perjantai 12. elokuuta 2022

Matkalle mukaan

Holskit tykkäävät laumautua. Mitä enemmän sillit-suolassa meininkiä sen kivempaa. Monesti esimerkkinä mainittu ei-käännettävissä oleva hollannin sana gezellig viittaa juuri tähän. Gezellig = paljon ihmisiä pienessä tilassa + kivaa. Ruuhkajuna on ongezellig mutta baari joissa tupeksitaan on hyvinkin gezellig. Myös lomalla holskit etsiytyvät paljolti toistensa seuraan. 

Erittäin suosittu lomailumuoto on leirintäalue. Varsinkin koronan aikaan mutta myös vähän nyt sen jälkeenkin autoloma on 'turvallisempi', sillä ei voi jumittua. Niinpä asuntovaunut ja matkailuautot vietiin käsistä. Vuonna 2020 11,4% talouksista oli jompikumpi, nyt luku lienee vielä suurempi. Ja leirintäalueille on sitten kiva klikkiytyä, isommilla on myös aktiviteetteja [lapsille] hollanniksi jne (myös ulkomailla, Italia/Ranska/Saksa/Espanja). Jopa Suomessa on bongattu keltarekisterikilpisiä ryhmiä.


Isoimmat leirintäalueet ovat viittä vaille huvipuistoja. Tämä on Camping le Castellas, Ranskassa.

Ja jotta touhu ei menisi liian eksoottiseksi perinteinen holski ottaa myös omat eväät mukaan. Mitä se sellainen olisi jos ei hagelslagia tai omaa kahvia saisikaan!

Tämän tietävät myös kaupat ja loman alla tarjolla onkin käteviä suurpakkauksia.


Juustoa. Lomalle lähdössä? Älä unohda juustoa!

Murukahvia.

Entimuinoin mukana otettiin säilykkeet (nakit ja keitot), perunat ja jopa vesi. Ja ehkä joku vieläkin. Matkailuautoon voi tietenkin pakata erilailla kuin lentomatkalle. Vaikka mahtuu koneeseenkin jotain, kuten allaolevasta kuvasta näkyy. Kuvassa kotoa mukaan otettu strösselipaketti, käsi kuuluu työkaverille (pyynnöstä kuvasi) ja paikka on Kreikan saaristossa.


Näin saa kätevästi siirettyä oman holskikuplansa ulkomaille. Noin muuten elämä ei onneksi liikoja muutu, senkun vaan gezellig notkutaan omien joukossa - ja kerrankin aurinko paistaa!

lauantai 6. elokuuta 2022

Luontoylikulku

Hollannin luonnosta on ollut juttua aiemminkin. Sitä ei pahemmin ole. Pläntit millä sitä on ovat toisista erillään teiden ja moottoriteiden myötä.



Veluwen kansallispuisto ja sen ympärillä metsää Google mapsista - kuten näkyy teitä ristiinrastiin.

Eläimillä on kuitenkin taipumusta vaellella. Pienläinten alikuluista kirjoitin jo aiemmin, mutta isommat, peurat ja villisiat, eivät niihin mahdu. Vuosittain auton alle jää n 8000 peuraa, kaurista ja villisikaa (joka itse asiassa on melkein sama määrä kuin suomen hirvi- & peurakolarit yhteensä).

Niinpä näille on tehty useampia ylikulkuja. Wikipediasta lasken lähemmäs 70 kpl, moottoriteiden, mutta myös pienempien yli - ja rautateiden. Vanhimmat sillat ovat vuodelta 1988, kaikkineen lasken Wikipediasta vain 4 viime vuosisataista ja loput kaikki 2000-luvun puolelta.

A50 ylittävä silta

N200 Overveen

Ylikulun tunnistaa yleensä kasvustosta, ja tietenkään kohdalla ei ole liittymää. Silta ei myöskään näy karttanakymissä, kuitenkin tietenkin satelliitilla, jos hyvin käy linkki näytttää A50-tien ylittävän luontosillan.

Yo linkin (jos toimii) silta, myös A50. (Kuva otettu itse, ei googlesta).

