tiistai 28. kesäkuuta 2022

Mariakulkue

Hollannissa tykätään kävellä. Mieluiten ryhmässä. Erilaisia 2-5-päiväisiä kävelytapahtumia on roimasti ja jo koululaiset laitetaan liikenteeseen. Ja sitten kävellään ("marssitaan") 20-50 km.


Tällä kertaa osuin kirkollisen Mariakulkueen tai oikeammin prosession reitille. Sanamukaisesti osuin, sillä olin ollut auttamassa ratsatuskisoissa ja kun poljin kotiinpäin (eli tallille) tie olikin Lieshoutin kylässä poikki. Lämpöä oli +30 astetta ja juuri tehtiin lähtöä. 

Ensimmäisen hevoskärryn kyljessä lukee lähtöaika taukopaikalta.

Bongasin ensitöikseni tietenkin hepat, jotka kulkivat häntäpäässä. Sitten kekkasin, että hommassa on blogiainesta ja semitörkeästi ohitin koko kulkueen Jopolla piennarta pirtkin. Jotta sain kokonaisuuden kuviin.

Pääosa hevosista oli muhkuja. Kilikelloa oli paljon, tässäkin länkien alla ja selän päällä. Vielä villatupsukoristeita niin sopisi melkein paremmin talveen ja reen kanssa. Kova homma hevosillekin, 40 km heltessä, vaikka vain kävelyä. Kaikkineen (taukoineen) 12h päivä (06-16).

Kyseessä on käytännössä pyhiinvaellus, joka on tehty jo satoja vuosia. Kesäkun toiseksi viimeisenä viikonloppuna lähdetään klo 06 matkaan Valkenswaardista. Matkaa on n 40 km ja päämäärä siis Handelin kylä, missä on Maria-kappeli ja ihmeitätekevä lähde.

Kärjessä kannetaan järjestävän tahon lippua.

Peremmällä enemmänkin lippuja, huiveista päätellen partiolaisia
(joillain luki myös ryhmän nimi t-paidassa).

Tämä ihme-touhu alkoi jo 1200-luvulla, kun lammaspaimen löysi Mariapatsaan (puisen pikku patsaan) nummelta. Patsas aikaansai ihmeitä ja paranemisia, joten porukka tuli katsomaan. Pian paikalle pykättiin kappeli. Kaupän päälle tuli toinenkin ihme kun täysin kuivalle alueelle itsestään ilmaantui lähde, joka pulputtaa edelleen. Veden väitetään omaavan parantavia voimia.

Aurinkovarjo ei taatusti ollut turha lisuke. Keski-ikä korkeahko.

Syytä kerrakseen raahautua paikalle. Prosessio siirtyy paikan päälle lauantaina ja palaa sunnuntaina. Lauantai-iltana ja sunnuntai-aamuna on jumalanpalvelus (katolinen messu). Kävelijöitä on ollut välillä tuhansia, tänä vuonna n 1100. Hevoskärryjä on ollut joskus kolmekinkymmentä, tänä vuonna n 15.

Youtube-filmin kuvakaappauksesta näkyy kulkeen pituutta. Tässä vasta (osa) ihmisistä,
loppupään hevosia ei vielä edes näy. Liikenne odottaa.

Kulkue on ilmainen ja ei tarvitse ilmoittautua, kunhan ilmaantuu paikalle. Lähtö on siis lauantaina klo 06. Hevoskärryissä kulke varavaatteet yms. Paikka (tavaroille) kärryissä ei ole ilmainen vaan maksullinen. Jos kuukahtaa matkalla voi vielä saada istumapaikankin. Mukana toki on myös  ensiapu joka puhkoo rakkoja yms laastaroi (+defibrillaattori). Mahd yöpyminen ja eväät myös omia.

Aitoa meininkiä, puukengät ja haalarit. Maalaisempi valjastuskin.

Ikävän näköinen nenä, suitset hanganneet pahasti, ja tämän kanssa sitten 30 asteen helteessä eteenpäin. Pöh.
(Muutenkin heikomman näköinen hevonen).

Mukana kulkee myös torvisoittokunta joka soittaa kyliin saapuessa &lähteissä musiikkia. Pääosin uskonnollista musiikkia, ja osallistujat voivatkin ostaa myös vihkosen jossa laulujen sanat. Kun kulkue meni ohi yksi ryhmä lauloi. Ohjeissa lukee, että osallistujien pitää kunnioittaa mahdollisesti uskonnollistouhuavia osallistujia (laulua, rukoilua, muuta?). 40 km marssi +30 asteessa vaatiikin jo jonkintasoisa omistautumista. Onneksi sunnuntaina oli viileämpää, tosin osan päivää satoi.


40 km tuuba kaulassa on aika suoritus.

Rumpu sentään on pyörillä. Nuottivihkot mukana.

Tarkoitus on tietenkin paikan päällä palvoa Mariaa ja ehkä sytyttää kynttilä tai muuten rukoilla (+ne messut). Lisäksi matkallakin sopii miettiä syntyjä syviä, toki pääsoa kuitenkin ihan vaan juttelee ja moikkailee kavereita reitin varrella. Katsojia on suht paljon ja paluupuolella loppumatkasta katsojien kannustus "antaa siivet". 

