Sinterklaaskohua

Pahoittelen hiljaisuutta, on ollut muita huolia. Toisaalta huomasin "tauon" aikana että ihan niin kauheasti havainnoitavaa ei ole. Pari isompaa juttu toki vielä olisi (esim joskus saisin aikaiseksi käydä hevosmaitotilalla) mutta jokapäiväisessä lehdessä yms uutisissa vähemmän. Mikä voi osin johtua siitä että lähes 18 vuodessa olen jo turhan hollannistunut, eikä moni asia ihmetytä enää.

Ns riippusilta trailtehtävänä heppamessuilla Kalkarissa 2021.

Toisaalta olen suht etääntynyt Suomesta, en tiedä mitä "siellä" tapahtuu ja mitä sielläkin on. Esim jo pitempään keräilin materiaalia, että kirjoittaisin hevosten trail-radoista. Kunnens bongasin, että Suomestakin löytyy, perustettukin jo vuosia sitten. Se siitä ihmettelystä. 

No, Sinterklaasia ei Suomessa ole ja siihen liittyvät viimeaikojen ihmettelyt. Hän siis saapui Hollantiin tänä viikonloppuna, pyörii siellä täällä, juhlii 5.12 syntymäpäiviään lahjoja jaellen (yleensä päivänsankari saa lahjoja, mutta Sinterklaas on eri mies) ja poistuu 6 joulukuuta takaisin sinne, mistä tulikin eli Espanjaan.

Saapumista ja lahja-iltaa odotellessa Tvstä tulevat Sinterklaas-uutiset (vrt joulukalenteri). Joka vuosi Sinterklaasilla on kommelluksia, on kartta hukassa tai lahjat tai toivekirjan kirjaimet. Hän saapuu höyrylaivalla ja tänä vuonna ensimmäisissä sinterklaas-uutisissa oli lähes Titanicmainen meininki, sillä lahjalaiva upposi.

Kuvakaappaus ko ohjelmasta, litimärkä Sinterklaas, ED 12.11.2022.

Ja tästäkös somettavat curlingvanhemmat raivostuivat! Nyt meni liian pitkälle! Pirjopetterit traumatisoituvat ja huutoitkevät ja painikoivat. Että saahan jotain jännitystä olla mutta tämä oli liikaa. Opettajatkin paikoin yhtyivät kuoroon - piti askarella sinterklaaskrääsää mutta lapset ihan hajalla sillä eihän hän millään enää pääse tulemaan.

Sinterklaas-uutisten lukijalla neule, jossa lukee chaos eli kaaos. Ohjelmassa on monesti piilovitsejä vanhemmille. Screenillä laiva uppoaa syvyyksiin. (myös ED)

Eikä siinä kaikki. Sillä eilen lauantaina Sinterklaas sitten saapui - ja kävi ilmi että osa matkasta oli taitettu yksityiskoneella. Näinä aikoina! Energiakriisi! Ilmastonmuutos! Lastemme tulevaisuus!

Koskaan ei ole hyvä.

Ps.Tultuaan laivalta maihin Sinterklaas jatkaa matkaa hevosella. Tänä vuonna selkäännousu oli melko haasteellista. Toivottavasti video näkyy. Kiltti heppa!

Face ja insta kieltävät mustapekan

Mainiota! Vihdoin askel oikeaan suuntaan. Uutisissa sanotaan, että siivoavat jopa takautuvasti, ainoastaan informatiiviset saavat jäädä. Eli periaatteessa tämän blogin kuvat täyttävät vaatimuksen (ovathan kaikki mustapekkajuttuni juurikin kriittisiä ja rasisminvastaisia). Tämä ei toki ole insta eikä face mutta tiedätte sitten miksi, jos katoavat.

Kuvakaappaus uutissivulta.

