Koulukisat Hollannissa: Eroja vaatimuksissa ja arvosteluissa

Aloitin koulukisasarjan tämän vuoden toukokuussa ja tässä sarjan 5. ja viimeinen osa. Ilokseni havainnoin, että osa osista on jo melkein vanhentunut - Suomen uusissa, vuoden 2019 kisasäännöissä mahdollistetaan näemmä (lähde: Hevostalli.net ratsastus-osio) ratsastus ilman kannuksia ykkötasolla, ilman takkia kesäkuumalla ja ilman kankiakin saa mennä. Ts ainakin paikoin säännöt menevät samaan suuntaan kuin täällä jolloin erot vähenevät.

Linkki edellisiin osiin.

Tässä vikassa osassa kaivelen vielä hieman yksityiskohtia esille, asioita jotka toimivat täällä erilailla kuin Suomessa.

Ensinnäkin koko systeemin lähtökohta on, että alemmissa luokissa startataan nuorilla hevosilla. Onhan täällä Hollannissakin minunlaisia tätiratsastajia ja harrastelijoita, mutta varsinkin muuton jälkeen, täällä Brabantissa, osallistujalistalla on myös paljon kasvattajille hevosia ratsastavia jne kaupallistarkoituksia. Ja näille nuorille annetaan tilaa liikkua. Suomen radoilla siiirtymiset tapahtuvat kirjaimen kohdalla, Hollannissa B-tasolla laukannostoon on aikaa koko pääty: Välillä F-A-K laukannosto. On aikaa valmistella ja kuulostella paras hetki. (Radan kirjaimet ovat aina pitkän radan mukaan, keskilinjan päissä ovat A ja C). Muut siirtymiset tapahtuvat myös kirjainten välissä, esim lopputervehdukseen tullaan ravissa, A:n kohdalta keskihakaisijalle ja käännöksen jälkeen käyntiin, X ja G välissä seis ja tervehdys. Suomessa välillä käytetyillä FEI-radoilla on samaa meininkiä. Vasta M-tasolla on tarkkoja siirtymisisiä. Hollannissa ei myöskään koskaan ole arvostelukohtana ‘oikeiden teiden seuraaminen’.

Kuvan tasolla sentään siirrytään kirjaimen kohdalla.

Myös muut vaatimukset ovat alemmilla tasoilla helpompia (paperilla). Ensinnäkin keventää pitää B:ssä kaikki, L:ssä saa valita istuuko vai keventääkö ja M:ssä vasta istutaan. Ja sielläkin saa keventää lisäykset. Tämä kaikki jotta ei istu hevosen tiellä tai estä liikettä. On myös hevosystävällisempää (hevosen helpompi pitää selkä rentona). Käytännössä en ole pahemmin kymmeneen vuoteen jumputtanut harjoitusravissa, ja jokunen vuosi sitten kävin Suomessa yhden ratsastustunnin ja olinkin aika helisemässä, kun oli pakko istua.

Hän keventää. Taustalla esilukija (ks myöh).

Tasajaloin ei tarvitse pysähtyä ennen Z-tasoa. Alkutervehdys tulee vasta vaativissa – tälle on kaksi syytä. Ensinnäkin, ohjelmissa joissa on alku & lopputervehdys ja vielä kertaallen seis vaikkapa peruutuksen ohessa, pysähdys saa turhan suuren painoarvon (3x numero). Ja toisekseen, taas ne nuoret: mahdollisesti jännittynyttä hevosta on turhas kiusata seisottamalla heti alkuun. Aloitus on keskihalkaisijalla ja aika pian siihen saattaa tulla siirtyminen (sisään käynnissa, X-G välissä ravi), mutta seisoksia tarvitsee vasta lopussa.

Melkein.

No, mitä sitten tarvitsee tehdä? Esittää rento ja vetreä hevonen, joka ei vastustele ja on jalalla (impulssi). Suomessa suorittelin vanhusponini kanssa Helppo-Ata ja sujui ok. Ponille ei ollut liikettä mutta tekniset jutut (laukka-seis, takaosakännös jne) sujuivat presiis, joten pisteitä sai asiallisesti kerättyä. Hollannissa tie nousi B-tasolla melkein pystyyn. Tehtäviä ei ollut ympyrää kummempaa mutta liike, lennokkuus ja eteenpäinpyrkimys arvosteltiin. Jotka ponilta kaikki puuttuivat. Pari vuotta meni ennenkuin saatiin pisteet kasaan ja päästiin L2 asti ja siellä pisteiden keruu oli jo himpan helpompaa kun alkoi tulla edes väistöä ja peruutusta.

The vanhusponi. Joku saattaa tunnistaa Hevoshullusta 2000-luvun alkupuolelta.

Tähän rentouteen ja vetreyteen liittyy myös kaulan venytys, joka seuraa mukana vaativiin ohjelmiin asti. Tehtävässä hevoselle tulee antaa ohjaa (ravissa, keventäen) ja hevosen tulee hakea eteen-alas, eli olla rento ja selästä irti. Tavoite on, että hevosen turpa vajuu polven korkeudelle, ja tahti & tempo ei saa muuttua. Myös ohjien keruu arvostellaan erikseen, voihan hevonen venyä ok, mutta vastustella lyhennystä takaisin.

Venytystä Z2-tasolla. Tässä kaula / pää ei laske tarpeeksi, selkä ei kunnolla irti.

Tästä tulee hyvät pisteet - jos pää pysyy tasaisesti alhaalla, eikä kuvassa ole joku hetkellinen nykäisy.

Ns alakerran arvosteluissa onkin aina kaikki askellajit erikseen, käynti, ravi ja laukka. Lisäksi on viisi ratsastusteknistä kohtaa: 1. Impulssi ja työskentelytempo 2. suoruus, rentous ja kuolaintuntuma. 3. ratsastusosaaminen ja harmonia. 4. apujen vaikutus ja 5. ratsastajan istunta. B-tasolla on vielä arvostelukohta “Huoliteltu kokonaisuus”, eli onhan heppa puhdas ja kiiltääkö saappaat je onko letit napakat, johon harva tuomari kuitenkaan kiinnittää huomiota, siihen pläjäytetään lähes järjestään kaikille 7 ja sillä hyvä.

Olen itsekin kisannut valkoisella, ja koskaan en saa häntää kunnolla valkoiseksi, kuten kuvassa. Todennäköisesti koska tamma, joka pissii hännälleen. Kerran oli myös huomaustus - harmi, hevosta ei pesty. Keskellä talvea en todellakaan pese paksua talvikarvaa, ei kuivuisi ikinä.
Ps ko valkoinen on myynnissä.

Viimeinen havainto tässä kohtaa on esilukija. Kaikilla radoilla saa olla esilukija, vasta vaativissa jossain kohtaa saa lukea vain toisen radan ja vaikeissa pitää sentään pärjätä ilman. Itse tietenkin Suomessa ratsastin aina omillani ja sitä olen pitkälti jatkanut täälläkin, eipähän tarvitse vaivata ihmisiä, kun hyvin pärjää. Koen myös, että valmistelen tehtävät paremmin kun itse mietin mitä tulee seuraavaksi, sen sijaan että puksutan uraa ja kun huudetaan "B: käännös!"  tulee jonkinlainen ohjausrefleksi että hups vasemmalle piti mennä. Tietenkin hyvä esilukija toistaa monta kertaa ja ajoissa, mutta silti, osa keskittymisestä menee kuunteluun (ja pahimmillaan naapuriradan huutelija vielä sekoittaa pakkaa). Holskit eivät ole tottuneet oppimaan ratoja ulkoa ja välillä näkyykin väärinratsastuksia jos esilukija lukee liian myöhään tai ei esim kuulu kunnolla tuulen takia.