En tiedä mitä (länkien) prenikat tarkoittavat, ehkä kulkueosallistumisesta saa kilven?

Selän koristeissa lukee paikka josta ilm kotoisin (De Kapel, Borkel).
Taitaa olla hepalla hiki.

Kun sunnuntaina ratsastin kentällä kuulin kuinka prosessio torvisoitteli ohikulkiessaan, paluumatkalla. (Puissa lehdet + pusikko, en ihan nähnyt).

Lähde sekä ED 20.6.2022

tiistai 21. kesäkuuta 2022

Siltaviilennys

Hollannissa on pal-jon siltoja. Kaupungeissa on kanavia mutta myös kaupunkien väleillä kulkee erilaisia (historiallisia) vesireittejä, kuten kanava Haarlemin ja Amsterdamin välillä, tai - samoin Haarlemista lähtevä - Leidsevaart Leideniin. Myös täällä maaseudulla on kanavia, oman kylän kupeessa kulkee mm Zuid-Willemvaart ja Wilhelminakanaal. Ja joet päälle.

Haarlemin turistein silta, 's-Gravenstenebrug (vain kävelijöille)

Lisäksi täällä on tietenkin paljon autoja ja niiden sopii ylittää kanavat siltoja pitkin. Jotta laivaliikennen ei kärsi pääosa silloista on nostosiltoja, ja huomattava osa metallisia.

Myös Haarlemissa, Catharijnebrug

Viime kesä oli heikohko, mutta edelliskeänä oli pari viikkoa lähes +40 astetta. Ja metallihan elää, kutistuu viileällä ja laajenee kuumalla. Siksi siltojen kohdalla on aina rakoset. mutta todella kuumalla rakokaan ei riitä. Jotta turvonnut silta ei jumita sitä on pakko viilentää, juoksevalla vedellä.

Taitaa olla kuuma. Bennebroekerbrug, Ringvaartin yli.

Viime viikolla oli pari päivää reilut 30 astetta ja lehdessä näkyikin jo sillanviilennyskuva. Onneksi vesipiste on lähellä, eikun pumppu päälle!

tiistai 14. kesäkuuta 2022

Kaksimieliset firmat

Kauan sitten näin kaivinkoneen Haarlemin kanavalla. En silloin kirjoittanut blogia vielä enkä ottanut kuvaakaan, miksi olisin. Kaivinkone oli Pippelin fimasta.

Pippelin kaivuri (yksi niistä), facesta.

Pääsi koko sukuelin unohtumaan kunnes jokin aika sitten bongasin liikennevaloissa Pippelin autofirman. 

Ks rekisterikilpi.

Suomalaisittain paketti olisi kunnolla kasassa, jos etunimikin olisi osuva, esim Dorka Pippel. 

 

tiistai 7. kesäkuuta 2022

Väestönsuojat

 ... niitä ei Hollannissa käytännössä ole. Kylmän sodan aikoihin toki jotain rakenneltiin, mutta ajan mittaan ne ovat ränsistyneet tai purettu. Osa sentään on tallessa, esim treenikämppinä tai asunnottomien yömajoina. Eräällä Amsterdamin metroasemalla vanhan väestonsuojan pöydistä on tehty kattoon paneelit. Osaa yritetään säilyttää museotyyppisesti, osana kulttuuriperimää. Vaikka nyt, Ukrainan sodan myötä, ties vaikka niille olisikin vielä käyttöä?

Viihtyisää Den Helderissä (lähde)

Toisen maailmansodan (ja atomipommien) jälkeen suojien rakentelu alkoi, lähinnä risteyskohtiin joissa ohikulkijat voisivaat nopsaan suojautua. Esimerkiksi Rotterdamin metron ohessa oli 15 000 ihmiselle tilat. Amsterdamissa tiloja piti rakentaa 80 000 ihmiselle, 800 suojaa, mutta 70-luvun loppuun mennessä niitä oli vasta 40. Lisäksi valtionjohdolle ja muille strategisille ryhmille rakennnettiin bunkkereita, suurin osa Den Haagiin, missä parlamentti (edustajainhuone) istuu. Viimeiset  suojat valmistuivat 80-luvulla.

Hätäsuojien sisutus oli tuttua kamaa, kiinniruuvattuja metallikalusteita ja happea, pöperöä & vettä kahdeksi viikoksi. Ajatus oli, että radioaktiivinen laskeuma laskeutuu kahdessa viikossa ja sota on ohi. Jos suojia ei ole purettu sisutus on pääosin entisellään eli 60-70 lukulaisine numerolevypuhelimineen ja ruskeine sisustuksineen. Jopa ruokineen, onkohan vuosikertaviinejä? Koska tiloja ei ole ylläpidetty ovet ovat vinksallaan yms eli vain harvat ovat mitenkään käyttökelpoisia. Myös kunnon rekisteri tiloista puuttuu.