Ylläoleva aukeaa ehkä vain blogia kauemmin seuranneille, olenhan olut suht hiljaa mustapekoista viime aikoina. Taustaa vaikka täältä. Kaikki aihetta liippaavat jutut löytyvät klikkaamalla tagia Sinterklaas reunavalikossa.

Muun muassa seuraavanlaiset kuvat poistetaan, jos kuvassa on:

• Henkilö jonka kasvot on meikillä tai kenkäplankilla mustattu ja on muitakin stereotyyppisiä tunnuksia (huulipuna, kultakorvarengas)
• Perhekuvat joissa esimerkiksi lapsi istuu mustatun Pekan sylissä
• Kuva jonka saatteena sanotaan, että Mustapekka ei ole rasistinen
• Kuva jonka ohessa sanotaan että ennemmin tämä perinteinen kuin nokiversio.

Facebookin lähtökohta ei toki ole hollantikeskeinen vaan maailmanlaajuinen Blackface-esto.

Yllättäen vastustajien ensireaktio oli spämmätä facebook ja insta täyteen mustapekkoja. Alla oikeeistopopulisti geert Wildersin reaktio: Intoleranttien nalkuttavien vasemmistolaisten totalitaarinen valtio on aina vaan lähempänä.

Facebook en Instagram verbieden afbeelding Zwarte Piet.

De totalitaire staat van de intolerante drammende linkse antiracisten komt steeds dichterbij.

Daarom bij deze: Zwarte Piet!#zwartepiet #PVV2021 #Wilders #Wilders2021 pic.twitter.com/CbeXJWHudT

— Geert Wilders (@geertwilderspvv) August 11, 2020

Saa nähdä miten Sinterklaasin saapumisten muutenkaan käy, korona-aikaan. Tänä vuonna jo moni kylä tai kaupunki (myös omani ja viereinen, isompi Eindhoven) on ilmoittanut, että Pekat ovat joka tapauksessa nokipekkoja eivätkä enää pikimustia.

Valkoiset pekat ja musta hevonen

En ole tänä vuonna kirjoittanut Mustapekkarähinöistä, ne kun toistavat itseään. Ainoa hyvä puoli on, että vuosi vuodelta hieman kerrallaan paikkakunnat siirtyvät umpimustista pekoista ns  nokipyyhkäisypekkoihin. Tarinahan on, että eivät ne oli ihonväriltään mustia vaan koska tulevat savupiipusta (itse Sinterklaas ei kuitenkaan mustu ja missä kohtaa savupiippua mukaan tartuu punainen huulipuna, kihara tukka ja kultakorvikset?). Ja puolestamellakoijat alkavat olla aina vaan oikeistolaisempia, viittä vaille uusnatseja tai tappelunhaluisia (jalkapallo)huligaaneja, joihin kansan syvät rivit eivät sitten enää haluakaan samaistua.

Pegida-liikkeen johtaja pidätettiin Mustapekaksi maalautuneena Apeldoornissa Sinterklaasin saapumisen aikana.
Pegida on myös Saksassakin toimiva,  täysin muslimivastainen (ja ulkomaalais-) oikeistolainen liike.

Sinterklaasin pääjuhlapäivään mentäessa, sedän saavuttua eli n parin viikon ajan, TVssä pyörii Sinterklaas-uutiset (Sinterklaasjournaal). Jatkosarja, jossa mukana pientä draamaa lapsille (ehtiikö Sinterklaas ajoissa perille?) mutta myös napakoita näpäyksiä aikuisille juonen sekana piilotettuna. Jo muutaman vuoden ajan Pekat on haalistettu ko tv ohjelmassa. Ja tänä vuonna oli kaksikin hienoa oivallusta:

Ensinnäkin sivallus Mustapekka-mielenosoitusten suuntaan. Mies haluaa mielenosoittaa Pekka Musta -ryhmän nimissä. Kysytään, että siis Mustapekanko puolesta? Ei kun Sinterklaas-makeisia vastaan, ne ovat aivan liian aikaisin kaupoissa! Mistä sitten nimi mielenosoitukselle? Minun nimeni on Pekka Musta, onko siinä joku ongelma??!

