Tästä takapihan versiosta on nyt kyse.

Talo näkyi (tässä vain osa) makuuhuoneesta.

Kyseinen talo on siitä erikoinen, että se on kokonaan korttelin sisällä. Jolloin se ei näy kadulle ollenkaan, eli sitä on voitu käyttä pilloutumiseen tai muuhun ei-päivänvaloa kestävään hommaan. Sama ideahan oli/on Anne Frankin piilopaikassa, sekään talo / siipi ei näy kadulle. Hollanniksi päiväkirjan nimi onkin Het Achterhuis, Takatalo.

Talo korttelin sisällä (Google Maps)
Piilokirkko (schuilkerk) oli alunperin olutpanimo, joita oli keskiaikaisessa Haarlemissa paljon. Kanavien vesi ei ollut juomakelpoista joten ennemmin juotiin dyyneillä suodattuneeseen veteen pantua olutta. Tarkkaa tietoa rakennuksen iästä ei ole, mutta arvellaan sen tehdyksi 1500-luvun jälkipuoliskolla.

Portti kadulla, sen takana käytävä, josta pääsee sisäpihalle.
Google Street view.

1500-luvun toisella puoliskolla puolella Hollannissa oli myös uskonpuhdistus (kuten pääosassa Eurooppaa) ja katolinen usko kiellettin mm. Haarlemissa. Samalla tyhjättiin kirkoista koristeet, protestanttiseen (tai kuten pääosin Hollannissa) Calvinistiseen uskontoon kun ei kuulu kuvilla koreilu. Siksi Haarlemin suurkirkossa, St Bavossa on lähes valkoinen sisutus - alunperin se oli värikkäämpi ja katolinen.

Kirkon pääsisäänkäynti, kuva myynti-ilmoituksesta 2017, Funda.nl.


Tämän suuntauksen johdosta eri puolilla Hollantia syntyi katolisia piilokirkkoja, joissa omaa uskontoa edelleen voitiin harjoittaa. Sijainnin ja tilojen myötä myös takapihamme rakennus valikoitui tähän hommaan.

2012 alttari oli vielä säilytetty. Kuva vanhasta myynti-ilmoituksesta, Residence.nl.

Sittemmin uskonto vapautui, mutta vielä 1900-luvulla kirkolla oli piilofunktio. Tällä kertaa toisen maailmansodan aikaan vastarinnan käytössä. Talo oli kätevä, paitsi ettei sitä nähnyt kadulta sillä oli myös useampi uloskäynti.

70-luvulla siihen majoittui taiteilija ja 2000-luvun alussa se oli toimistohotellina. 2012 se myytiin n. miljoonalla ja kunnostettiin täysin. Vimeisin myynti oli viime vuoden lopulla, pyynti oli 1.750.000, eli ihan kiva tili, vaikka varmaan laitto jotain maksoikin.

Modernisoitu kirkkosali, 2017 myyntikuva. Muistuttaa lähinnä taidenäyttelyä. Alttarin enkelit voi edelleen bongata.

Jännittävä valinta keittiömateriaaliksi (2017).

Talo on tietenkin iso, kolme kerrosta ja tilaa vaikka muille jakaa (450 m2). Myös sijainti on hieno, mutta ulkotilana vain kapea, auringoton, piha. Viimeisimmässä laitossa sinna kyllä laitettiin mm useampi kylpyhuone, joten ehkä, jos asemakaavaan saa muutoksen, siitä saisi mainion B&Bn. Noin muuten ostaisin puolellatoista miljoonalla mieluummin jotain missä on piha. Vaikka ehkä siihenkin voi pykätä kattoterassin tosta vaan. Tai sitten on vain hienoa omistaa talo, jolla on noinkin rikas menneisyys!

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Hevonen liikenteessä

Hollanti on ahdas maa ja maastoilu edellyttää usein liikkumista asutuksen keskellä. Aina ei onnistu ja linkitetyllä videolla hieman reippaampi hevosenpyydystys. Loppu hyvin, onneksi.

Kuvakaappus ko videolta.
Alla on kaikenlaisia asiattomia kommentteja, ko sivu on roskainternettia parhaimmillaan. Parhaaksi valittu kommentti ylimpänä meinaa, että tilanne olisi mainio aikuisviihdefilmin alun juoneksi.

Yksi kommentti kuitenkin hymyilytti: Hyvä, että matkustajalla oli kypärä valmiina.



tiistai 13. maaliskuuta 2018

Rahanpesua hevostalleilla

Vastikään hieman pohjustin uuden asuinalueen luonnetta.  Mm, että rikollisuus kukoistaa. Heppatouhua en ole avannut vielä sen kummemmin, mutta tämä on myös vahvasti hevosvoittoista seutua, asuuhan esim. Anky van Grunsven naapurikylässä,  ja isomman luokan este- ja koulutalleja on joka puolella. Paikalliskisojen taso on selvästi kovempi kuin Haarlemin ympäristössä. Ja hevoskauppaitakin riittää joka kukkarolle.