Esilukijan vaatetukselle ei onneksi ole vaatimuksia.

Esilukija ei saa lukea virallisesti mitään muuta kuin mitä paperissa lukee, mutta hieman myös säädetään. Esim jotkut hevoset tunnistavat sanan laukka, joten esilukija saattaa huutaa: C ja M välillä tiedätkyllämikä! Myös saattaa olla jotain viestejä sovittuna, esim yskäisy väärästä laukasta tai kevennyksestä.

Minulla on jokunen vanha video Suomesta ja ovathan ne kisat kivempia / rauhallisempia katsoa, kun taustalla soi klassinen muzak, holskivideoilla kun karjutaan estottomasti.

Esilukijalla on sanansa sanottavana.

Eli lyhyesti, kylmiltään Hollannin kisat kuulostavat helpoilta – on tilaa tehdä siirtyminen, saa keventää, on esilukija, ei tarvitse kannuksia, ei tarvitse kankia… Kuitenkin täällä painopiste on (liikkeen) laadussa, rentoudessa ja letkeydessä (askellajitkin, eli hevosen laatu, ovat arvostelukohta), harmoniassa ja irtonaisuudessa. Kaikki tönkkököpöt (vanhushepat, harrastetinkerit) jumittavat alatasoille ja pelkkä tekniikka ei riitä. Tietenkin korkeammilla tasoilla harmonia saattaa olla [ainakin kotiharjoittelussa] hakusessa, mutta perusta on kunnossa ja siltä pohjalta on ponnistettu yhdeksi Euroopan vahvimmista kouluratsastumaista.

Laiton adoptio

Vielä joulun ihmettäkin suurempi kummallisuus: nainen ei ollut edes raskaana ja sai lapsen!

Laiton adoptio on ollut viime aikoina uutisissa. 70-80-luvuilla jopa Hollannin virkamiehet avustivat laittomissa adoptioissa mm Brasiliasta, Sri Lankasta ja Columbiasta. Tämä on ollut melko yleisessä tiedossa jo pitempään, mutta asiaa ei ole tutkittu, vasta viime aikoina vaatimus sekä lapsilta (nyk, aikuisia, tietty) että eri järjestöiltä on sen verran kuuluva, että asiaa on luvattu tutkia.

ED 8.12.2018 "Virkamiesten lapsikauppa: Suu kiinni laittomasta adoptiosta",
kuvassa iloisia lentoemoja Korealaisten adoptiolasten kanssa 1972.

Eritoten 70-luvulla adoptio otti vauhtia, kun 1970 adoptoitiin 407 lasta, oli anomuksia 1979 jopa 3388. Tätä määrää ei saatu laillisesti nopeasti hoidettua ja odotusajat venyivät jopa viiteen vuoteen. Joten vanhemmat ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja hakivat erilaisten välikäsien kautta itse lapsen ulkomailta. Välillä lapsi jopa kirjattiin omaksi, olevinaan Brasiliassa syntyi lapsi kun oltiin reissussa. Toisissa tapauksissa maksettiin isojakin summia ja eräskin radiotoimittaja kertoi avoimesti televisiossa hankkineensa lapsen Nepalin kunniakonsulin avustuksella. Pahimmillana puhutaan jopa lapsikaupasta ja lapsenryöstöistä -synnytysairaalassa vaiva vietiin äidiltä ja väitettiin kuolleeksi.

Ja tosiaan, ainakin Brasilialaisten lasten kohdalla, myös virkamiehet olivat sopassa mukana. Käytännössä lapsia adoptoitiin liukuhihnalla hollantilaisten pyörittämästä lastenkodista São Paolon Hollannin konsulaatin attasean auttaessa järjestelyissä. Jo 80-luvulla aiheesta, joka kulkee nimellä Brazil Baby Affair, jonkinverran kohistiin, ja silloin silloinen valtionsihteeri Virginie Korte-Van Hemel lohkaisi: Tällä hetkellä en ole aikeissa tehdä asialle mitään. Ei lasta voi takaisinkaan lähettää. On ikävää, että asiat kulkevat näin, mutta lapsen eduksi voi olla parempi mennä laillisen adoption suuntaan. Luulen ettei asialle [laittomalla adoptiolle] ole paljoa tehtävissä.

Pexels.com

Käytännössä valtionsihteerin sanoma noudattelee Hollannissa usein muutenkin käytettyä linjaa, jos laittomuus on jo tapahtunut eikä homma purkamalla parane (esim laittomat lisärakennuksetkin), ei auta kuin antaa olla, tai jopa leimata luvalliseksi.

Adoptioita aletaan ensi keväällä tutkimaan tarkemmin. Koska laittomuus johtaa jälkien lakaisuun ja väärennettyihin dokumentteihin, adoptiolapset kärsivät aiheesta eniten. Nykysin on vahvana näkemys, että jokaisella on oikeus tietää mistä on kotoisin, mutta jos jos syntymätodistus on väärennetty on mahdotonta enää löytää juuriaan.

Pexels.com

Tutkimus kattaa vuodet 1967-1998 ja vienee ainakin vuoden. Onkohan Suomessa tapahtunut mitään vastaavaa?

Lähteet: ED paperilehti la 8.12 ja nettilähteet, mm yksi ja kaksi.

Ps. Egyptilapsi pääsi jouluksi kotiin. Ilmeisesti hollantilainen isä on ilmoittautunut ja syntymätodistus saatiin lopulta tehtyä. Menneinä kuukausina mm paikallinen asianajaja oli todistellut, että isä voisi olla egyptiläinen. Ilmaantuneesta isästä ei ole lehdessä lisätietoa, vauvan äiti ei halua enää julkisuuteen. Lähde ED 21.12.2018.

Kaljaa ja kondomeja

Turvaseksikampanja on taas paikallaan - otsikoi paikallislehti marraskuun lopulla. Tutkimusten mukaan yhä enemmän sekstaillaan yhdenyönjututkin turvattomasti ja sukupuolitautien määrä on kasvussa - miehillä testatuista vajaa 13% oli taudinkantajia vuonna 2013 ja vuonna 2017 jo melkein 20%. Naisilla vastaavat luvut ovat 13 => 16%.

Toinen tutkimus kertoo, että puolet miehistä ja 40% naisista ei käytä kondomia irtosuhteissa. Aika rapsakat prosentit, mitkäköhän olisivat Suomen vastaavat?

ED 20.11.2018

Juliste- tai somekampanjaa ei vielä ole näkynyt, mutta Utrechtin asemalla haettiin kortsuille näkyvyttä pop-up-kaupalla. Jossa laajan valikoiman lisäksi sovituskoppi. "Kondomissa olennaisinta on leveys / ympärysmitta. Farkutkaan eivät istu jos lahje on liian kapea, liian pitkät voi aina kääriä".

Kalja ei yleensä ole kovin hyvä neuvonantaja kondomiasioissa. Mutta Hollannissa tämäkin on toisin, lehtijutussa kondomiekspertti ja Condomerie-kortsukaupan pitäjä Kalja van de Linden kertoo, että kekimääräinen kondomi on halkaisijaltaan 53 mm. Tämä sopii penikseen joka on 12 cm ympärysmitaltaan  ja Kalja kehoittaakin mittapuuhiin kotona.