Kuvakaappaus ohjelmasta, Pekka Musta räyhää.

Ja kakkosena. Yleensä Sinterklaas saapuu höyrylaivalla, mutta tänä vuonna junalla koska virallisessa saapumiskaupungissa Apeldoornissa ei ole vesistöä. Tämä oli sitten ujutettu uutisten tarinaa, siten, että laivalla ei tultu koska Sinterklaasin uudella hevosella on vesipelko. Vanha Amerigo on eläkkeellä ja uusi ei siis halua laivalle. Mutta oikeasti tämä olikin Pekkojen juoni, sillä uusi hevonen on musta mutta kun Sinterklaasin hevonen on aina valkoinen se maalataan telalla valkoiseksi ja siksi on välteltävä vettä.

Kuvapkaappaus ohjelmasta

Suorastaan nerokas keksintö, apurit mustasta valkoiseksi ja hevonen  toisinpäin! Puoltajien vahva vastalause on, että lapset meenvät sekaisin / juhlat pilalla, jos apurien ulkomuotoa rukataan, Mikä on huuhaata, lahjoja ja karkkeja ne ipanat vain kyttäävät. Ja nyt jo toinen ikoni - hevonen- laitettiin uuteen uskoon. Seuravaksi nais-sinterklaasitar?

Sinterklaas saapui - ja mellakat

On taas Sinterklaasin aika. Jos et muista / tunnista tapausta tsekkaa vanhempi teksti. Anyway, jo muutama kuukausia on taas ollut juttua mustapekoista ja jopa oikeusjuttuja, että ne pitää kieltää jne.

Viime lauantaina hän sitten saapui kyliin ja kaupunkeihin. Ja useimmissa isommissa paikoissa oli mustapekan vastamielenososituksia. Ja vaihtarina joka paikassa myös puolesta, asenteella "älkää puuttuko kulttuuriimme / pilatko lasten juhlaa".

ED etusivu ma 19.11.18. Sinterklaas saapui lauantaina Eindhoveniin ja PSV-jalkapallojoukkueen 'harde kern' eli kova ydin oli mustapekkavastamielenosoittajia vastassa. Mustapekkaa vastaan oli n 15 ihmistä, huligaaneja oli 100, ja ne heittelivät mm kaljatölkeillä (kuinka ollakaan, kalja kuuluu lasten juhlaan) ja kanamunilla. Poliisejakin oli tarpeeksi.

Mustapekan poistamista puoltavat ovat pääosin paremmin koulutettuja, ehkä enemmän maailmaa nähneitäkin, suvaitsevaisempia ja kaikkineen rauhanomaisia vihreitä / vasemmistoa / ympäristö- yms aktiiveja.

Mustapekan puoltajat ovat vielä reippaassa enemmistössä, pääosa holskeista ilman muuta puoltaa. Kuitenkin puoltajista suurin osa myös sallii / ymmärtää mielenosoitukset ja koettaa käsitellä ne lähinnä jättämällä ne huomioimatta, etteivät haittaa juhlaa noin muuten.

Mutta puoltajien puolelle kertyvät myös militantit ja huligaanit. Jotka hakevat paikkaa itseilmaisulle väkivallan kautta, oli kysessä sitten jalkapallomellakat tai mikäs sen kivempaa kuin kayttää tilaisuus hyväkseen ja mellakoida hyvä ja tärkeän asian puolesta viherpiipertäjäkimittäjiä vastaan.

Pajon puhuva kuvakaappaus NU.nl uutissivulta maanataina 19.11 (Suomi-bongaus: on osa Sanoma-konsernia).
4 ensimmäistä videota ovat Sinterklaas-mellakoista: Poliisi estää anti-pekka konfrontaation (=tappelun) Leeuwaardenissa / Zaanstadin saapuminen protesteista huolimatta sujui rauhallisesti / Poliisi pysäyttää anti-mustapekkamielenosoittajien bussin Alkmaarissa / Turvamiehet tarkistavat Sint-saapumisen katsojat.