Jos sähkö katkeaa voi polkea lisää virtaa, Alkmaar. (sama lähde)

Suomessa väestönsuojat ovat edelleen pakollisia ja lakisääteisiä jos neliömetrejä on rakennusryhmässä yli 1200 (ts taloyhtiössä, myös esim omakotitaloryhmä). Ukrainatouhun ohessa Helsingin tunneliverkosto pääsi ihan videoksi asti. Toivottavasti linkki toimii.

Kuvakaappaus Nu.nl.

Toimi tai ei, filmissä tyhmintä on alku. Siinä on ensin kuvissa kivi. Tämä on graniittia. Ja graniittia käytetään usein bunkkerien seinien rakentamiseen. Helsingissä niitä on paljon. Teksti antaa ymmärtää, että ko graniitti on jostain roudattu, missään kohtaa ei kerrota, että kivi oli Helsingin alla ihan jo olemassa itsestään! (Graniitista on jopa erikseen pelastuslaissa, miten sen kanssa toimia).

Lehdessä sanoo asiantuntija, että turha niitä suojia on edelleen rakentaa, nyky-ydinaseet ovat niin paljon vahvempia ettei paljoa auta. No, ehkä graniitti auttaa?

Lähde pääosin ED 5.3.2022 (paperilehti).

maanantai 30. toukokuuta 2022

Vuokra-asunnoista

Tällä kertaa muutama havainto asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoista. Tämä toimii osin pohjustuksena toiselle postaukselle. Jonka jätän toiseen kertaan, jotta jutut pysyvät nopeastiluettavina.

Asuntoja (kuvituskuva), Haarlemin Bakenessergracht remontin aikoihin

Hollannissa asunnonvuokraajia suojellaan lain puitteissa hurjasti. Esimerkiksi vuokrasopimusta ei käytännöllisesti katsoen voi purkaa. Millään irtisanomisajalla. Määräaikaisesti saa vuokrata korkeintaan 2v ja sitten ollaankin jo jumissa. Jos asunto on vuokrattu ja se myydään vuokralainen "kuuluu kauppaan". Samoin vuokranantajan kuoleman kohdalla, vuokraaja on ja pysyy. Jos kuolinpesä myy asunnon vuokraaja menee mukana. Vuokratut asunnot ovatkin vähemmän arvoisia kuin tyhjät. Laki mainitsee muutaman poikkeuksen, jolloin irtisanominen on mahdollinen (tarkalleen ottaen 5 kpl):

  1. Vuokraaja toimii asiattomasti (ei maksa / tuhoaa tmv) - saa onneksi irtisanoa.
  2. Ns diplomaattipykälä - jos asunto vuokrataan ulkomaankomennuksen ajaksi on lupa irtisanoa kun palaa (oletan, että ko soppareilla on jo monesti päättymisaika jo solmittaessa).
  3. Pakottava oma käyttö. Tästä pitää olla erittäin selkeää näyttöä ja vuokranantajan tulee myös tarjota / auttaa uuden vastaavan löytämisessä. Mahdollisesti jopa maksaa muutto/sisustusavustusta, jotta vuokraaja solahtaa sujuvasti uuteen kotiin. Lisäksi, jos joku nyt meinasi, että ostanpa talon ja irtisanon vuokralaisen heti koska tarvitsen talon omaan käyttöön se ei käy. Uusi omistaja voi irtisanoa vuokralaisen vasta 3 vuoden kuluttua. Yritysten omistamissa asunnoissa tämä pykälä ei päde ikinä, tietenkään. Iso remontti tai peruskorjaus voidaan rinnastaa oman käyttöön, jos asunnossa ei voi asua sen aikana. Tai talon purkaminen.
  4. Uusi sopimus. Jos asunnolle tapahtuu jotain joka oikeuttaa uuden sopimuksen laatimisen, esimerkiksi isompi remontti (vuokrankorotus) tai vaikka vain vuokranmaksutavan muutos tai vanhojen sopimuspykälien nykyaikaistaminen. Jos vuokraaja ei suostu sopimus voidaan irtisanoa. 
  5. Kaavamuutos, jos talon yli vedetään moottorie esim.
Melko tyypillistä rakentamista (90-l)


Kaikki mahdollisuudet voidaan tarkistuttaa oikeudessa, jos vuokraja ei suostu. Niinpä pakottava käyttö todella pitää voida perustella (tai remontin tarve, oletan että voidaan myös vaatia väliaikaisratkaisua ja paluuta), myös sopimuksen muutoksen tulee olla erinomaisen perusteltu ja oikeutettu. Oikeus on aina vuokraajan puolella eli huithapeloinnilla vuokralaisesta ei pääse eroon. Ja tietenkin vuokrankorotukset ovat indeksipohjaisia, ylimääräistä ei saa nostaa (ns "vapailla" markkinoillakaan). Niinpä jos asuu hieman kauemmin asunnossa voi lopulta olla hyvinkin edukasta. 

