keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Hinurit valmiudessa

Kirjoitin tämän jutun ruuhkista helmi/maaliskuussa 2020. Ennenkuin ehdin julkaista iski korona ja ruuhkat katosivat. Nyt ne ovat ennallaan, jopa pahempia kuin ennen koronaa. Mikä on omituista sillä monin paikoin kuitenkin työskennellään osin etänä. Toisaalta monet hankkivat korona-aikaan auton vältelläkseen julkisia, sekö sitten vaikuttaa?

Ruuhkista olen maininnut jo muutamaan otteeseen (esim yksi ja kaksi). Ruuhkia on kahdenlaisia, jokapäiväiset ja poikkeukselliset.

Tilastot olin napannut jo 5.3.2020. Rijkswaterstaatin sivut, jotka olivat lähteenä, eivät toimi enää enkä löytänyt vastaavaa. mennään siis vanhoilla luvuilla, sillä idea on selvä. Yllä lkm, alla km.
Lähde (oli) Rijkswaterstaat

Jokapäiväiset ovat juuri mitä nimikin jo sanoo, joka arkipäivä toistuvia. Aamulla klo 7-10, iltapäivällä klo 15-18 (19). Näistä ruuhkista julkaistaan vuosittain top-kymppi ja sitten spekuloidaan vs suunnitellut tieremontit nousijat ja laskijat tulevalle vuodelle. Päivittäisten ruuhkien pituu on n 200-400 km. Ruuhkan pituus n 10-30 km eli päivittäisiä ruuhkia n joku 10-30 kpl. Joka päivä. Ruuhka-aikoina on oikeastaan ihan sama minne on menossa, lisäaikaa on pakko laskea 30-60 min ainakin, vähän matkan pituudesta riippuen.

Joka-aamuiset odotetut ruuhkat, lähde ANWB


Jokapäiväisille ruuhkille ei oikein voi mitään, välillä lisätään asfalttia eli ajoratoja mutta ei mene kauaakaan niin ruuhka on ennallaan (jokunen vuosi toki mutta ennemmin 3 vuotta kuin 10). Itse seuraan parhaillaan (2022) Utrechtissa kussia kerran viikossa ja tunnin matkaan menee poikkeuksetta 2. Tai no, varaan aamulla 2h ja olen ollut tähän mennessä paikalla ehkä 5 min etuajassa, senverran että ehti vessaan ja hakea kahvin. 

Paluumatka on pahempi, yleensä tähän tunnin matkaan menee 2-2,5h. Tälle pätkälle osuu Maas-joen ylittävä silta Hedelin kohdalla. Sillan maksimikapasiteetti (3 kaistaa/suunta) on 6 600 autoa / tunti. Ruuhka-aikana autoja on n 10 000, joten pullonkaula on valmis.  Ja kuten kuvasta näkyy, on ihan sama mistä kaupungista minne halua ruuhka-aikaan, joka paikka on jumissa.

jaaha


Kakkosena sitten nämä poikkeukset. Joita tietty piisaa, lähinnä rekan tai henkilöauton rikkoja. Välillä peltikolareita (erit ruuhkissa, jolloin päivittäinen ruuhka hetkessä tuplaantuu) ja toki myös vakavampiakin onnettomuuksia. Ne tosin tapahtuvat pääosin ruuhkien ulkopuolella, sillä ruuhkassa ei ajeta lujaa. Mutta rysäys juuri ennen aamu-tai iltaruuhkaa voivat tukkia tien tunneiksi.

Yleisimpien, eli autonhajoamisten (rekoilla usein rengasrikko) kohdalla ajetaan pientareelle ja vedetään heijastinliivi päälle, soitetaan apua ja odotellaan turva-aidan takana. Lähes kaikki tiet ovat kameravalvottuja ja ainakin isoimmalla hätäpalvelulla ANWBllä (vrt Autoliitto) on suora linja Tielaitokselle (Rijkswaterstaat), joten oikeastaan aina jos pientareella seisoo joku laitimmainen kaista suljetaan turvallisuusyistä.



Ja sehän aiheuttaa per heti ruuhkan. Kun kaistoja on ruuhka-aikoina joka tapauksessa liian vähän ja tästä liian vähästä poistuu 30-50% (kaistoja 2-3 yleensä) niin siinä se. Ja taas seisotaan. Jos aiheuttaja on kolari kaistoja saatetaan sulkea kaksikin. Ja ei mene kuin hetki niin vastaantulevallakin tienpuoliskolla on ruuhkaa: kijkersfile eli katsojaruuhka. Sillä liian täydellä tiellä riittää, että muutama hieman hidastaa katsoakseen tarkemmin niin soppa on valmis. Nämä katsojaruuhkatkin ovat helposti kilometrien pituisia.