Ja näin mukava lastenjuhla vaatii kaupungeilta kerta kerralta enemmän poliisivoimia ja valmisteluja, että yleinen turvallisuus on taattu. Jos vastustajille näytettäisiin joku näppärä nurkka, ja annettaisin vastustaa siellä keskenänsä, voi olla että suurin osa Sinterklaasin saapumista katsomaan tulleista ei koko mielenosoitusta edes bongaisi. Mutta juurikin puolestapuhujien - niiden älkää pilastko lasten juhlaa -tyyppien - takia juhlan luonne on muuttunut ja muuttumassa kaikkineen vähemmän turvalliseksi.

Nurinkurista.

Joulupukkikin saapuu Hollantiin

Vuosittain Hollanin lahjanjakaja Sinterklaas saapuu Hollantiin marraskuussa ja poistuu syntympäiviensä (5.12) jälkeen taas. Tämän jälkeen holskit ryntäävät ostamaan joulukuusen ja muutamassa päivässä ollaan jo joulutunnelmissa. Pitää olla ripeä, sillä noin 27.12 joulu jo puretaan pois.

Joulupukki Maastrichtin asemalla viime perjantaina. Kuva L1 radioaseman facebokista, kuvannut Jean-Pierre Geusens. 

Niin nyt ovat keksineet (viime vuonna jo ensimmäistä kertaa), että Joulupukkikin voisi saapua. Maastricht on päättänyt profiloitua Hollannin joulukaupunkina ja sinne pykätään oikein joulupukin kotikin. Nettisivuilla mainitaan jopa Rovaniemi, ja että hirsimökki on suomalainen & Rovaniemen joulupukin kodin mallin mukaan. Hyvä Suomi!

Kuvan taustalla Artekinkin logo, oliskohan Maastrichtissä enemmänkin suomijoulubongattavaa?
Kuva joulupukintalon promo-sivuilta.

Viimevuotisessa haastattelussa todetaan, että joulupukki herättää vähemmän kysymyksiä kuin Sinterklaas (Mustapekkakeskustelu) ja jopa povattiin, että 20 vuoden kuluttua Sinterklaas on mennyttä aikaa. ING vakuutusyhtiön / pankin kyselyn perusteella hollantilaisista 22% antoi lahjoja Sinterklaasina ja 25 jouluna (19% juhlii molempia). Joulu on siis jo piirun verran edellä.

Joulu tuskin on valkoinen, mutta viikonloppuna tuli reilusti lunta.
Piti mennä ratsastuskilpailuihin, mutta sekä autossa että trailerissa kesärenkaat joten jäi menemättä.
Maanantaina olikin taas Hollannin ruuhkaennätys lumen johdosta: 1500 km. 

Näiden joulukuun juhlien luonne on vielä aika erilainen - Sinterklaas on lähes pelkästään lasten juhla ja jouluna lahjoja saavat myös aikuiset. Mutta olisi erikiva jos joulu näkyisi täällä isommin!

Ps hyvää Lucianpäivää! Ei tunneta täällä mitenkään.

Mustapekka ver 2017

Edellinen kirjoitus paikallislehden puolueellisuudesta hieman pohjusti tämänkertaista.

Lähestytään taas Sinterklaasia, 5.12 on juhla ja ko ukkeli on jo saapunut apulaisineen Espanjasta tuomaan lahjoja. Mahd uusille lukijoille linkki aiempaan kirjoitukseen Niin mikä Sinterklaas? Tänä syksynä oli mustapekkakeskustelun puolella ihmeen hiljaista ja ensilaukaus tapahtui oikeastaan vasta virallisena saapumispäivänä, lauantaina 18.11.