Ylikulut on useimmiten tarkoittetu vain luonnolle mutta Hollannin tupaten täydessä luonnossa tietenkin ihmisetkin käyttävät niitä, ylläolevassa linkissäkin näkyy maastopyörän jälkiä. 




Taitaa olla ruuhkaa (jarruvalot), ehtii ihastella siltaa A2-tiellä.

Toivotaan, että näistä on eläimille iloa ja ainakin muutamalta yliajolta säästytään!

Ps ekassa kuvassa Veluwen kansallispuisto ja sen ympäristöä. Kun aina 'kritisoin' Hollannin luontoa niin kerrotaanpa sen historia lyhyesti: Oli metsää mutta ihmisten toimesta (puiden kaato ja laidunnus) muuttui hiekalle. Myöhemmin metsää istuteltiin takaisin mutta kekattiin, että hiekkakin on kivaa joten osa metsästä raivattiin sittenkin, että on vähän joka lajia "luontoa". Edelleen hoidetaan ja raivataan tai istutetaan tarpeen mukaan (vrt). 

Luonnontynkää Veluwen kupeessa - vastíkään viikonloppureissu. Kuvassa myös Mainio poni.

1900-luvun alussa alue oli hyvävaraisten metsästysmaina ja sinne istutettiin mufloneita, villisikoja, kauriita ja jopa kenguruita. 1930-luvulla ko hyvävaraiset joutuivat raha-ahdinkoon ja valtio osti metsän. Edelleen sen ympärillä on aidat ja pääsymaksu. Että sellaista kansallisluontoa. Lähde

Ps 2 Brad de Veluwe mainittu jutun ihan ekassa linkissä.

perjantai 22. heinäkuuta 2022

Edullinen vuokra-asunto

Melko vastíkään kerroin, että vuokralaisista on melkein mahdoton päästä eroon. Jokin aika sitten lehdessä oli todella käsittämätön tapaus vuokrasuojasta.

Tarina menee niin, että eräs nainen työskenteli Victoria Hotellissa Damrakin ja Prins Hendrikkaden kulmassa 80-luvulla. Ko hotelli on Amsterdamin vanhimpia ja todella keskeisellä paikalla rautatie-asemaa vastapäätä.

Victoria hotelli Wikpediasta, Marion Golsteijn - Own work, CC BY-SA 3.0.

Ko nainen tarvitsi vuonna 1987 asuintilaa ja hotelli tarjosi lähistöllä, Nieuwendijk-kadulla sijaitsevaa, omistamaansa asuntoa. Sovittiin kiinteä vuokra 400 guldenia (reilu 1000 mk, siihen aikaan ihan käypänen summa) ja vuokra pidätettiin suoraan palkasta. Hintaan sisältyy kaasu(lämmitys), sähkö ja vesi. Sovittiin, että asunnossa sopii asua 1 heinäkuuta asti.

Nainen ei kuitenkaan muuttanut vaan jatkoi Nieuwendijkillä asumista. Hotellin johtaja ei puuttunut asiaan, eikä vuokraakaan korjattu missän vaiheessa.

2015 rakennus myytiin sijoitusfirmalle. Rakennuksessa on yhtensä 3 asuntoa sekä alakerrassa liiketilaa. Se, että asunto (ja ehkä muutkin tilat) oli vuokralla oli ostajalla tiedossa. Jossain kohtaa ostaja sitten koetti korottaa vuokraa, joka edelleen oli 400 guldenia eli 181,50 euroa. Sisältäen kaasun, sähkön ja veden joiden arvo nykyhinnoissa todennäköisesti on yli 180 euroa/kk! Vuokra ei siis ole mitenkään kohtuullinen.

Vuokraaja ei suostunut ja asia meni oikeuteen. Voi voi, sanoo oikeus, sovittu mikä sovittu, vuokrasopimus on edelleen voimassa ja ostaja tiesi tilanteen ostohetkellä. Vuokraaja on asunut siinä jo pitkään ja ei häntä sovi kiusata millään yllärikorotuksilla, hän ei saa 'kärsiä' siitä että rakennus myytiin. Se, että ostaja joutuu ehkä jopa maksamaan ylimääräistä kaasusta yms (ts vuokratulo 0e ja lisämaksu päälle) kuittaantuu rakennuksen arvonnousulla, meinaa tuomari.