Taas nimi, joka ei ehkä Suomessa kelpaisi. Vai miten olisi siskokset Kalja ja Dorka? No, jos Kaljan neuvoja kuuntelee lapsia ei tule ollenkaan.

Ratsastavat kuninkaalliset

Brittikuninkaallisista on tiedossa, että harrastavat paljon hevosia, ikään katsomatta. Holskeillakin hevoset kuuluvat elämään, nykykunkkukin on kauansitten jopa hieman kisannut esteitä. Samoin lapsensa ratsastavat, vanhassa poseerauskuvassa (ilman kypärää!) näkyy koko poppoo ja 2016 vanhin tytär Amalia bongattiin myös esteillä.

Kuva vuodenlta 2015, Jeroen van de Myde / RVD

Amalia esteillä 2016.

Innokkain hevosihminen lienee kuitenkin ex-kuningata Beatrix (80 v, eli vasta teini Elisabethiin verrattuna). Hän käy melko usein aikaisin aamusta Wassenaarin rannalla ratsastamassa, välillä paikalliskekustelun tyypit hänet bongaavatkin, kuulemma aina tervehtii. Alla vanha video jolla myös rantalaukkaa (alk 1:33).

Viime sunnuntai-aamuna ratsiretki ylitti kevyesti uutiskynnyksen, kun mukana olleiden turvamiesten auto jumittui rantahiekkaan. Harmi, ettei kuvaa kuningattaresta, mutta Hollannin kunikaallissuojelulaki on todella tiukka, vain virallisissa / julkisissa esiintymisissä saa kuvata, joten kuninkaallis-paparazzimeininkiä ei ole ollenkaan. Siksi kuvat ylläkin vanhoja tai ikivanhoja.

Beveiligingsauto prinses Beatrix komt vast te zitten op strand bij Wassenaar https://t.co/Zjzy9IqJlJ pic.twitter.com/5iS6B1L5SA

— Leidsch Dagblad (@leidschdagblad) 8 december 2018

Onneksi hevosella pääsee!

Lapsi vesikipossa

Aihe tuntuu hurjalta. Taidan laittaa kuvat linkkeihin.

Mutta, täällä siis ihmisen kuoltua lähes aina tehdään ruumiin esillelaitto. On kylmälaitteet ja vainaja on esillä vaikkapa olohuoneessa, tai nykyisin usein hautausurakoitsijan tiloissa.

Kuolleena synteneet (keskenmenneet) lapset hoidettiin viime vuosiin asti usein ripeästi pois silmistä sairaalassa, mutta nykyisin yhä useampi vanhempi haluaa enemmän aikaa hyvästelyyn, ehkä jopa esitellä lapsen muille sukulaisille. Kuitenkin ei-täysaikainen lapsi on usein rujon näköinen, voi olla kirkkaan punainen jne. Niitä saatetaan yhtälailla laittaa esille arkussa tmv, mutta pari vuotta sitten oman lapsensa menettänyt keksi uuden keinon: Lapsi laitettiin esille vesikipossa.

Lehtijuttu aiheesta ED 8.12.2018, tässä hautaustoimiston tiloissa.

Kipossa, joka voi olla pakastekippo tai pieni lasimalja, lapsi monesti jonkinveran haalistuu eli muuttuu normaalimman väriseksi - ja yleensä myös menee sikiöasentoon. Kuin aika kohdussa jatkuisi. Kippoa pitää säilyttää yöt jääkaapissa. Vesi (ihan kraanasta) pitää vaihtaa kerran vuorokaudessa. Monesti vanhemmat ottavat lapsen syliin vedenvaihdon ajaksi.

En tiedä mitä kuolleina syntyneille vauvoille tapahtuu Suomessa, saakohan edes viedä kotiin sairaalasta? Touhu tuntuu makaaberilta mutta holskivanhemmat sanovat, että on luonnollista tuoda lapsi kotiin ja ottaa hieman aikaa jäähyväisiin. Kuulostaa järkeenkäypältä.

Niitä kuvia löytyy vesimetodin nettivsivuilta http://www.watermethode.nl/, kuvien ohessa lukee myös viikot ja esim tässä näkyy koko tapahtumaketju syntymästä hautaamiseen, kuvassa 4 näkyy selvästi väriero vs ensialkuun. Ja lopussa isommat lapset mukana.

Dorka sisko

Olin lomalla ja luin Hollannin suurinta naistenleht LINDA.a (josta olen bongaillut aiheita aiemminkin). Valitettavasti lomalla ei ollut Nokiaa kummempaa kuvauslaitetta, hieman heikkoa jälkeä tuli. Anyway, kaksi asiaa kiinnitti huomion.

Toinen oli haastattellun aamutv-juontaja Fien Vermeulen, joka kertoi dorkasta siskostaan. Tai pitäisi varmaan sanoa Dorka-siskostaan.

LINDA. nr 170

Menisiköhän nimi läpi Suomessa?

Kakkosbongaus oli ekaa kertaa ikinä Minna Parikka. Satunnaisesti näkyy Iittalaa tai Marimekkoa ja olisikohan muita hieman sisustussuuntautuneita merkkejä. Mutta kenkiä en muista koskaan ennen keneltäkään Suomi-sunnittelijalta havainnoineeni. Ja tilaan lehteä jo yli 10 vuotta!

LINDA. nr 171

Mallina on Yolanthe Sneijder-Cabau, jalkapalloilija Wesley Sneijderin vaimo.

Google kertoo, etta ko kengät ovat Minna Parikan Bunny-sarjaa (joka oli Googlen haussa heti tyrkyllä kun aloin minna parikkaa kirjoittaa, joten lienee tunnettu kenkäpiireissä). Mustavalkoisesta kuvasta ei voi päätellä väriä. Niin ja Bunny lienee ihan vaan Pupu, oikeasti.

Laiva on lastattu vuonohevosilla

Suomessa kuljetaellaan hevosia orilaitumille uittamalla - ja ties vaikka jossain olisi lossikin. Nyt osui silmiin holskikuljetus - vuonohevoslauma kuljetetaan kotiin ponttoonilla kanavia pitkin. Rauhallisena matkaavat.

Kuva Janna van der Pol, lähde

Linkki videoon facebookissa.

Etsintäkuulutus ja palkkio

Suomessa ei (internetlähteiden perusteella) harrasteta löytöpalkkioita jos joku paljastaa poliisille rosmon olinpaikan tmv. Hollannissa näitä on. Viime viikolla bongasin Nu.nlstä tähän mennessä suurimman summan - uutinenkin vahvistaa Hollannin suurimmaksi koskaan: 100.000 euroa sille jonka vinkin perusteella Ridouan T. ja Said R. saadaan kiikkiin.

Jo aiemmin miehistä luvattiin 25.000 mutta asia on nyt korkealla tärkeysjärjestyksessä, joten panokset kovenevat.

Kuva lähde NU.nl / ANP, kuvassa lienee jonkun likvidaation jälkipuinti.

Heitä epäillään useamman likvidaation toimeksiantajiksi Amsterdamin alamaailmassa. Todennäköiseti henkilöt oleilevat ulkomailla ja vaihtavat henkilöllisyyttään sännöllisesti. Arvellaan että vain lähin piiri tietää miesten olinpaikan ja poliisi toivoo reippaamman palkkiolla saavansa houkuteltua 'kultaisen vihjeen'. T:tä pidetään yhtenä mocromafian pääjehuista.