Sinterklaas tulin nyt maihin Dokkumissa, syvällä Friisnmaalla missä pääkaupunkiseudun mustapekkahömpötykset kuitataan olankohautuksella. Valkoisella, eli maahanmuuttajavajeisella Friisinmaalla Mustapekka on musta, sanoohan sen nimikin. Ja niin maihinnnousussa ei muita hahmoja näkynytkään.

Kuva SintDokkum facebooksivulta

Jopa mielenosoittajat puuttuivat. Vaan tällepä oli syy - jo viikkoja etukäteen Facebiokissa oli kutsutta kaikki mukaan turvaamaan lasten juhla. Että kokoonnutaan mottoriteille ja tukitaan ne jos mielenosoittajia yrittää paikanpäälle. Vaikka kaksi bussia  tuli poliisisaattueella tuettuna autot menivät motarilla poikittain ja saattue pääsi vasta 30 min myöhemmin liikenteeseen (moniko sint-mielinen lapsiperhe seisoi samssa sumassa, en tiedä).

Tukittu moottoritie, ED 20.11.2017

Ja- kuinka ollakaan Eindehovens Dagblad uutisoi aiheesta pikemminkin voitokkaissa tunnelmissa (saatiinpahan estettyä), eikä ole millään tasolla avoin Pekkojen muutoksella. Päinvastoin, muutama päivä myöhemmin ED (/AD) on haastatellut aukeaman verran silmäätekeviä, pääministeriä myöten, ja kuinka ollakaan kaikki ovat sitä mieltä, että Pekkakeskustelun voisi lopettaa, tai ainakin ko juhlan ajaksi kun lapset kohta mieltävät Sinterklaasin liittyvän vain vihaisiin aikuisiin.

ED 23.11.2017

Jo tämä - minun nähdäkseni rasistisen / stereotyyppisen - perinteen tukeminen on riitävä syy lopettaa tilaus kunhan (maksettu) vuosi on ohi. Kahtotaan.

Niin mikä Sinterklaas?

Sinterklaas on jo parissa jutussa vilahtanut, lähinnä mustapekkakeskustelua sivuten. Vaikka viime kirjoituksessa väitin, etten ehdi Sinterklaasin saapumista katsomaan, aikataulut menivät loppupeleissä ihan putkeen ja olin kuin olinkin joen varressa. Joten saapumiskuvat Haarlemista 13.11.2016, mukavan harmaa päivä.

Sinterklaas (joka nimen perusteella lienee sukua Santa Clausille eli joulupukille, eikun wikipedian mukaan homma on toisinpäin, Santa Claus perustuu Sinterklaasiin eli pyhään Nikolaukseen) asuu Espanjassa (viisas valinta vs kelit esim Korvatunturilla) ja saapuu Hollantiin marraskuun puolivälissä. Hän pyörii sitten kylillä ja ostoskeskuksissa, ja saapuu joka kuntakeskukseen erikseen, minne sitten mennään lasten kanssa katsomaan.

Porukka tupeksii (myös joen toisella rannalla)

Jos mahdollista hän saapuu höyrylaivalla, mutta tarpeen mukaan myös autolla tai muulla kulkuvälineellä (ihan joka paikassa ei ole vettä). Isommissa saapumisissa on hevonenkin mukana, pienemmissä pärjätään ilman.

Laiva saapuu Spaarne-jokea pitkin.

Nykyjuhlan malli perustuu  opettaja Jan Schenkmanin vuonna 1850 julkaistuun kuvakirjaan Sint Nicolaas en zijn knecht (Pyhä Nikolas ja palvelijansa), jossa kuvaillaan sekä höyrylaiva, mustapekat että hevonen. Nykyisin hevonen on vakoinen, alkuperäisessä kirjassa ruunikko.