ED 29.3.2022, kuvassa Nieuwendijk. Vuokralainen Amsterdamissa saa jatkaa "ilmaiseksi" asumista.

Vuokranantaja yli pyytänyt 800 euron vuokraa. Saman rakennuksen toinen, 65 neliön kämppä vuokrattiin vastikään 1550 eurolla kuukaudessa. Minkä kokoinen kyseessä oleva asunto on ei ole tiedossa. Mutta sijainti on Amsterdamin ydinkeskustassa, uskon, että 800 euroa on edelleen reilusti alakanttiin, vaikka olisi vain esimerkiksi 40 m2.

Nainen asunee paikoillaan kunnes kuolee. Niin tekisin minäkin!

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Kannatti huijautua

Reilut pari vuotta vuosi sitten kirjoitin Maastrichtin yliopistosta, jonka järjestelmä oli kaapattu vuoden 2019 lopulla. Tiedot vapautettiin vasta lunnaiden - 200 000 euroa kryptovaluutassa - maksun jälkeen. Maksoivat, kun ei muuta voinut.

Nyt poliisi on löytänyt osan ko kryptovaluutasta. Jäljet johtivat ukrainalaiselle(!) rahanpesijälle. Varsinaisia hakkereita ei ole vielä saatu kiinni mutta osa kryptosta siis saadaan palautettua.

Parempi sekin kuin ei mitään?

Maastrichtin Yliopiston etusivi - oikeassa alakulmassa myös linkki uutiseen. 

Paitsi että krypton kurssi on parissa vuodessa kasvanut niin huimasti että palautuva määrä on 500 000 euron arvoinen! Ei paha investointi.

(Toki todellinen vahinko systeemien palautuksesta ja nurinolosta ei vielä tuollakaan summalla ole kuitattu).

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Toiveambulanssi

Rolling Stonesien piti soittaa Amsterdamissa. Piti. Keikka peruuntui pari tuntia ennen, sillä Mick Jagger testasi koronapositiiviseksi. Skeidampi homma mutta onneksi se aikanaan korvaantuu. (Toki matkakulut esim Suomesta eivät korvaannu).

Vaan kaikille kakkosmahis, vaikkakin vain parin kuukauden päästä, ei auta. Esim jos elinaikaa on vain hetki. Kuten Aartilla. Joka oli jo paikoillan stadionilla kun tieto peruuntumisesta tuli. Paikoillaan, paareilla. Aartilla (69 v) on Huntingtonin tauti, joka rappeuttaa aivojen hermosoluja. Aart ei enää pysty kävelemään eikä puhumaan. Aartin hoitokodin hoitaja laittoi kaikkensa peliin jotta konserttivierailu onnistui.

Aartilla oli hyvä näkyvyys lavalle. ED 15.6.2022

Tärkeässä roolissa oli toiveambulanssisäätiö, Stichting Ambulance Wens. Kyseinen säätiö mahdollistaa vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin viimeisiä toiveita. Heillä on ambulanssi ja hoitajia ja he voivat turvata tarvittavan hoidon kuljetuksen / tapahtuman aikana. Tavissairaalahenkilökunnalla ei tietenkään ole resursseja kokopäiväretkiin.

Ambulansseja on useampia, kaikissa on tummennetut lasit joista potilas voi katsoa ulos (toisin kuin normiambulanssista). Kuva säätiön sivulta.

Toiveet voivat olla pieniä kuten 'nähdä meri vielä kerran', tai - ei edes kovin harvinainen - nähdä oma hevonen vielä kerran. Tai metsä. Tai syntymäkaupunki. Tai vaikka eläintarha [lastenlasten kanssa]. Tai isompia kuten ulkomaanmatkoja jopa. Ja tällä kertaa nähdä Rolling Stones. Säätiö otti yhteyttä konsertin järjestäjään, sillan ihan perus invapaikalla homma ei olisi hoitunut.