Ruuhkista oli helmikuussa 2020 lehdessäkin ja opin uutta. Mitä pitempään kestää, että hinuri tai muu apu on paikalla, sen pahempi ruuhka. Tämä nyt on itsestäänselvää. Jotta ruuhkia saataisiin minimalisoitua Tielaitos onkin solminut sopimuksia hinurien kanssa, että tavoite olisi olla 20 minuutissa paikalla. Hinaajat saavat ajaa pientareella, muutenhan tavoite olisi mahdoton. Mutta on se silti monesti ja siksi valtio antoi 100 miljoonan ekstrapotin tähän, jonka avulla firmat voivat yksinkertaisesti päivystää liittymien tuntumassa. Kuitenkaan yllämainittu pätkä Utrecht - Den Bosch (tarkemmin solmukohdtien Deil (A2/A15) ja Empel (A2/A59)) väli ei sisälly suunnitelmaa, vaikka oli top-kympissä seitsemäntena 2019. Päivystys on onneksi saatu järjestettyä provinssin toimesta ja risteyksissä Velddriel sekä Rosmalen-Itä seisoo hinausautoja valmiina.

Kerrankin oikea suunta

Aika toivotonta touhua. Onneksi työmatka onnistuu ilman ruuhkia. Kestää hieman pitempään ajella pikkuteitä mutta extrana voin bongailla heppoja. Ruuhkassa seisominen on elämän hukkaan heittoa!

tiistai 29. marraskuuta 2022

Munakuppi

Jokin aika sitten eksyin Amsterdamin kukkamarkkinoille. Yksi turisteimmista paikoista Amsterdamissa, missä myydään lähinnä ylihintaisia tulppaani- yms sipuleita turisteille. Ympäri vuoden, vaikka ei niitä tulppaaneja esim toukokuussa kukaan voi istuttaakaan. Pääosa tuskin nousee muutenkaan. Paljon tietenkin myös hampunsiemeniä yms. Markkinat ovat ponttooneilla, eli puhutaan kelluvista markkinoista mutta ihan taviskojuilta ne näyttävät ja tuntuvat loppupeleissä (eivätkä liiku minnekään, onpahan vaan katu levennetty).

Vaikka olin jokseenkin paikanpäällä, en tajunnut ottaa yleiskuvaa. Tämä Wikipediasta
By VirtualSteve - Own work, CC BY-SA 4.0

Siellä sitten osui silmiin Munakuppi. Mikälie kiinalainen keksintö, useimmilla kojuilla oli. Muoto kuitenkin on hyvin munakuppimainen, vaikkakin suuaukko liian pieni tukevaan munansijoitteluun.


Idea on kasvatta "ukkelille" tukka eli ruohoa (oletan rai-).

Toisella kojulla oli 3,-/kpl ja vitosella kaksi. 
Contents: Seeds, potting soil, instructions and a Munakuppi.

Juuri tätä sisutukseni kaipasikin.

Kaippa tämän saa suomibongaukseksia laskea, ei nimi voi olla muualta.

ps toinen pienempi Suomibongaus on pilvifirma Tilaa. Mainosti jossain vaiheessa moottoritien laidalla. Googletin tietenkin mutta en löytänyt Suomi-linkkiä. Mutta samaa sarjaa kuin munakuppi, melkein pakko olla sillä tilaahan pilvipalvelu juurikin tarjoaa.

maanantai 21. marraskuuta 2022

Susien ammuskelua

Susista kirjoitin kolmisen vuotta sitten ensimmäisen kerran. Silloin, vuosien jälkeen, ensimmäiset sudet oli taas bongattu Hollannissa. Sittemmin kanta on vahvistunut, vaikkakin kaikkineen puhuttanen vasta 10-20  yksilöstä. 

Lähde Omroep Gelderland

Hollanti on kuitenkin täynnä ja ahdas maa. Luontoa ei ole, ja se vähä mikä muistuttaa luontoa on ihmisten kansoittamaa, ainakin viikonloppuisin. Niinpä nämä sudet eivät voi oleilla kovin rauhassa tai omissa oloissaan, vaan eksyvät väkisinkin ihmisten läheisyyteen.


Susi vaanii lampaita, ED 23.7.2021

Ja näin jo kymmeniä lampaita on tapettu, lisäksi jokunen shetlanninponi. Hollannin puolella vain pari ponia (ja osa ei varmoja) Belgian Limburgissa enemmänkin. 

Vastikään somessa kiersi kilpapyöräilijän ottama video jossa susi tallustaa luo ja alkaa seurata.