Sinterklaasilla on iso kirja, minne kirjataan hyvät ja huonot teot. Entimuinoin uhkailtiin, että jos lapset eivät ole kilttejä Mustapekka vie ne säkissä mukaan Espanjaan.

Sivut yllämainitusta kirjasta, Lähde: http://www.hetoudekinderboek.nl/archief/BomNikolaas/BomNikolaas.htm

Palvelijan vaatetus on hillitympi kuin nykyisin

Lapset säkkiin

Jännityksellä odoteltiin - minkä väristä Pekkaa pukkaa? Nu mustiahan ne olivat, kaikki. Kahdestasadasta Pekasta parillakymmenellä oli kukkia maalattu hieman poskeen, siinä se. Harmi, vuosi-pari sitten oli enemmän yritystä, nyt palataan aikalailla vanhaan.

Kukkapekoilla on pientä sotkua naamassa ja havaijilaiset leit (kukkakranssit) kaulassa.

Sinterklaasiin kuuluu myös jokunen laulu. Ei niin vahvasti kuin joululaulut, niitä ei radiossa tai kaupoissa soiteta, mutta lapset laulavat, mm ukkelia odotellessa laulatettiin. Olletikin, jos Sinterklaas käy kotona sille myös sopii laulaa - Sinterklaaseja vuokrataan siinä missä joulupukkeja kotikäynneille Pekan kanssa.

Saapumisen ja lahjaillan välillä lapset vielä laittavat kengän esille kotona, yleensä siinä on porkkana Sinterklaasin hevoselle tai esim piirustus Sinterklaasille. Kenkä jätetään savupiipun tai ikkunan luo. Aamulla kengästä löytyy sitten namia, marsipaania, pikkulahja tai suklaakirjain.

Eri sortin suklaakirjaimia

Kenkiä saa jättää myös mm ruokakauppoihin, jotka sitten muistavat lapsia jollain pikkulahjalla. Aiempina vuosina oli isoja kenkätelineitä, nyt jouduin jopa hieman kiertämään, ennenkuin löytyi kuvattava. Ehkä ruokakaupat ovat hieman poistaneet ko lahjontamallin. Sen sijaan isoimmalla kauppaketjulla, Albert Heijnillä, on tänä vuonna "hyväpussi"-kampanja (goedzak): täytä pussi vanhoilla leluilla ja ne jaetaan sitten tarvitseville (vähävaraisille), että kaikki saavat lahjoja.

Tässä näemmä jo lahjoja laiteltu. Ja kenen lapsella on isot Doctor Martensit?

Varsinaiset lahjat jaetaan sitten Sinterklaasin syntymäpäivän aattona. Sinterklaas on Hollannissa paljon suurempi juhla kuin joulu, vaikka 5.12 ei edes ole vapaapäivä. Tarpeen mukaan lahjailta sitten välillä suunnitellaan jo aiemmin eli tänäkin vuonna moni perhe juhlinee jo edeltävänä viikonloppuna. Sinterklaas on lasten juhla ja lahjoja jaetaan lähinnä heille (ja paljon!). Aikuisten lahjat ovat ennemmin vitsejä tai kepposia. Ja Sinterklaasillallinen ei ole mikään sen kummempi juhla-ateria.

Aikuisten lahjoilla on nimikin, surprise, joka laustutaan hollantilaisittain syrpriise ja jonka idea on, että lahja näyttää joltain ihan muulta kuin mitä se on. Täällä linkissa ideoita, joten ennen ko iltaa askarrellaan viikkotolkulla. Myös riimittely kuuluu asiaan. Lahjan saajalle tehdään - yleensä pikkuilkeä - runo joka sitten luetaan jakotilaisuudessa. Runoja löytyy toki netistäkin pilvin pimein - usein ne ovat 3-5-säkeisiä, eli suht pitkiä.

Erilaisia lahjapakkauksia.