Kun möin Haarlemin talon en saanut turhaa (huonoa) viinipulloa van kivan (aidon) akvarellin kiinteistönvälittäjältä.


Esimerkiksi viime vuosina asuntojen hinnat ovat nousseet tolkuttomasti. Kaksi omaa esimerkkiä:

  • Haarlemin kodin ostin 260t eurolla 2006. Suuren osan ajasta asunnon arvo oli 20-30t alle ko summan (eli lainani oli yli asunnon arvon). Kun möin sen 2017 asuntojen hinnat olivat lähteneet nousuun ja sain 300t. Olin iloisa, tein voittoa. Tänään ko asunto olisi tämän laskurin mukaan 475 tuhatta euroa.
  • Nykykodin ostin 2017 240t eurolla (erotuksen laitoin remppaan). Näitä samoja taloja on 4 kertaa sama pohja tässä rivissä (2x paritalo). Yksi niistä myytiin kuukausi sitten, pyynti 375t (tod näk myyty kallimmalla eli tarjottu yli, meni viikossa). Ja sitä ei ole rempattu, vaan on 90-luvun alkuperäisasussa. Oletan, että oma alkaisi jo nelosella (laskuri antaa 375 myös).
Täällä harrastetaan (mm Briteistäkin tuttuja) myydään-kylttejä. Tämä kyltti on työnsä tehnyt, kuvassa naapuritalo. Kotini on siis yhtä ruma, Haarlem oli kauniimpi. Vaan eipä sitä sisällä istuessa näe! (Minunkin talossa oli joka paikassa valoverhot, ne heivasin ensimmäisenä roskiin).


Mutta tietenkään ei kannata myydä nyt, sillä uutta ei saa yhtään halvemmalla. Ylläoleva kuitenkin kuvaa mitä markkinoilla voi tapahtua, talon arvo nousee viidessä vuodessa yli puolella, siinä ei parin prosentin indeksikorotus vuokrassa paljoa auta. Ja vuokralaista ei voi irtisanoa, eikä vuokra voi nostaa ylimääräistä. (Jos vuokralainen itse lähtee, eli vuokralaisen vaihtuessa vuokrantarkistus toki mahdollinen).



lauantai 21. toukokuuta 2022

Kiltamieninkiä osa 2

Edellisosassa jo hieman pohjustin, mistä on kyse. Tässä osassa tutkitaan tarkemmin jäsenyyspuolta.

En ole tutkinut joka killan sivuja (on kymmeniä) mutta muutaman kuitenkin. Selvä on, että pääosa univormuaktiivijäsenistä on vanhoja miehiä. Touhu ei ehkä niin kauheasti enää kiinnosta. Joten monilla on täysjäsenyyden lisäksi tarjolla kannatusjäsenyys, luokkaa 30/vuosi ja saa lehtisen + tietoa tapahtumista.

Mutta tosijäsenyys vaatii enemmän. Ensinnäkin monissa tapauksissa se vaatii, että olet mies. Lähes kaikissa killoissa on vain kiltaveljiä, ja löysin vain yhdestä killasta kuvan jossa hassuasuisten (univormujen) joukossa on nainen. 


Kuva on Aarle-Rixtelin Onze Lieve Vrouwe killasta. He kertovatkin verkkosivuillaan Tytöt ja naiset ovan sydämellisesti tervetulleita Onze Lieve Vrouwe -kiltaan! Vastikään pidetyssa vuosikokouksessa tehtii 'vallankumouksellinen' päätös. Suuri enemmistö äänesti vuoden 2018 kokouksessa että Killan jäsenyys on jatkossa mahdollinen myös naisille. (Lihavoinnit ja lainausmerkit alkuperäisestä tekstistä).

Vallankumouksellista kerrakseen, mutta ei ole kauheasti auttanut, sillä jäseniä on vain 28. Joulun alla kyseinen kilta käy (n 80-vuotiaan ukkelin hamossa) ovelta ovelle keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen. Olen aina antanut jotain, tietämättä että mihin. Nyt kun olen syventynyt ainakin yhden killan (St Margarita) sivuilla lukee, että joulukeräys on kilta-attribuuttien säilyttämiseksi. Eli mm. hopeakilpien (niistä myöhemmin), asujen ja lippujen.  Hmmm. Ensi kerralla ehkä passaan (ja laitan ko kolikon johonkin hieman konkreettisempaan kuten eläinsuojelu tai syöpätutkimus). Kahtena viime jouluna eivät ole pimpottaneet vaan laittaneet lipareen (koska korona). 

Vuodesta 1324!

Tämän vuoden lipareessa (takapuolella tekstiä ja tilinumero) viitataan tuleviin juhlallisuuksiin, Onze Lieve Vrouwe -kilta täyttää 2024 700 vuotta! Ei paha ikä mutta 28 jäsenellä ja pienillä almuilla ei kauhean suurta juhlaa järjesty. Ehkä kunta hieman sponssaa?

Lieshoutin kilta, Sint Servatius, on astetta isompi ja kertoo sivuillaan, että jäseniä on n 200, joista 37 univormuporukkaa. Tänne ei tosta vaan liitytäkään.