En ole varma vaarantaisinko henkeni edes 100.000 tähden, peli mafian ja likvidaatioiden parissa on kovaa ja vasikoija tuskin voisi elää mitenkään normaalisti (tai pitkään) jos kävisi ilmi kuka se oli.

ps. Hollannissa jostain syystä suojellaan rikostentekijöiden henkilöllisyytä, siksi sukunimen kohdalla aina vain etukirjain. Sen sijaan uhrit mainitaan monesti koko nimellä.

Sinterklaas saapui - ja mellakat

On taas Sinterklaasin aika. Jos et muista / tunnista tapausta tsekkaa vanhempi teksti. Anyway, jo muutama kuukausia on taas ollut juttua mustapekoista ja jopa oikeusjuttuja, että ne pitää kieltää jne.

Viime lauantaina hän sitten saapui kyliin ja kaupunkeihin. Ja useimmissa isommissa paikoissa oli mustapekan vastamielenososituksia. Ja vaihtarina joka paikassa myös puolesta, asenteella "älkää puuttuko kulttuuriimme / pilatko lasten juhlaa".

ED etusivu ma 19.11.18. Sinterklaas saapui lauantaina Eindhoveniin ja PSV-jalkapallojoukkueen 'harde kern' eli kova ydin oli mustapekkavastamielenosoittajia vastassa. Mustapekkaa vastaan oli n 15 ihmistä, huligaaneja oli 100, ja ne heittelivät mm kaljatölkeillä (kuinka ollakaan, kalja kuuluu lasten juhlaan) ja kanamunilla. Poliisejakin oli tarpeeksi.

Mustapekan poistamista puoltavat ovat pääosin paremmin koulutettuja, ehkä enemmän maailmaa nähneitäkin, suvaitsevaisempia ja kaikkineen rauhanomaisia vihreitä / vasemmistoa / ympäristö- yms aktiiveja.

Mustapekan puoltajat ovat vielä reippaassa enemmistössä, pääosa holskeista ilman muuta puoltaa. Kuitenkin puoltajista suurin osa myös sallii / ymmärtää mielenosoitukset ja koettaa käsitellä ne lähinnä jättämällä ne huomioimatta, etteivät haittaa juhlaa noin muuten.

Mutta puoltajien puolelle kertyvät myös militantit ja huligaanit. Jotka hakevat paikkaa itseilmaisulle väkivallan kautta, oli kysessä sitten jalkapallomellakat tai mikäs sen kivempaa kuin kayttää tilaisuus hyväkseen ja mellakoida hyvä ja tärkeän asian puolesta viherpiipertäjäkimittäjiä vastaan.

Pajon puhuva kuvakaappaus NU.nl uutissivulta maanataina 19.11 (Suomi-bongaus: on osa Sanoma-konsernia).
4 ensimmäistä videota ovat Sinterklaas-mellakoista: Poliisi estää anti-pekka konfrontaation (=tappelun) Leeuwaardenissa / Zaanstadin saapuminen protesteista huolimatta sujui rauhallisesti / Poliisi pysäyttää anti-mustapekkamielenosoittajien bussin Alkmaarissa / Turvamiehet tarkistavat Sint-saapumisen katsojat.

Ja näin mukava lastenjuhla vaatii kaupungeilta kerta kerralta enemmän poliisivoimia ja valmisteluja, että yleinen turvallisuus on taattu. Jos vastustajille näytettäisiin joku näppärä nurkka, ja annettaisin vastustaa siellä keskenänsä, voi olla että suurin osa Sinterklaasin saapumista katsomaan tulleista ei koko mielenosoitusta edes bongaisi. Mutta juurikin puolestapuhujien - niiden älkää pilastko lasten juhlaa -tyyppien - takia juhlan luonne on muuttunut ja muuttumassa kaikkineen vähemmän turvalliseksi.

Nurinkurista.

Loverboy

Otsikko antaisi ymmärtää, että kysessä on Billy Oceanin vanha hitti (kannattaa katsoa, videolla hevonenkin!), mutta Hollannissa Loverboyt ovat astetta epämiellyttävämpiä.

Hollannissahan prostituutio on laillista. Amsterdamissa ja muuallakin ikkunoissaseisoskelijat ovat pääosin vapaaehtoisia, toki ammatinvalinnan taustalla on usein (raha)ongelmia, harvalle huoraaminen on kutsumusammatti. Piilossa tapahtuu sitten enemmänkin ihmiskauppaa ja ties mitä orjuutusta, yksityisasunnoissa, hotellihuoneissa tai vaikka asuntovaunuissa. Loverboyt ovat osa tätä hämäräpuolta.

Kuva pexels.com

Tietyssä iässä tyttö kuin tyttö ihastuu muutamaa luokkaa ylempänä oleviin poikiin. Ehkä vielä niihin koviksiin. Ja kun tyttö on rakkauden sokaisema (ja monesti ei-ehkä-ihan kaikken ehjimmästä kodista, vaikka osuu tähän välillä ihan taviskilttejäkin ja hyvinkasvatettujakin) loppu on helppoa. Tarinoita on useampia, kirjojakin varmaan toistakymmentä, kaava suurinpiirtein sama. Ensin aletaan ihan vaan seukkaamaan ja pari-kolme vuotta vanhempi poika on herrasmies ja kiltti ja ihana. Neitsyyshän siinä sitten menee ja jossain kohtaa poitsu alkaakin olla vähemmän ihana. Tiuskii ja kiukuttelee, jolloin umpi-ihastunut tyttö tietenkin tekee parhaansa miellyttääkseen.

Kuvioissa on usein huumeita, muttei aina. Monesti kuitenkin esim jossain kohtaa pojalla on velka ja kuinka ollakaan tyttö voi ehkä auttaa rakastettuaan, eli kuitata sen makaamalla kaverin tmv kanssa. Tässä kohtaa tyttö on jo aivan hädissään kun rakkaus tökkii ja tekee ihanmitävaan rakkaansa puolesta. Joten hups, kerrankos sitä. Näillämain sitten saattaa mennä kahteen suuntaan, joko siirrytään samointein joukkoraiskauksen puolelle, tai ujutetaan vielä pari ‘velanmaksua’ ennenkuin laitetaan ihan kunnon myynti-ilmo jonnekin seksisivuille.

Ennenkuin tyttö huomaakaan hän on jo aivanliian syvällä suossa ja tässä kohtaa loverboy voi vaikka kekata kiristää videoilla, niitä kun on muutama ehditty napata akteista ja nehän läheteään samointein iskälle, jollei… Osa katoaa ko maailmaan vuosiksi, kun taas osa saa pyristeltyä eroon jo jonkun kuukauden sisään. Loverboylle touhu on helppoa rahaa, tonnin / pvä voi netota tai enemmänkin. Välillä niillä on kokonainen talli. Joskus näin dokumentin aiheesta jossa parikymppinen nainen oli lopulta päällepäsmärinä. Hän oli itse joutunut uhriksi ja vuosien saatossa kovettunut kokonaan, empatiaa ei ollut jäljellä ollenkaan ja valitteli vaan että tytöt alkuun jaksavat uikuttaa.