Viime viikolla nämä kaksi yhdistyivät paikallislehden etusivulla: Rikollista rahaa tallikompleksissa.

ED 8.3.2018
Kysessä on Espanjalaisen José Javier Salvadorin osto-&myyntitallit, jotka on polkaistu hulppealla rahalla pystyyn. Rahaa epäillään pestyn ainakin 4 miljoonan edestä. Omistajalla on paljon Brabantin alamaailman huippunimiä kaveripiirissään ja talousrikoksia tutkivan FIOD*in tehdessä iskun talleilla siellä oli mm Eindhovenilainen huumeparoni töissä (karsinoita putsaamassa?). Selitys läsnäololle ontui.



Jutussa vilahtelee myös muita nimiä, mm uhkapelirötöstelijä ja pahamaineinen autokauppias. Hevoset ja tilat on takavarikoitu. Omistaja asuu itse Monacossa, eikä maksa veroja mihinkään maahan.

Vastaavia on vilahdellut uutisissa muulloinkin. Hevoskauppahan on oiva rahanpesuun - tilastoja tai arkistoja ei ole (vrt kiinteistöt) ja tuotteen arvo on ostajan ja myyjän välinen asia.

*) FIOD on fiscale opsporingsdienst eli fiskaali (talouden) tutkimus- / jäljitysvirasto.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Miesten pussailu ei käy

Hollanti on jo vuosikymmeniä sitten koettu homoystävällisenä maana. Amsterdam oli aikoinaan (60-70-80-luvulla) paikka minne ulkomailta muutettiin ja missä sai elellä homona rauhassa, Gay Pride on jokavuotinen koko kansan juhla ja suvaitsevaisuus kukoistaa. Vai kukoistaako?

Kuva Hart van Nederlandin videolta kaapattu.
Viime viikolla kirjoitin blogissa pukukauppiaan mainoksista jotka herättivät kohua. Kampanja kestää vain 2 viikkoa, joten tätä lukiessa julisteet on jo poistettu. Mutta melkein koko sen kaksi viikkoa ne olivat uutisissa - bussikatoksia rikottiin ja julisteita töhrittiin reippaala kädellä.

Kuva täältä

Yritys sai myös kyselyitä ja valituksia asiakkailta kuten Miten selitän kuvan lapsilleni? Vastaavaa kysymystä ei ole koskaan esitetty suutelevan heteroparin kohdalla. Onneksi seassa oli myös positiivisia kommentteja.

Myös HvNL videolta

Berliini on kuulemma nykyisin Euroopan homosuvaitsevin kaupunki.

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Heppajumppaa

Tällä kertaa ei niinkään Hollantilainen havainto, mutta toki bongasin aiheen paikallishevoskeskustelun uutisista. Jutun mukaan 71-vuotias koomikko André van Duin treenaa päivittäin mekaanisella 'keinuhevosella' Amsterdamilaisessa kanavanvarren asunnossaan.

Onkohan turvajalustimet?
Vehje maksaa noin 3000 euroa (mutta ylläpito on aitoa hevosta edukkaampaa) ja matkii hevosen liikkeitä, jolloin mm lantion liikkuvuus paranee ja aineenvaihdunta reipastuu.

Videolla näkyvät laitteen monet mahdollisuudet.



Pikkasen tulee TV-shop mieleen, paitsi hinta on eri maata.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Hevoset heikoilla

Tuli se talvi tännekin, sama Siperian pakkanen kiusaa kuin Suomessakin. Hieman “lämpimämpää” toki, öisin -8, päivisin -2 iltapäivästä mutta hyytävä tuuli. Tuuli vaikuttaa myös vesistöihin (“laineita”) joten luistelua ei ole päässyt harrastamaan kuin muutamilla pikku lätäköillä tai veden peitossa olevilla pelloilla. Lauantaina jo lauhtuu joten kun töissäkin on käytävä jätän luistelut tällä kertaa. Aurinkoinen pakkaskeli olisi myös kivempi kuin tämänhetkinen viima.

Tosin, Hollannin “villihevoset” eivät auringostakaan paljoa kostu. Oostvaardersplassenista kerroin viime vuonna, jolloin hevoset näyttivät OKlta. Tänä vuonna tilanne on eri, jo joulukuussa tuli lunta ja talvi on ollut kylmempi – ja tammikuussa märempi - kuin yleensä. Ja tämän viikon pakkaset sitten vielä kaupan päälle.