Jäseneksi pääsee ilmoittautumalla vähintään kahden jäsenen kautta jotka laittavat kirjallisen hakemuksen killan hallitukselle. Hallitus sitten esittää jäseneksi ottamista seuraavassa jäsenkokouksessa ja asiasta äänestetään. Jos haluaa univormuun asti on esitettävä innokasta mukanapuuhastelua ja koeaika on vuoden. Kuulostaa melkein moottoripyöräkerhomeiningiltä.

Sint Servatiuksen porukkaa facebookista, kuvattu kiltapäivänä paikallisilmaislehteen.

Univormuporukka on kuvissa ja listalla vain miehiä, en tiedä voisiko nainen anoa? Ylläolevassa kuvassa tosin on yksi hatuton nainen mutta jollain mulla killalla ainakin oli suojelusrouva, eli hieman eri kaliiperia kuin jäsen. (Listalla on myös yksi Mari, mutta se on Hollannisa miehen nimi). 

Jos niin pitkälle päästään, että jäsen valitaan kiltaveljeksi ko henkilö vannoo valan kirkossa vasen käsi killan lipulla. Eli kuten mainitsin kirkko on edelleen myös menossa mukana. Kyseinen kilta on jopa rakentanut oman pikku kappelin Lieshoutiin, sen vierellä pidetää kerran vuodessa ulkoilmamessu ja noin muuten paikka on hiljentymistä varten.

Univormuporukalla on sitten eri nimikkeitä. Päämies on korkein toimi. Hän valvoo, että kilta toimii kuten pitää ja että tapoja ja perinteitä kunnioitetaan. Tapahtumissa hän on puhuja. Päämies-titteli on loppuelämän voimassa. Hän kantaa päämiehen kilpeä (puolikuu) ja kepakkoa jossa hopeinen Sint Servatiuksen muotokuva. Allaolevassa kuvassa kepakon sijana kädessä on mikrofoni mutta kyseinen attribuutti näkyy weppisivuilla.



Muita nimikkeitä (joilla kaikilla on joku funktio) ovat: Suojelusmies, kiltamies, kunniadekaani, kunniakuningas, kuningas, keisari, tambuuri (rumpali), kommandantti, lipunkantaja, hopeankantaja (kohta lisää), standardiratsastaja (palaan tähän), lipunheittäjä (palaan tähän) ja hilparinkantaja.

Ylläolevassa listassa pääosa omia (tönkkö)suomennoksia, kun wikipediakaan ei auttanut. Paitsi hilpari. (Kiva nimi suomenhevoselle, yksi löytyy sukupostista).

Sint Martinuksen lipunkantaja (vaandrig, lukee airutnauhassa).

Ratsastukseen ja lipunheittoon palaan osassa kolme, mutta napataan tuo hopeankantaja vielä. Hopeankantaja on ex-keisari tai kuningas, ja pukeutuu liiviin johon kiinnitetään hopealaattoja. Näitä (aidosti hopeisia) laattoja voi voittaa kiltakilpailuista yms. Ne ovat melko painavia, mutta virallisissa tapahtumissa kilta miellään niitä esittelee. Voisi ehkä verrata kävelevään palkintokaappiin? Tapahtumista riippuen niissä on sitten erilaisia kaiverruksia.

Sint Margarethan kuvasta on helppo bongata hopeankantajat.

Killoilla on omat kokoontumispaikat, missä yleensä notkutaan viikoittain tapahtumia suunnitellen tai esimerkiksi savikiekkoammuntaa harrastaen. Sint Servatius ilmoittaakin sivuillaan, että killan Paviljoki Bomé (lue: kuppila) on nyt koronan hellitettyä taas auki joka torstai 19-22. Näin homma todella on jokaviikkoinen harrastus.

Kolmannessa osassa vielä niistä kilpalajeista (ja hevosista).


perjantai 13. toukokuuta 2022

Suomi mainittu!

 Ihan etusivulle päästiin tänään, nyt kun Nato alkaa olla tosiasia. Historiallinen askel Suomelta. Sodan myötä Venäjän naapurit haluavat sittenkin Natoon.

ED 13.5.2022. Suomi tarkoituksella vino? Ei mahtunut suoraan? Taiteellisempi?

Kun Ukrainan sota alkoi minulta aika usein kysyttiin mikä on Suomessa meininki. Yhtenä aamuna oli jotain silmä-ärsytystä (kuivuus, tuuli) niin työkaveri kysyi olinko itkenyt ko tapahtumia. Että haittaako aiheesta puhuminen?

Koko etusivu, pääutinen ilokaasusta. Onko Suomessa kielletty? Täällä ei ja kermavaahtopatruunoita myydään vapasti (isompia, ravintoakäyttöön myös). Teinit ilmapallon kautta imailevat ja känni on parin minuutin luokkaa. Sivuoireina veritulppaa ja sydänoireita sekä (kuolemaan johtaneita) liikenneonnettomuuksia. Vaan vieläkään ei tule laki / kielto voimaan (uutinen sanoo: aikaisintaan ensi vuonna).