Instagramista kaappaus, mies halusi vielä viimeisen kerran raveihin Duindigtiin. (Raveihin? Tuolla aavistus raviurheilusta, usein "ravit"ovat puoliksi laukkalähtöjä.) Tekstissä luetellaan myös muita toiveita kuten päivä Pariisissa, tai hautajaisiin osallistuminen, tai ihan vain viimeisen kerran kotona käymään.

Valitettavasti Roillarit eivät sitten onnistuneet kuitenkaan. Tosin, korona-aikana lienee aika moni mahdollinen viimeinen toive jäänyt korona jalkoihin, kun mihinkään ei saanut mennä tai mitään ei järjestetty. Tällä kertaa kyllä aika jälkijunassa, mutta kuitenkin.

Ja Aartilla kävi tuuri, uusinta on jo huomenna. Vielä ehtii!

tiistai 28. kesäkuuta 2022

Mariakulkue

Hollannissa tykätään kävellä. Mieluiten ryhmässä. Erilaisia 2-5-päiväisiä kävelytapahtumia on roimasti ja jo koululaiset laitetaan liikenteeseen. Ja sitten kävellään ("marssitaan") 20-50 km.


Tällä kertaa osuin kirkollisen Mariakulkueen tai oikeammin prosession reitille. Sanamukaisesti osuin, sillä olin ollut auttamassa ratsatuskisoissa ja kun poljin kotiinpäin (eli tallille) tie olikin Lieshoutin kylässä poikki. Lämpöä oli +30 astetta ja juuri tehtiin lähtöä. 

Ensimmäisen hevoskärryn kyljessä lukee lähtöaika taukopaikalta.

Bongasin ensitöikseni tietenkin hepat, jotka kulkivat häntäpäässä. Sitten kekkasin, että hommassa on blogiainesta ja semitörkeästi ohitin koko kulkueen Jopolla piennarta pirtkin. Jotta sain kokonaisuuden kuviin.

Pääosa hevosista oli muhkuja. Kilikelloa oli paljon, tässäkin länkien alla ja selän päällä. Vielä villatupsukoristeita niin sopisi melkein paremmin talveen ja reen kanssa. Kova homma hevosillekin, 40 km heltessä, vaikka vain kävelyä. Kaikkineen (taukoineen) 12h päivä (06-16).

Kyseessä on käytännössä pyhiinvaellus, joka on tehty jo satoja vuosia. Kesäkun toiseksi viimeisenä viikonloppuna lähdetään klo 06 matkaan Valkenswaardista. Matkaa on n 40 km ja päämäärä siis Handelin kylä, missä on Maria-kappeli ja ihmeitätekevä lähde.

Kärjessä kannetaan järjestävän tahon lippua.

Peremmällä enemmänkin lippuja, huiveista päätellen partiolaisia
(joillain luki myös ryhmän nimi t-paidassa).

Tämä ihme-touhu alkoi jo 1200-luvulla, kun lammaspaimen löysi Mariapatsaan (puisen pikku patsaan) nummelta. Patsas aikaansai ihmeitä ja paranemisia, joten porukka tuli katsomaan. Pian paikalle pykättiin kappeli. Kaupän päälle tuli toinenkin ihme kun täysin kuivalle alueelle itsestään ilmaantui lähde, joka pulputtaa edelleen. Veden väitetään omaavan parantavia voimia.

Aurinkovarjo ei taatusti ollut turha lisuke. Keski-ikä korkeahko.

Syytä kerrakseen raahautua paikalle. Prosessio siirtyy paikan päälle lauantaina ja palaa sunnuntaina. Lauantai-iltana ja sunnuntai-aamuna on jumalanpalvelus (katolinen messu). Kävelijöitä on ollut välillä tuhansia, tänä vuonna n 1100. Hevoskärryjä on ollut joskus kolmekinkymmentä, tänä vuonna n 15.

Youtube-filmin kuvakaappauksesta näkyy kulkeen pituutta. Tässä vasta (osa) ihmisistä,
loppupään hevosia ei vielä edes näy. Liikenne odottaa.