Kuva Pexels.com

Paitsi ihmiskauppaan loverboy voi myös valjastaa uhrinsa huumekuriiriksi taikka murtovarkaiksi. Olennaisin tunnusmerkki on toiminnan lähtökohta, jossa uhrille ensin luodaan tunneside tekijään. Tilastojen mukaan 2016 on rekisteröity 114 uhria, naisia iässä 16-17 (kuitenkin 10 alle 14-vuotiasta) ja 87% Hollannin kansalaisia. Olletikin ei-paljastuneita on moninkertainen määrä, tässä lehtijutussa meinataan että yli tuhat. Loverboyden kansallisuuksista ei ole tarkkaa tietoa, jossain tutkimuksessa n puolet oli Hollannissa syntyneitä (mutta ei kerrottu oliko toisen polven maahanmuuttajia esim). Yleinen oletus on, että suurin osa on maahanmuuttajataustaisia. Kuitenkaan loverboytouhua ei pidä tuupata mihinkään kulttuuri/uskonto-nurkkaan, ennemminkin syrjäytymiseen / ei-sopeutumiseen, joka synnyttää enemmänkin lieveilmiöitä.

Hevipormestari

Hollannissakin poliitikkoja piisaa, tällä kerta esittelyssä Emile Roemer. Roemer (1962) on luonut asiallisen poliittisen uran, ensin kunnallisvaltuustossa ja sittemmin kymmenisen vuotta parlamentissa. Hän on Sosialistisen puolueen jäsen ja oli pitkään puolueen parlamenttiryhmän vetäjä.

Maaliskuusta 2018 hän on Heerlenin virkaatekevä pormestari (=kaupunginjohtaja). Virkaatekevä, koska varsinainen pormestari on sairaslomalla.

Kaikenmaalmaan musaesiintymistilat lähettelevät mainoksia ja nyt tuli Heerlenin Nieuwe NORilta mainos: Rumoer met Roemer. Rumoer tarkoittaa suurinpiirtein melua / hälinää, mutta miten tähän liittyy poliitikko Roemer?

No liittyypä hyvinkin, Roemerin harrastus on hevi & metalli ja vuodesta 2015 hän myös satunnaisesti heittää ko skenessä DJ-keikkaa. Kerran hän oli sitten hastattelussa maininnut lempibändikseen Amsterdamilaisen Death Alleyn, että olisi vielä kiva nähdä livenä. Ko pumppu soittaa 'heavya punked-outtia proto-metallia', ja sen (mahdollinen) jäähyväiskeikka on nyt saatu järkättyä Heerleniin. Samassa tapahtumassa Roemer tiskijukkailee thrasmetallin ja rokin puitteissa.

Ei ihan heti tule Suomi-poliitikkoa vastaavilla harrasteilla mieleen. Tai ylipäänsä jollain rullaluistelua jännittävämmällä.

Yksi suomibongaus

Eindhovenissa oli vastikään Dutch Design Week. Kaikenmaailman häpeninkiä (teollisen) muotoilun puitteissa. Eräskin näyttely oli Yksi Expossa. Yksi?

Websivukuvakaappaus www.yksi.nl

Valitettavasti firman sivut eivät kerro nimen tarinaa, mutta näkyyhän se jo logossa, että ykköstä on haettu. Sinänsä hassua valita suomalainen sana holskidesignille.

Likvidaatio

Pientä pohjustusta rikollisuusjutuista laitoin jo kesäkuussa. Tällä kertaa tsuumataan likvidaatioihin. Joka ei ole mikään loppuvaraston poistomyynti vaan tappo, yleensä palkkamurha. Näitä tapahtuu välillä aalloissa, välillä satunnaisesti ja välillä on jonkin aikaa hiljaistakin. Tosin viime vuosina on harvemmin ollut suvantovaihetta. Olen kerännyt muutaman lehtileikkeen vuosien varrella, niin saatte hieman kuvaa kuka, mitä ja miksi.

Martin Kok (49v) ammuttiin joulukuussa 2016 seksiklubin pihassa autoonsa. Tekijöistä ei ole tietoa. Haarlemin lehti kertoo 10.12.2016 Hän tuli klubille puoli yhdeksän pintaan. Hän siirtyi pian huoneeseen tytön kanssa. Puoli kahdentoista maissa hän poistui ja pian tämän jälkeen ulkoa kuului laukauksia. Ulkona odottanut mustapukuinen henkilö ampui Martinin auton sivuikkunan läpi kuoliaaksi ja katosi samointein aidan yli (näkyy valvontakameran kuvissa).

Haarlems Dagblad 10.12.2016. Poliisi vetää sulkunauhaa, takana auto jossa Kok istui.

Martin oli nuorempana tappanut (ainakin) kaksi henkilöä ja istunut linnassa jokusen vuoden. Jossain kohtaa hänella oli escort service-yritys Viime vuosinaan hän piti kriminaaliblogia jossa kirjoitteli nimillä rikoksista, hankkien näin paljon vihamiehia. 2016 hän selvisi jo kahdesta murhayrityksestä, kolmas sitten onnistui.

Hieman erinäköisiä arkunkantajia Martinilla. Kuvan lähde.

Djordy Latumahina (31 v) ammuttiin lokakuussa 2016 autoonsa. Häneen tyhjennettin puoli konekivääriä ja toisella etupenkillä istunut tyttöystävä sai myös osansa. Djordy kuoli, tyttöystävä loukkaantui vakavasti. Takapenkillä istui heidän kaksivuotias lapsensa.

HD 29.3.2017

Haarlemin lehtijuttu on maaliskuulta. Djordyn ampuja saatiin mm poliisi-TV:n  ja yleisövihjeiden avulla kiinni. Jo aiemmin oli melko varmaa, ja tekijän kiinnioton jälkeen aivan varmaa, että kysessä oli erehdys. Tarkoitettu ammuttava rikollinen asui samassa taloyhtiössä ja ajoi myös Mini Cooperilla. Djordyllä ei ollut mitään linkkiä rikollisuuteen. Ampuja sai 30 vuoden tuomion keväällä 2018.

Reduan Bakkali (41v) tapettiin maaliskuussa 2018. Hän on Nabil Bakkalin veli, ja tapettiin siksi. Nabil nimittäin on  luvannut kertoa poliisille enemmänkin mocro-mafiasta. Tällaista todistajaa kutsutaan kruunutodistajaksi ja vaihtarina saa suojelun ja kunhan prosessi on ohi uuden henkilöllisyyden ulkomailla. Nabil on itsekin ollut osallisena jopa likvidaatioihin ja jonkun tuomion istunutkin. Jos lehtiin on uskominen syy kruunutodistamiseen on pieleen mennyt likvidaatio, jossa uhri olikin Nabilin kaveri eikä se mikä piti.

Eindhovens Dagblad 3.4.2018. Otsikossa ihmetellään, että eipä olisi yskonut Andyn olevan Mocro-ampuja.
Redouanin ampuja oli juuri pidätetty.

Nabil on perheestä ainoa kaidalta polulta poikennut, loput Marokkolaisen maahanmuuttajjaperheen lapsista ovat opiskellet ja asiallisissa töissä tai yrittäjinä. Niin myös Redouan Bakkali, jolla oli menestyvä kiinteistöyritys. Ampuja tuli aamulla 8:30 työhaastatteluun olevinaan työnhakijana, mutta ampuikin haastattelijansa eli yrityksen omistajan. Hän jäi hyvin selkeästi yrityksen valvontakameraan ja pidätettiinkin jo pari viikkoa myöhemmin.