On myös juttua, että on tarjottu lihaa jotta saatiin valokuviin. Sillähän sitten semi-kesyyntyvät helposti. Ja tämä kesyyntyminen on tietenkin ongelma, jotenkin sudet pitäisi saada pidettyä ihmisistä loitolla. Että luontaisesti välttelisivät.

Gelderlandissa keksittiin sitten mainio ratkaisu, ammutaan niitä paintball-kivääreillä. Ei tapa mutta nippaisee ja tajuavat pysyä etäällä.

Telegraaf-lehden mielipidekysely marraskuussa: Kakkukaaviossa 85% sanoo, etteivät ole iloisia suden paluusta. Palkeissa 78% sanoo, että heidän mielestään susi on uhaksi ihmisille. Liian kesy voi ollakin.

Ja milläs ihmiset saadaan pidettyä susista etäällä. Myös paintball?


sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Sinterklaaskohua

Pahoittelen hiljaisuutta, on ollut muita huolia. Toisaalta huomasin "tauon" aikana että ihan niin kauheasti havainnoitavaa ei ole. Pari isompaa juttu toki vielä olisi (esim joskus saisin aikaiseksi käydä hevosmaitotilalla) mutta jokapäiväisessä lehdessä yms uutisissa vähemmän. Mikä voi osin johtua siitä että lähes 18 vuodessa olen jo turhan hollannistunut, eikä moni asia ihmetytä enää.

Ns riippusilta trailtehtävänä heppamessuilla Kalkarissa 2021.

Toisaalta olen suht etääntynyt Suomesta, en tiedä mitä "siellä" tapahtuu ja mitä sielläkin on. Esim jo pitempään keräilin materiaalia, että kirjoittaisin hevosten trail-radoista. Kunnens bongasin, että Suomestakin löytyy, perustettukin jo vuosia sitten. Se siitä ihmettelystä. 

No, Sinterklaasia ei Suomessa ole ja siihen liittyvät viimeaikojen ihmettelyt. Hän siis saapui Hollantiin tänä viikonloppuna, pyörii siellä täällä, juhlii 5.12 syntymäpäiviään lahjoja jaellen (yleensä päivänsankari saa lahjoja, mutta Sinterklaas on eri mies) ja poistuu 6 joulukuuta takaisin sinne, mistä tulikin eli Espanjaan.

Saapumista ja lahja-iltaa odotellessa Tvstä tulevat Sinterklaas-uutiset (vrt joulukalenteri). Joka vuosi Sinterklaasilla on kommelluksia, on kartta hukassa tai lahjat tai toivekirjan kirjaimet. Hän saapuu höyrylaivalla ja tänä vuonna ensimmäisissä sinterklaas-uutisissa oli lähes Titanicmainen meininki, sillä lahjalaiva upposi.

Kuvakaappaus ko ohjelmasta, litimärkä Sinterklaas, ED 12.11.2022.

Ja tästäkös somettavat curlingvanhemmat raivostuivat! Nyt meni liian pitkälle! Pirjopetterit traumatisoituvat ja huutoitkevät ja painikoivat. Että saahan jotain jännitystä olla mutta tämä oli liikaa. Opettajatkin paikoin yhtyivät kuoroon - piti askarella sinterklaaskrääsää mutta lapset ihan hajalla sillä eihän hän millään enää pääse tulemaan.

Sinterklaas-uutisten lukijalla neule, jossa lukee chaos eli kaaos. Ohjelmassa on monesti piilovitsejä vanhemmille. Screenillä laiva uppoaa syvyyksiin. (myös ED)


Eikä siinä kaikki. Sillä eilen lauantaina Sinterklaas sitten saapui - ja kävi ilmi että osa matkasta oli taitettu yksityiskoneella. Näinä aikoina! Energiakriisi! Ilmastonmuutos! Lastemme tulevaisuus!

Koskaan ei ole hyvä.

Ps.Tultuaan laivalta maihin Sinterklaas jatkaa matkaa hevosella. Tänä vuonna selkäännousu oli melko haasteellista. Toivottavasti video näkyy. Kiltti heppa!


keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Heppojen(kin) sijaan pakolaisia

Silja Europan lisäksi pakolaiskriisi on tuonut muitakin luovia sijoituspaikkoja. Esimerkiksi maneesin eli ratsastushallin. Sinne pykätään huoneita ja suihkut ja vessat.

Kuvan lähde Omroep Gelderland täältä.