Asun jo 17 vuotta "täällä" joten kovin kummoseksi Suomi-äänitorveksi en osaa enää ryhtyä. Toki jotain pientä historiapläjäystä aina irtoaa, suomettumisineen. Somen perusteella alkuviikot olivat jänniä ja Suomessakin jo mietittiin minne mennä, jos, tai mitä tehdä koiralle, jos. Nyt (täysin etäältä havainnoituna) tämä ensipelko on siellä päässä ilmeisesti hieman rauhoittunut. Toivotaan kovin, ettei nato-touhu tuo asiaan muutosta!

Kakkosbongaus on eiliseltä, otsikossa kuitenkin. Ei vaatine suomennosta.


Arvosteluna 2 tähteä = kahvi tai kalja loppu, täytön aika! (1 tähti olisi pissatauko). Teksti Suomalaisilta odotettavissa: rokkia (hard rock:ille ei taida olla suomalaista vaihtaria). Tällä kertaa rockballadilla Jezebel, joka ei vakuuta. Vanhentunut biisi joka olisi 80-luvulla ehkä vielä ollut omaperäinen. Nuhjuiset Bon Jovi-kloonit, tunnettuja hitistään In the Shadows, voivat kylläkin tuupata lauantaille asti. Toivotaan, että säästymme siltä.

Läpi meni, huomenna kisakatsomoa pystyyn.



lauantai 7. toukokuuta 2022

Aakkoset kortilla

Taas nopea vierailu naapurin, eli Belgiaan. Perheeseen syntyi kahdestoista (12) lapsi, nimeksi tuli Laex. Vähän hassu nimi?


Ihan heti ei arvaa sukupuoltakaan, on tyttö. Sisarusparven ensimmäinen lapsi on nimeltään Alex isoisänsä mukaan. Kakkosen kohdalla mopo alkoi keulia ja kolmosesta alkaen sitä ei pidä mikään: vanhemmat päättivät nimetä kaikki tulevatkin lapset kirjaimilla a, l, e ja x (ei muita). Sisarusparvi on siis: Alex (14), Axel (13), Xela (12), Lexa (11), Xael (10), Xeal (9), Exla (6), Leax (5), Xale (3), Elax (2), Alxe (1) ja nyt viimeisenä Laex. 

Kuulemma vanhemmilla ei ole nimien kanssa ongelmia, opettajilla on.

Lähde (myös kuva).

Ps Belgiassa - kuten Hollannissakin - nimetään lapsi heti. Hollannissa syntymäilmoitus (nimineen) tehtävä 3 vrk kuluessa. 

maanantai 2. toukokuuta 2022

Asevelvollisuus

Hollannissa ei ole asevelvollisuutta. Tai niin luulin, ja minun kanssa pääosa väestöstä.

Nyt kun Ukrainaa pukkaa päälle tästä esitettiin kysysmys TV-ohjelmassa: voiko asevelvollisuus palata?

Kuva armeijan sivuilta, Patriot-ryhmä (ilmatorjuntaa) siirtyi Slovakiaan turvaamaan rajaa huhtikuun puolivälissä. 

Vastaus oli: Ei voi. Sillä sitä ei ole koskaan poistettu. Asevelvollisuus on edelleen laissa. Ainoastaan vuonna 1997 säädettiin, ettei ole ilmoittautumispakkoa.

Melko tyypillistä hollantilaista lainsäädäntöä, pakko mutta ei kuitenkaan. Vrt laissa kielletty mutta ei kuitenkaan.

Tuore kuva, 20. huhtikuuta armeija aloitti uuden värväyskampanjan, kohderyhmänä nuoret oikealla mentaliteetillä. Eli nuoret jotka haluavat laittaa töppöstä toisen eteen ja toimia tehtävissä, joilla on merkitystä. Onkohan Hollannissa moisia, ainoat tuntemani ovat kännyn kanssa kryproa, drop-shippinkiä ja nettikasinoita räplääviä ei-proaktiivisia tyyppejä... (Kaikille mainituille räpläysalueille on yhteistä nopean rahan toivo). Lähde

Asevelvollisuutta on jopa kiristetty vielä suht vastikään, vuodesta 2018 se koskee myös naisia. Nykyarmeija koostuu palkatuista ammattilaisista, ja toimii rauhanturvatehtävissä ja Nato-joukkoina.

tiistai 26. huhtikuuta 2022

Yksiö rauhallisella paikalla

Jo joskus viisi vuotta sitten yritin kuvata tämän aiheen itse. Rotterdamissa bongasin, haikaranpesän junaradan tolpannokassa alikulkusillan päällä. Käännyin jopa huolto-asemalla ympäri ja yritin uudestaan, mutta liikkuvasta autosta (huonolla) kännykällä (ja ajoin itse eli kaikkineen vastuutonta toimintaa) kuvasta tuli vain suhmura.

Nyt vastaava on bongattu Helmondin ja Eindhovenin väliseltä radalta, joten lainaan kuvaa.