Kulkue on ilmainen ja ei tarvitse ilmoittautua, kunhan ilmaantuu paikalle. Lähtö on siis lauantaina klo 06. Hevoskärryissä kulke varavaatteet yms. Paikka (tavaroille) kärryissä ei ole ilmainen vaan maksullinen. Jos kuukahtaa matkalla voi vielä saada istumapaikankin. Mukana toki on myös  ensiapu joka puhkoo rakkoja yms laastaroi (+defibrillaattori). Mahd yöpyminen ja eväät myös omia.

Aitoa meininkiä, puukengät ja haalarit. Maalaisempi valjastuskin.

Ikävän näköinen nenä, suitset hanganneet pahasti, ja tämän kanssa sitten 30 asteen helteessä eteenpäin. Pöh.
(Muutenkin heikomman näköinen hevonen).

Mukana kulkee myös torvisoittokunta joka soittaa kyliin saapuessa &lähteissä musiikkia. Pääosin uskonnollista musiikkia, ja osallistujat voivatkin ostaa myös vihkosen jossa laulujen sanat. Kun kulkue meni ohi yksi ryhmä lauloi. Ohjeissa lukee, että osallistujien pitää kunnioittaa mahdollisesti uskonnollistouhuavia osallistujia (laulua, rukoilua, muuta?). 40 km marssi +30 asteessa vaatiikin jo jonkintasoisa omistautumista. Onneksi sunnuntaina oli viileämpää, tosin osan päivää satoi.


40 km tuuba kaulassa on aika suoritus.

Rumpu sentään on pyörillä. Nuottivihkot mukana.

Tarkoitus on tietenkin paikan päällä palvoa Mariaa ja ehkä sytyttää kynttilä tai muuten rukoilla (+ne messut). Lisäksi matkallakin sopii miettiä syntyjä syviä, toki pääsoa kuitenkin ihan vaan juttelee ja moikkailee kavereita reitin varrella. Katsojia on suht paljon ja paluupuolella loppumatkasta katsojien kannustus "antaa siivet". 

En tiedä mitä (länkien) prenikat tarkoittavat, ehkä kulkueosallistumisesta saa kilven?

Selän koristeissa lukee paikka josta ilm kotoisin (De Kapel, Borkel).
Taitaa olla hepalla hiki.

Kun sunnuntaina ratsastin kentällä kuulin kuinka prosessio torvisoitteli ohikulkiessaan, paluumatkalla. (Puissa lehdet + pusikko, en ihan nähnyt).

Lähde sekä ED 20.6.2022

tiistai 21. kesäkuuta 2022

Siltaviilennys

Hollannissa on pal-jon siltoja. Kaupungeissa on kanavia mutta myös kaupunkien väleillä kulkee erilaisia (historiallisia) vesireittejä, kuten kanava Haarlemin ja Amsterdamin välillä, tai - samoin Haarlemista lähtevä - Leidsevaart Leideniin. Myös täällä maaseudulla on kanavia, oman kylän kupeessa kulkee mm Zuid-Willemvaart ja Wilhelminakanaal. Ja joet päälle.

Haarlemin turistein silta, 's-Gravenstenebrug (vain kävelijöille)

Lisäksi täällä on tietenkin paljon autoja ja niiden sopii ylittää kanavat siltoja pitkin. Jotta laivaliikennen ei kärsi pääosa silloista on nostosiltoja, ja huomattava osa metallisia.

Myös Haarlemissa, Catharijnebrug

Viime kesä oli heikohko, mutta edelliskeänä oli pari viikkoa lähes +40 astetta. Ja metallihan elää, kutistuu viileällä ja laajenee kuumalla. Siksi siltojen kohdalla on aina rakoset. mutta todella kuumalla rakokaan ei riitä. Jotta turvonnut silta ei jumita sitä on pakko viilentää, juoksevalla vedellä.

Taitaa olla kuuma. Bennebroekerbrug, Ringvaartin yli.

Viime viikolla oli pari päivää reilut 30 astetta ja lehdessä näkyikin jo sillanviilennyskuva. Onneksi vesipiste on lähellä, eikun pumppu päälle!