Hevosia siellä ei sentään ihan vastikään enää ole ollut, vaan se on viime vuodet toiminut mm salibändytilana. Googlen arvostelut kertovat: Hyvä sali mutta pienenpuoleinen. Maneesirakennus on kivan tyylinen, muistuttaa siis hevostallia. 

sunnuntai 16. lokakuuta 2022

Ei ne hevoset edes toimi

Pariin otteeseen olen kirjoittanut hevosten suorittamasta maisemointityöstä, mm Oostvaardersplassenin kohdalla ja Haarleminkin kupeessa on. Hevosia - ja paikoin myös lehmiä - sijoiteltiin eri luontoalueille alkaen 80-90-luvulta pitämään paikat avoimina. Etteivät aikoinaan alunperin Hollannin luontoa olleet (ja sittemmin ihmisten "takaisinrakentamat") kanervikko- tai hiekka-alueet kasva umpeen.

Hän maisemoi patsastelemalla.

Nyt asiaa on tutkittu ja näemmä hevoset (ja nautakarja) syövät vain satunnaisesti pusikkoversoja, eivätkä ko eläimet kaiva oikeastaan ollenkaan. Näin juuret voivat kasvaa rauhassa ja loppupeleissä pensaikko valtaa muina miehinä alaa. 

Jotain yritystä sentään.

Tulos perustuu 10 vuoden seurantajaksoon Den Haagin kupeessa olevalla luontoalueella. 

Tutkijoiden suositus on kasvattaa kanipopulaatiota. Ne kun juurikin kaivavat käytäviä ja välillä romahtaneet käytävät voivat olla sopivasti hiekkalueen alku. Kanipopulaatiota ovat heikentäneet mm virukset ja lisäksi lähteenä käyttämäni juttu väittää, että kaneilla ei ole kummoinen pakovietti / pelko, eli jäävät myös helposti saaliiksi.

Kania ei ole osunut kameran eteen vaikka toki välillä bongaan esim maastoillessa.
Sen sijaan kuvassa kesäinen ylläri ennen estetuntia - 2 käytävää ja 2 alkua keskellä ratsastuskenttää! 

Liikenisiköhän Arabianrannasta esim?

perjantai 7. lokakuuta 2022

Kaasukupla

Groningen on Hollannin pohjoisin provinssi (lääni?). Groningenin iskulause on Er gaat niets boven Groningen eli vapaasti suomentaen Mikään ei ylitä Groningenia. Mikä päteekin, sillä pohjoisin. Sanavalinnalla on myös tuplamerkitys, sillä 'mikään ei ylitä' tarkoittaa myös että paras ja ykkönen.

Groningenin kaupungintalo ja suurtori (Grote Markt)
Pexels / Barbara de Vincent


Sen sijaan jokin alittaa Groningenin, eli kaasukupla. Maakaasuesiintymä löytyi 1959 ja siitä lähtien siellä on porattu. Vaan jos maan alta ottaa jotain ei-uusiutuvaa pois, sinne jää aukko. Joka jossain kohtaa tiivistyy ja ensimmäinen maanjäristys olikin jo 1991. Sittemmin niitä on ollut tiuhaan, pahimmillaa kolmosta Richterin asteikolla. Talot vajoavat ja seinät halkeilevat. Talojen arvo (ja koko alueen) laskee ja korvauksista tapellaan. On komissiota ja lautakuntaa, oikeusjuttuja ja jopa stressistä johtuvia kuolintapauksia on todettu. Onhan se, jos oma koti kaatuu ympäriltä, arvo laskee, rahahuolia, ei korvata ja jatkuva valitusten kirjoittelu ja eri instanssien läpikäyminen syö naista ja miestä. Ja koskaan ei tiedä milloin tärähtää seuraavaksi.


Google kuvahaussa maanjäristysvaurioita.

Tuttuun öljy-kaasufirmatapaan vastuuta vältellään viimeiseen asti ja asiasta on ollut useampia välikysmyksiä eduskunnassa yms. Lopulta oli jo päätöksiä vähentää tai jopa lopettaa poraukset.

 

Maanjäristysten esiintyvyys, nro viittaa Richterin asteikkoon. KNMI / Wikipedia.

Kunnes tuli Ukrainan sota. Suomessa maakaasun käyttö on melko vähäistä (vuonna 2006 11% sanoo Wikipedia ) mutta Hollannissa suurin osa talouksista lämpenee kaasulla ja laittaa ruokaa kaasulla, samoin teollisuus ja esimerkiksi kasvihuonetuotanto on erittäin kaasusta riippuvainen. Hollannissa maakaasu onkin 44% kokonaisenergiankäytöstä . Sodan myötä kaasun hinta on noussut 5-10-kertaiseksi ja kasvihuoneet, leipurit tai vaikka metalliteollisuus ovat ihan helisemässä.

Ei siis ihme että Groningen taas vilahtelee uutisissa. Siellähän sitä olisi, pitäiskö tuotantoa sittenkin nostaa?

 

Lehtijuttu maaliskuulta jo: Kapuloita Putinin rattaisiin? Hae kaasua Groningenista.
ED 8.3.2022

Ei kiva asukkaille.