ED 12.4.2022

Haikara on suojeltu joten pesää ei voi poistaa / siirtää ennenkuin talvella. Ja silloinkin pitää tarjota vastaava mahdollisuus. Onneksi tolppia pesärakennukseen voi tilata ihan internetistä (jos ei viitsi itse askarrella).

Ja kappas, keksin kurkata Rotterdamin kohdan goole mapsista, siellä se pesä on edelleen.

Google Maps, näemmä tasan vuosi sitten.

Junayhtiön edustaja kertaa lehdessä, että pesä voi painaa satakin kiloa, joten jotain riskejä on junaliikenteellekin (sähkölinjoille), linnuista itsestään puhumattakaan. mutta nyt kun kurkin Google Mapsia niin Rotterdamin ylikulku on kuvattu jo 2008, ja sielläkin se pesä pönöttää

Miksipä muuttaisi, kulkuyhteydet mainiot, junakin ihan kynnyksellä.

torstai 21. huhtikuuta 2022

Kalaovikello

Keväällä kaloilla on tarvetta uida eri suuntiin lisääntymään, taimenet lienevät tuttu esimerkki. Hollannin vesihuolto on sillä tasolla, että kanavia myöten on paha liikkua kun vastaa tulee sulkuja ynnä muita esteitä.

Kuvakollaasia tältä keväältä, kuvakaappaus kalaovikellon sivuilta.

Utrechtissä ongelman avuksi on keksitty kalaovikello. Weerd-sulku kun aukeaa normisti vain harvakseltaan, mutta nyt tarvittaessa jopa päivittäin. Kohtaan on asennettu kamera ja livestreami josta näkyy onko kaloja jonossa vai ei. Katsojat voivat soittaa ovikelloa ja sillanvartija avaa sulun tarpeen mukaan.

Pim-pom!

Nyt ei ole kauheasti nähtävää, ilmeisesti öisin parhaat mahdollisuudet bongata kala.

torstai 14. huhtikuuta 2022

Ihana paikallislehti

 Joskus hieman haukuinkin nykylehteä, mutta yhtenä aamuna ilahduin.

Lehden etusivu 1.4.2022. Zelensky oli juuri puhunut parlamentille ed päivänä.

Eindhoven on Hollannin viidenneksi suurin kaupunki. Wikipedia mukaan Oulu on Suomen viidenneksi suurin, eli Eindhovenin sanomalehteä voisi ehkä verrata Kalevaan. tai Turun Sanomiin (6ksi suurin). Eli ihan  käypäsiin julkaisuihin eikä mihinkään Länsiväylään tmv paikallisversioihin. Ja mikä ilahdutti?

Huomaa hieno sperma-logo

Mainos orishowsta! Itse asiassa oriasemia on tällä seudulla kymmenittäin (lähin n 1 km päässä) ja monilla kevään korvilla avoimia ovia tai esittelypäiviä. Voisi joskus kyllä vieraillakin, nyt kun koronakin väistynyt (kait). Ja nyt siis tavis-ihmisten lehdessä, 1/6 sivun ilmoitus. Niin iso on heppatouhu täällä, että ilmeisesti ilmoituksen kustannus kannattaa.

Harmi, että olin reissussa, paikkahan olisi ollut tuttu sekin.

torstai 7. huhtikuuta 2022

Ukrainalaiset ovat veljeskansaa

Sodan myötä tännekin alkaa ilmestyä pakolaisia. Niiden kanssa pitää pärjätä ja varsinkin osata olla jos avaa kotinsa. Niinpä holskin kanssa naimisiin mennyt Olga Schilling kirjoitti faceen vinkkilistan. Tai parikin, erikseen holskeilla ja ukrainalaisille. Lehdessä oli muutama esimerkki:

  • Ukrainalaisille: jos tarjotaan kahvia tai teetä, sano heti kyllä. Jos sanot 'ei' holski uskoo eikä tarjoa uudestaan.
  • Holskeille: Ukrainalaiset hymyilevät paljon vähemmän. Ei ole tapana hymyillä vieraille kadulla. Hollantilaisten maailmassa hymy on vakioilme, jos et hymyile on jokin vikana tai olet suuttunut. Ukrainalainen ei hymyile turhasta, vasta aiheesta.
  • Holskeille: Ukrainalaiset riisuvat kengät eteisessä ettei sotke koko kämppää. Varsinkaan sohvalle ei nosteta kenkäjalkoja.
ED 16.3.2022. Kuvatekstissä: "Yli puolet Ukrainalaisista ei ole koskaan käynyt ulkomailla". Suomalaisista sentään vain joku reilut 10% ei.


Kuulostaako tutulta? Suomen kahvikursailua oin ihan tutkittu antropologian puitteissa. Ja suomalainen ei myöskaan turhia hymyile, saati vieraille kadulla! Kengistä puhumattakaan.