Karel Pronk (60) ammuttiin  viime kuussa keskellä päivää Delftissä, kun hän lähti kahvilasta. Karelilla oli takanaan huumekauppaa ja likvidaatiokin. Sittemmin hän toimi toimeksiantajana muissa likvidaatioissa, lehtijutussa käytetään sanaa murhavälittäjä. Hän istui aikansa vankilassakin, mutta otti välillä lomaa, eli karkasi. Mm Haarlemin sittemmin suljetusta kupolivankilasta hän lähti yksinkertaisesti ikkunanpesijälankonsa avustuksella, tällä kun oli tarpeeksi pitkät tikkaat, että pääsi muurin yli.

Haagin 'Holleeder' murhattu. ED 8.8.2018. Holleeder viittaa Hollannin ehkä tunnetuimpaan rikolliseen, Willen Holleederiin. Siitä voisi kirjoitta vaikka kirjan - ja on kirjoittetukin, jo usempia. Hänen tunnetuin tempauksensa oli Freddy Heinekenin - ko panimon omistajan - kidnappaus 1983 jolloin lunnaaksi vadittiin (ja saatiin) 35 miljoonaa guldenia (n 16 m euroa). Juuri nyt Holleeder odottelee (taas kerran) tuomiota. Pronk ei ole tehnyt mitään yhtä näyttävää, mutta lienee kuitenkin Haagin huippuja (ei kuitenkaan ole esim englanninkielistä Wikipediaa).

Ilmeisesti murhaajasta oli silminnäkijhavaintoja ja hänestä on nyt etsintäkuulutus. Tuntomerkit ovat aika napakat, jos on mennyt tatuoimaan jopa kasvonsa.

Luotettavan oloinen kaveri. Poliisin kuva.

Tätä kirjoittaessa viimeisin ampuminen oli Fouad Rashidi (34) Eindhovenista. Lehdet eivät ole vielä oikein selvillä mihin tämä liittyy (minkä alan rikollinen) vai onko kyseessä taas vahinko tmv. Fouad ammuttiin autonsa sivuikkunan läpi kahdeksan maissa lauantai-iltana 8.9.2018. Tekijöistä ei ole vielä tietoa, silminnäkijöiden mukaan kysessä olisi välimerellisen ulkonäön omaava, n 5-kymppinen lyhyt ja tanakka mies.

Otsikkona "Likvidaatio lapsen nähden"- ihan tapahtumapaikan vieressä oli 14-vuotias poika ulkoiluttamassa koiraansa.

Lehtijutussa haastatellaan muutamaa naapuria. "Taloni arvo romahti" toteaa yksi heistä. Mikä taatusti pitää paikkansa.

Eli tällaista Suuren Maailman menoa täällä, ja yllä ei todellakaan ole kaikkia tapauksia. Kyllähän Suomessakin satunnaisesti vilahtaa käsite 'alamaailman välienselvittely' tai 'palkkamurha' Iltasanomissa, mutta todelliset tapaukset viimeiseen 10 tai 20 vuoteen voinee laskea yhden käden sormilla. Hollannissa vuoden tappoihin ei riitä edes kädet ja jalat yhteensä, alla tilasto Eindhovenin lehdestä elokuulta 2017.

ED 29.8.2017, Likvidaatiot per provinssi (lääni). Buitenland on ulkomaat,
mm Thaimaassa ja Etelä-Amerikassa asustaa rikollisia ja niitä sitten napsitaan siellä.

Vuonna 2017 likvidaatiota oli 25 kpl (+ ulkomaat, josta en löytänyt tietoa), silloin trendi ei ainakaan olllut laskussa. Vuodelta 2018 löytyy uutinen, että vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 'vain' 7 likvidaatiota, eli jos linja säilyy lopputulos olisi alhaisempi kuin viime vuosina. Toivotaan niin.

Sukupuolineutraali passi

Hollannissa myönnettiin viime viikolla Bredassa ensimmäinen sukupuolineutraali passi. Leonne Zeegers taisteli asian puolesta kymmenen vuotta.

Leonna ja passinsa. Kuva ANP, napattu täältä

 Zeegers syntyi 1961, ja silloin ei oikein pystytty määrittämään sukupuolta. Laitettiin pojaksi. Puberteetissa kuitenkin tuli naisellisia piirteitä enemmän ja Leonne lähtikin sukupuolenkorjausprojektiin. Loppupeleissä naisenaolokaan ei tuntunut omalta. Jo 2007 hän laittoi ensimmäisen oikeusjutun vireille, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Nyt tilanne on toinen ja tuomioistuin vahvisti, että hänellä on oikeus sukupuolineutraaliin passiin. Sukupuoli on merkitty kirjaimella X.

Jotta passeja voidaan myöntää ilman tuomioistuimen väliintuloa tarvitaan lakimuutos. LGBTH- etujärjestöjen mukaan sukupuolineutraaleja olisi Hollannin väestöstä noin 4% (800 000). Tilastokeskus taas arpoo, että 80 000.

Olletikin myönnetty passi on Euroopan ensimmäinen. Kuitenkin mm Intia ja Nepal myöntävät sukupuolettomia passeja jo pitempään. Hollannissa vuodesta 1993 on jo voinut merkitä syntymätodistukseen ruksin. Tästä huolimatta esimerkiksi vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa Hollannissa oli vain yksi henkilö, jolla ruksi oli edelleen voimassa, yleensä sukupuoli tarkennettiin jo ensi kuukausina. (Ties vaikka tuo yksi henkilö olisi Leonne).

Lähteet:

Yksi
Kaksi
Kolme

Koulukisat Hollannissa: voittopisteet

Hollannin kisatasot selvitin jo aiemmassa postauksessa. Nyt hieman tietoa miten täällä edetään tasolta toiselle. Suomessahan voi ilmoittautua kisoihin minne lystää tai kehtaa. Toki joskus on rajauksia (ei kansallisia startanneille, vain suomenhevosille jne, ja ehkä 1-2-3 tasotkin rajoittavat jotain), mutta periaatteessa perusharrastelija voi ilmoittautua perus-seurakisoihin (1-taso) Helppo Ahan jos meinaa sen osata tai Helppo Chen vaikka Ata olisi tahkottu jo pitempään (sarjassa tikkarit lapsilta). Hollannissa paikka vaikeammalla tasolla pitää ansaita ja alemmalla tasolla ei tietyssä vaiheessa enää saa startata.

Ansaitseminen tarkoittaa voittopisteiden keruuta. Voittopisteitä saa tuloksen perusteella: 60% on 1 piste, 65% 2 ja 70% 3. Jos minä perusharrastelijana lähden ei-Hollannissa-kisanneen hepan kanssa kisaamaan on aloitettava Bstä. Ja vasta kun 10 pistettä on kasassa saan startata L1stä. Ja taas tarvitaan 10 ennen L2 jne. Tietenkin jotkut liitokaviot ja minua osaavammat ratsastajat saattavat rempaista 10 pistettä 4ltä radalta, mutta itse joudun kyllä yleensä starttaamaan sen 15-20 rataa ennekuin vaadittu tulos on kasassa. Kun pisteitä on kasassa 40 on pakko edetä, eli rusettien tai (tavara)palkintojen toivossa on ei voi jäädä hengailemaan.