Kuva vuoden takaa

Eihän sitä evästä viime vuonnakaan mainittavasti hevosille ollut. Pakkasella tarve kasvaa ja tällä viikolla some onkin täyttynyt luurankokuvista. Ja vaatimuksista, että eläimiä pitää lisäruokkia. Ensi sunnuntaiksi on tekeillä mielenosoitus ja heinää / olkea on kait jo viety alueelle kielloista huolimatta.

Nyt ilmoitettiinkin, että alkavat sakottaa ruokkijoita. Tästähän oli jo oikeusjuttukin pari vuotta sitten, että villieläimiä ei saa (tarvitse) ruokkia. Vaikka eiväthan nuo ole villejä vaan aitauksessa! Ja aivan liikaa liian pienellä alueella (hevosia on n 1100 kpl).

Kuvannut 26.2 Milou Vogel, täältä


Kieltoja perustellaan seuraavasti: Ruokkiminen ei auta, sillä vain vahvat saisivat ruokaa ja heikot jäisivät ilman kuitenkin. Lisäksi syntyisi enemmän varsoja jolloin lauma kasvaa ja ongelma on ensi vuonna kahta suurempi. Eli metsänvartijoiden / heidän takanaa olevien virkamiesten mielestä nälkään näännyttäminen on ihan ok. Onhan kysessä villieläimet, eihän kettujakaan ruokita.

Tosin ruokintaakin liittyy ongelmia. Hevoset (osa hevosista) ovat nyt niin laihoja / heikossa kunnossa, että liika / nopeasti syöty ruoka tappaa myös.

Mielenosoitusjuliste.
Pilapiirroksessa isä sanoo lapselleen: Katso! Villi luonto!!


Ongelma on sinänsä sama kuin Amsterdamin vesijohtodyynien kaurismeininki. Siellä ratkaisu on/oli rajoittaaa populaatiota reippaasti ampumalla. Jos ei ruokita niin sitten pitäisi ilman muuta ottaa ampumiskeino myös Oostvaardersplassenilla käyttöön. Ja kyllähän siellä vuosittain ammutaankin, mutta näemmä ei tarpeeksi. Omien sanojensa mukaan toiminta on “varhaisen reaktiivista” eli suht ajoissa olisi tarkoistus napsia heikot pois. Kuvien valossa eläinystävällisempää olisi proaktiivinen luonnonhallinta. Eli ampuminen ennekuin ollaan näin pitkällä.

Viimevuotinen varsa. Talvikarva hämää, ei ole tälläkään ylimääräistä. Kuva: Milou Vogel.


























Itse seuraan lähinnä hevosmedioita, mutta ongelma koskee tietenkin myös alueen muita eläimiä: lehmiä ja kauriita.

OSA 2

Kirjoitin ylläolevan torstaiaamuna valmiiksi julkaistavaksi perjantaina. Niin iltapäivän radiouutisissa kerrottiin, että eläimiä sittenkin aletaan lisäruokkia.

Hieno homma, vaikka kyynisimmät epäilevät, että ruokinta loppuu kun pakkaset loppuvat (eli suurinpiirtein huomenna). Vaikka eihän ruoho kasva kuukauteen-pariin vielä. Yhteensä eläimiä on 4500 kpl, joten esim kuukaudenkin ruokinta vaatisi jo aikamoisen heinämäärän. Kauris ehkä syö vähemmän, mutta lehmä mahdollisesti enemmän kuin hevonen. 5-10kg kertaa 4500 kpl on jokunen pyöröpaali! Ja tämä per päivä.


Näemmä neliöpaaleja. Kuva Anti Oostvaardersplassen facebookista.

Ainoastaan ruokinnan perustelu ontuu: Tärkeä syy läänillä [ryhtyä ruokkimaan] on yhteiskunnallinen huolestuminen eläinten hyvinvoinnista Oostvaardersplassenissa ja huoli yleisestä järjestyksestä. Yhteiskunnallinen rauhattomuus johtaa siihen että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiin ja alkavat ruokkia. Metsänvartijoita on myös uhkailtu reilusti. Siirtymällä väliaikaiseen lisäruokintaan lääni haluaa rajoittaa yhteiskunnallista rauhattomuutta.

Ts. jotta mielenosoitus ei mene mellakaksi (facessa on puhuttu sivuleikkureista ja aitojen availuista. Mikä ei olisi järkevä moottoritien ja junaradan kupeessa...) eläimiä ruokitaan. Eli ihmisiä rauhoitellaan, edelleenkään eläinten hyvinvointi ei ole etusijalla. Jolloin ei ole ihmekään, että herää epäilys jonkinlaiesta muutaman päivän harhautuksesta ja kun kohu laantuu eläimet jätetään taas omilleen.