Jos oikein heikosti käy suomalaisten tavat ja tottumukset ovat siis jo tuttua kauraa, veljeskansaan totuttelun myötä. Toivotaan ettei käy!

torstai 31. maaliskuuta 2022

Kahden sivun juttu pronomineistä

Nykyisin sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Mikä on tietenkin ihan väärin todettu, sillä aina on ollut näin, vaikka asia yritettiin kieltää. Onneksi nyt on tilaa (maasta riippuen) olla oma itsensä. Mutta sepä aiheuttaa muun muassa hollannin kielessä onkelman - milläs näitä muunsukupuolisia kutsutaan, jos heihin viitataan pronominilla? Tätä pohdittiin lehdessä kokonaisen aukeaman verran.

ED 12.3.2022.


Hollannin pronominit ovat zij ([säi] nainen) ja hij ([häi] mies) (ks kuva yllä). Nyt tyrkylla on hen [hen], hun [hyn] tai dee [dei]. Viimeisin seurailisi hieman englantia, missä they on semisti vakiintunut. Toisaalta they on englannissa jo olemassaoleva sana, kun taas dee hollannissa ei. Sama mietintä on tietenkin meneillään Ruotsissa ja kaikkineen suurinpiirtein kaikissa Euroopan maissa.

Lapsuudennaapurin ikivihreä.
Joka tietenkin viittasi siihen, ettei hänestä sovi sanoa 'se'.

No, jollain on sunnuntailiitteetkin täytettävä. Ehdotan Suomesta EU:n yleiskieltä ja homma ratkeaa kertaheitolla. "Hän" kun ei erittele, eikä "se". (Wikipedia kertoo, että esim turkkikin on sukupuoleton, sillä toki olisi Hollannissa jo jalansijaa. Pitäisi kyllä lisätä suomen kieli tuonne.)


perjantai 25. maaliskuuta 2022

Anne Frankin puu

Jaaha, korona iski, ihan loppusuoralla ollaan ja salakavalasti jostain. Heppakisoista (tuskin, siellä oli väljää ja oireet alkoivat heti seuraavana päivänä)? Töissä torstaina? Keskiviikkoillan heppaluennolta (aiheena varsotus siemennyksestä synnytykseen. Pidettiin täällä, joka on nyt myyty ja taas hiljaksiin toiminnassa. Pihalla bongasin myös Niina Niilosaaren pakun). No tuli mistä tuli, testiin oli mentävä kun kotitesti sanoi, että on.

Paikkavaihtoehtoja oli pari ja en ottanutkaan lähintä vaan Udenin kylän. Sillä tammikuussa jo otin lehtijutun talteen, joka vaati kuvamateriaalia Udenissa ja nyt olikin syy mennä sinne. Kaksi kärpästä jne.

Suomenhevonen hevoskastanjan alla.
Kuva on syksyltä, puussa näkyvät piikkikuoriset hedelmät.

Lehtijutussa kerrottiin Anne Frankin puusta. Piilopaikan sisäpihalla kasvoi hevoskastanja, jonka Anne mainitsi kolmesti päiväkirjassaan. Kun talosta tuli museo, puu oli tietenkin osa kokonaisuutta ja näkyi edelleen ikkunasta. Puu oli kuitenkin hyvin vanha ja 2005 todettiin, ettei se ollut enää terve. Niillä main päätettiin kerätä siemeniä ja kasvattaa puun jälkeläisiä talteen.

Alkuperäinen puu, kuva ED lehdestä 12.1.2022

Puulle rakennettiin myös metallikehikko, mutta sekään ei auttanut kun myrsky vuonna 2010 kaatoi puun rakennelmineen. Kasvatettuja kastanjoja on istutettu mm Anne Frank -koulujen pihoille ja Amsterdamse Bos - "keskuspuistoon"(150 kpl). Nykyisin niitä saa tästä läheltä, Sint Oedenrodelaiselta kasvattamolta, ja sieltä lehtijutun versiokin on kotoisin. Ja jutun aihe oli puun istutus Vapautuspuistoon.


Pieni vielä. Kasvattaja ei tietenkään myy puita kenelle tahansa, se kasvaa hyvin suureksi (ks ensimmäinen kuva) joten ei sitä keskivertotakapihalle sopisi istuttaakaan. Paikan tulee olla puun arvolle sopiva  ja miellään julkinen.

Sinne siis testin jälkeen. Tietenkään koronaisena ei kauhesti sovi ihmisten ilmoilla olla, mutta puistopiipahdus onnistui 5m varovälein ja sain kuvat.

Anne kirjoitti viimeisen kerran puusta toukokuussa 1944, ja kertoi sen olevan yltäpäältä kukassa. Piilopaikka löydettiin ja perhe pakkosiirrettiin elokuussa samana vuonna.

Alkuperäinen puu seisoi toisen talon takapihalla eli ei Anne Frank -säätiön tontilla. Netistä en löydä, onko tilalle istutettu jotain. Siitä päättää tietenkin tontin omistaja, ja google mapsistakaan en pysty päättelemään tilannetta.

Kevät tuloillaan.

Mutta jos puuta kaipaa, tervetuloa Udeniin!

Lähde (lehden lisäksi) annefrank.org