Kisoissa ei siis voi startata kahta eri tasoa, vaan mennään kaksi rataa samalla tasolla, yleensä n 10 minuutin välillä. Tuloksia tai arvosteluja ei siinä välissä tietenkään myöskään saa ja monesti huomautukset ovatkin 2x samoja. Suomessa starttasin monesti 2 eri tasoa, jotka olivat 2 eri kilpailuluokkaa. Silloin ehti jo saada tuloksetkin ja jos siellä vaikka luki, ettei hepsu liikkunut eteen, saatoin siihen kakkosradalla puuttua. Tasaisilla suorituksilla 10 pistettä voisi siis olla 5 kisassa kasassa (1+1/kisa).

Systeemi on melko byrokraattinen ja entimuinoin piti lähetellä ties mitä kuponkeja paikalliseen SRLään (KNHS), että pisteet kirjattiin. Onneksi touhu on nykyisin sähköistä. Pistejahti johtaa kylläkin siihen, että ei kisata voitosta vaan pisteistä. Jos tulos on yli 60% ei ole väliä onko vika vai eka, kunhan tuli voittopiste, ja voittajaruusuke ei lohduta yhtään 58% tuloksella. Myös jos palaa tallille tallikamut kysyvät “tuliko voittopiste?” ja sijoitus ei välttämättä pahemmin kiinnosta.

Tuomarit myös usein hieman räknaavat lopussa mihin päädytiin. 180 pistettä on voittopiste (M-tasolle asti maksimi aina 300) ja välillä näkyy korjauksia ylöspäin (esim. laitetaan käyntikohtaan sittenkin 7 6n sijaan) jos pisteet päätyvät lukemaan 179 tai 179,5. Tuomari "suo" ratsukolle voittopisteen.

Oranssi ruusuke on voittajalle, vaan ei irronnut voittopisteitä ja ilmeet sen mukaiset.

Systeemi takaa sinänsä sen, että vaikeampaa ei startata ennenkuin alempi taso on hanskassa. Alle 50% tuloksesta tulee myös miinuspisteitä, eli jos joku vaikka runnoo L2-tasoa 5 vuotta ja saa satunnaisesti 60% kun osuu eläkeikää lähestyvä setätuomari, niin voi olla että M1-tasolta joutuu jopa palaamaan. Tai ainakin nousee tie pystyyn ja (hevosen) loppuelämä koeteaan saada se ensimmäinen voittopiste M1-tasolta. Myynti-ilmoituksissa voittopisteet myös merkkaavat, voihan niillä todistaa tason. Täällä ei kuitenkaan ole KiPaa, josta todellisia tuloksia voisi urkkia, vaan vain voittopisteet näkyvät. Ja niistä ei näy onko ne saatua napakoilla radoilla vai vuosia yrittäen.

Saavutettu taso jää voimaaan jos ostaa uuden hevosen. Itse olen L2 ja jos ostaisin hevosen jolla L2 (tai ylemmiltä tasoilta) pisteitä saisin aloittaa yhtä taso alempaa (L1) tai suoraan L2 mutten enää Bssä. Jos hankin hevosen jolla ei ole Hollannissa kisattu (vaikka olisi Suomessa tai Saksassa mennyt vaativaa), saisin edelleen aloittaa max B tasolta, koska hevosella ei olisi kisattu Hollannissa ja itse olen harrastelija. Toki, jos osasisin moisella kopulla ratsastaa, eteneminen seuraaville tasoille voisi olla ripeää.

Tällä sinkoaisin tasojen läpi vilauksessa? Valegro ja Charlotte Dujardin.

Jos/kun on Hollannissa edennyt Z1 tasolle saa itse päättää mitä starttaa ja B on kielletty. Eli (semi)ammattilaiset voivat startata esim nuoria vain L1/L2-tasolla pari kertaa testimielessä ja edetä samointein muille tasoille. Eli tietenkin Anky, hankkiessaan uuden, starttaa mitä lystää eikä aloita pohjalta. Vastaavasti esim nykyhevosta ostaessani väittivät L1 tasoiseksi. Ei tosin startattu joten Z1-ratsija selkään ja radalle. 58,3%, näppäräkään ratsija ei riitä, jos hevonen ei ole tehtäviin valmis (ostin silti).

Suomessa starttailin HelppoAta kangilla, ja se sujui välillä jopa maagisen 60% pintaan. Hollannissa olen useammalla hevosella aloittanut Bstä, mutta vielä kertaakaaan ole hetinyt L2 pitemmälle (ennenkuin hevosesta jätti aika). Vasta Z-tasolla saa ripustaa kanget, joten tarvitsen vielä ainakin 20 rataa (M1+ M2, ja tuskin saa joka kisasta voittopisteitä), todennäköisemmin 50, joten voipi olla etten kankitasolle enää tule yltämään ikinä. Jatketaan yrittämistä!

Ps vastaavia pisteviritelmiä on esteillä (puhdas rata tuo pisteitä) ja kenttäpuolella. Jotta saa kisata esteitä pitää olla jotain koulupisteitä alla (B nyt ainakin) ja vastaavasti kenttää pääsee (virallisesti) kisaamaan vasta kun on estepisteitä.

Nokia 1 arvostelu

No niin, oma halpisNokiani on noin puoli vuotta käytössä, toimiiko?

Laitetaan ensin speksit:

Nokia1

Mitat: 133.6 x 67.78 x 9.5mm

OS: Android 8 (Go Edition)

Ruutu: 4.5 inches

Resoluutio: 854 x 480

CPU: MediaTek MT6737M

RAM: 1GB

Tilaa: 8GB

Patteri: 2,150mAh

Kamera: 5MP

Etukamera: 2MP

Hinta: 89,- 

Osuvasti Googlesta kaapatun kuvatiedoston nimi on Nokia_1_india

iPhone XS Maxin hinnalla Nokiaykkösiä saisi 18 kpl ja vielä jäisi 70 euroa vaikka puheaikaan törsättäväksi. Eli ykköshyväpuoli on hinta.

Itselleni kakkoshyväpuoli on koko. Melkein missään laitteessa ei ole enää alle 5"ruutua. Luen nettiä töissä koneelta ja kotona tabletilta, kännyni ei tarvitse olla kokoa TV. Sillä mitä isompi sen hankalampi ja ei mahdu esim ratsastuhousun taskuun. Kuitenkin kännyä kannattaa kuljettaa mukana jos jotain ratsiessa tapahtuu, ja tallikamuilla on ties mitä viritelmiä rintsikoista vyölaukkuihin.

Kokovrt vs J5

Paitsi taskuunsopivuus koolla on (minulle) vielä toinenkin plusspuoli: pystyn käyttämään Nokiaani yhdellä kädellä, vertikaalirajoittunut peukaloni yltää laidasta laitaan. Ja taas tämä liittyy myös heppailuun - hevoseni on virkeä ja hetken aikaa mukana kulki työpaikan Samsung J5. Sitä en saanut edes liu'utettua auki yhdellä kädellä. Kun taas ohjien poisheitto ja kännyn kaksikätisräpellys jossain metsän siimeksessä karttaa etsien en ole tuon hevosen kanssa mikään ykkösidea. Nokialla voin mukavasti vaikka valokuvailla maisemia ja ohjaus toimii edelleen.

Niitä tärkeitä kuvia. Huomaa SF-otsahihna.

Kolmas superhyöty on dual SIM. Edellämainittu J5 siirtyi samointein piironginlaatikkoon ja nyt kulkee työ & koti kaikki mukana!

Sitten niitä huonoja puolia. Nokiassa on käyttiksenä Android Go (kulkee myös nimellä Oreo). Se on kätevä, koska vie tavisandroidia vähemmän tilaa, ja ehdottelee myös vähän väliä turhien (tupla)tiedostojen poistoa yms. Mutta yksi säästö on hieman liian pitkälle viety - Go ei näytä punaisillä "täpillä" onko viestejä. Ts pallura ei ilmiinny What's-appiin, emailiin taikka luurin kohdalle. Ilmoitukset näkyvät kyllä kun puhelin lukittuna ihan teksteinä, ja loppupeleissä yläpalkissa on logo. Tämä vaati alkuun  tottumista ja loppupeleissä tarkistelen viestejä manuaalisti tod näk useammin kuin jos puhelin niistä kunnolla kertoisi.

Vas lukitusnäkymä, (viimeisimmät) viestit näkyvät palkkeina. Alemmassa muuten juurikin ehdottelee tiedostojen poistoa. Oik puhelin on auki mutta ei näy palluroita, vain mini-ikonit yläpalkissa. On sekä Whatsapp viestejä että kuuntelematon puhelinvastaaja näemmä.
Puhelimella on helppo ottaa ruutukaappauksia, niille löytyy "nappi" yläpalkista (jopa puhelimen ollessa lukittuna) eikä tarvitse painella nappeja yhtäaikaa tms räpellystä.

What's apissa on myös rajoite, vain yksi WA / puhelin onnistuu eli se ei tue dual simiä. Joissain androideissa asetuksista löytyy joku kiertotie, mutta Go:sta ei. En löytänyt muuta vaihtoehtoa kuin asentaa rinnakkaistodellisuus puhelimeen, jonne kakkos (työ) WA.  Se ilmoittelee viesteistä vielä huonommin, enkä muista sovellusta "availla" joten sen seuraaminen on aika heikkoa. Tosin viestejäkään ei tule edes viikoittain, mutta sen kerran kun tulee saatan bongata sen 3 pvää myöhemmin. Edellisessä kuvassa tämä rinnakais-WA on ylävas ikoni.

Nokia myös jumittaa välillä, kolme tilannetta toistuu:

1. Puhelin (soittaminen) välillä pätkii. Jos on soittanut pari x putkeen se saattaa jumittaa täysin ja tilasta pääsee pois vain uudelleenkäynnistämällä. Välillä olen joutunut jopa irroittamaan akun (hyvä puoli: akun voi irroittaa!). Ts tosipaikan tullen ei ihan luotettava.

Jumitus. 

Poislukien puhelinjumitus (ja hei, kuka edes enää soittaa mihinkään...?) luuri ei ole jumittanut koskaan.

2. Kun käynnistää uudelleen homma kes-tää. ja kakkos-simkorttia aina hakee, sanoo jonkun 3x kun on lyönyt pin-koodin "kortin lukituksen aukaisu ei onnistunut" ja sitten vasta asettuu ja hyväksyy koodin. Alkuun säikähdin että kohta se kysyy PUK-koodia mutta vika on Nokian oma eikä simkortin, eli ei laske kertoja / lukitu. (Jos pin-koodi on väärä tekstikin on erilainen, tyyliin "syötit väärän pin-koodin, vielä 2 yritystä").

3. Tiedostojen (lähinnä kuvien) siirto koneelle tökkii. Kun kaapeli on kiinni kysyy saako jakaa mutta jumittaa sitten yleensä kuitenkin. Aiemmin kännistelin usein puhelinta uusiksi (mikä kes-tää), nyt olen keksinyt, että jos käynnistän tietsikan niin, että puhelin on kaapelissa kiinni, se yleensä toimii eli voin lukea / siirtä tiedostoja. Tietenkin jos nyt yhden tai pari kuvaa haluaa ne voi lähettääkin, mutta välillä siivoan laitteen ja silloin yhteys on tarpeen.

Tiesikka ei lue Nokiaa. Jostain syystä Nokia myös aina näkyy sekä "omanaan" että (muka) CD-nä. Ajurit (driver) eivät kuitenkaan toimi / (muka)CDltä ei voi asentaa apuja. Kakkoskuvassa vihreä palkki venyy kunnes lopettaa:  "ei onnistu".

Muita huonoja puolia: kamera on aika heikko, mutta koska en someta on se ja sama kelpaisiko instaan vai ei. Omaksi iloksi kelpaa. Ja tilaa ei ole kauhiasti, itselläni on vain pari uutissovellusta, sää, trackeri, toi rinnakkaistodellisuus ja WA ja kovin paljon muuta ei mahtuisikaan. Minulle riittää, monelle ehkä ei.

Lyhyesti:

Hinta/laatu: *****+

Pelkkä laatu: **

Ei meidän kylään!

Tässä lähellä sijaitsevassa Boerdonkin kylässä (800 asukasta) seisoi kylän ainoa kuppila / majatalo jo jonkun aikaa myynnissä. Kunnes kävi ilmi, että mahdollisella ostajalla oli tarkoitus perustaa siihen lyhytaikaisen asumisen hotelli vierastyöntekijöille (lue: puolalaisille). Lupahakemus oli jo jätetty.

Kuva majatalon nettisivuilta.
Kylä on niin pieni, ettei siellä ole ajellut edes katunäkymä-auto.

Kyläläiset ryhtyivät toimeen, noin kolmekymmentä kyläläistä lätkäisi kymppitonnin pottiin ja loppurahoitus haettiin lainalla. Paikkaa alkaa pyörittää kylästä kotoisin oleva pariskunta joka tällä hetkellä pitää Bed&Breakfastia Ranskassa, mutta josta tiedettiin, että ovat kiinnostuneita.

Tapaus ei ole ainutlaatuinen, jo 20 vuotta sitten 1998 Vughtissa yhdeksän rikkaammanpuoleista asukasta liittoutui ja osti aiemmin parantolakäytössä olleen De Steffenbergin rakennuttajalta 3,7 guldenin (1,7 m€) hintaan. Tällä he estivät paikan muuttumisen pakolaiskeskukseksi, suunnitelmissa oli 320 paikkaa. Sekä politiikka että kunnalisvaltuusto paheksuivat moista kapitalistitointa, mutta se ei ollut laitoin ja pakolaiset oli pakko sijoitta muualle.

Otsikkona: Vain omaa porukka majatalossa (viite selkeästi raamatullinen). ED 21.9.2018

Myös Den Helderissä tapahtui samansuuntaista heinäkuussa, pakolaiskeskukseksi tarkoitettu huvila napattiin lähialueen asukkaisen toimesta 600 000 eurolla omaksi.

Tällaista suvaitsevaisuutta.

Ihanpieni Suomi-bongaus

Tämä ei ehkä aukea kaikille, tai ehkä kellekään blogin lukijoista mutta laitanpa silti. On sitten vaikka omissa arkistoissa tallessa.

Den Boschissa esiintyneen Clan of Xymox (alunperin hollantilainen eli sopii blogiin vielä) -bändin Mario -basistilla oli Helsinki-paita!

Ihan oikeasti. Paidassa ei lukenut muuta (myöskään selässä) ja syherön tekstin alla on kaulakoru.
Laatukuva pimeällä klubilla tsuumaten, Nokialla, förstås.

Tarina ei kerro, että miksi. Onhan se rouhea, Gifu-teksti ja kaikki. Ja toi mukavan lisän muutenkin mukavaan iltaan.

ps. Gifu-teksti on virallisesti fraktuura. Aikoinaan luin Seitsemän veljestä ko kirjasintyypillä.