6.12 Sinterklaas sitten palaa Espanjaan. Viime vuonna järjestettiin muutama pienimuotoinen paluujuhlakin, mm autistisille lapsille homma on sitten selkeämpää (hän tulee => hän menee). Samoin 6.12 siivotaan sinterklaaskoristeet. Kiirettä pitää kun uusitaan liikkeiden ikkunat ja ostetaan joulukuuset. Joulukuusi pystytetään samantien mutta mm tonttukoristeita tällä ei ole, koko tonttu-käsite on tuntematon. Eikä joulukalentereita, koska joulukuun eka viikko menee vielä ihan muissa merkeissä. Eikä adventeistakaan ole yleisesti puhetta, en tiedä onko uskovaisilla? Saati Luciasta.

Jouluna ei jaeta pahemmin lahjoja, ehkä 1/nenä ja ehkä lähinnä aikuisten kesken. Sen sijaan jouluna ollaan muuten juhlavampia ja syödään juhlaruokaa, sukuloidaan yms. Myöskään mitään vakioruokaa ei ole, eikä vakioleivonnaisia. Vapaitakin on vain kaksi.

Jouluinen kuvituskuva

Nyt tähän jouluttomuuteen on niin tottunut, että melkein hämmästelin viime viikolla joulupukkia Portugalilaisessa ostoskeskuksessa. Vaikka muu Eurooppa aloittaa jouluvalmistelut noin lokakuussa, täällä siitä ei näy vielä mitään. Mikä on harmi.

Itse aloitan joulunvieton (koristelun) kyllä jo joulukuun alussa. Tai kuten tänä vuonna - toukokuussa. Tosin näytin lähinnä Mustapekalta, koska ratsastukypärän lippa varjostaa kasvot. Ja koska heppakin on valkoinen, Sinterklaas olisi ehkä sopinut paremmin.

Hyväntekeväisyysnaamiaisratsastus.

Siinä sivussa mustapekkakeskustelu jatkuu. Tällä viikolla turvallisuus- ja oikeusministeri Van der Steur julkaisi virallisen kirjeen, jossa linjasi, että Mustapekan tulee seurata aikaansa. "Hallitus tunnustaa, että Mustanpekan tulkinnat voivat paikoin johtaa negatiivisiin stereotypeerauksiin".  Kun lausunto tuli julkisuuteen ministeriöissä syttyi paniikki (sanavalinta paikallislehdestä). Van den Steur oli tsekannut kirjeen muutaman ministerikolleegan kanssa, mutta esim saman puolueen (VVD) pääministeri Rutte ei ilahtunut. Hän ei halua hallitustason puuttuvan Mustapekan ulkonäköasiaan ja hänen ministeriönsä vaatikin, että Van der Steur laati uuden kirjelmän, jossa pehmensi linjaustaan. Lisäksi pääministeri ilmoitti olevansa itse Mustanpekan ystävä.

Moisen "paniikin" taustalla lienevät myös maaliskuun tulevat vaalit. Tosin pääministeri Rutte on aiemminkin puolustanut Mustapekkaa nyky(mustassa) muodossaan.

Mustapekkapäivitys

Jännitys tiivistyy, minkä värisiä ovat Haarlemin 150 Pekkaa sunnuntaina? Tai virallisen Sinterklaassaapumisen Pekat Maasluisissa lauantaina? Valitettavasti eilinen Sinterklaasjournaal ei kauheasti auttanut asiaa, ohjelmassa esiintyi sekä valkoisia että mustia Pekkoja, mutta ohjelmantekijä on ilmoittanut, että varsinainen linjanveto selviää vasta kolmannessa jaksossa.

HD 10.11.2016 / Kuva Sinterklaasjournaalista/NTR

Siinä sivussa ongelmaa koetetaan kiertää kaikin keinoin. Esimerkiksi Haarlemin lehden Sinterklaas-värityskuvassa Pekat ovat kätevästi selin.

HD 10.11.2016

En ole koskaan mennyt katsomaan Sinterklaassaapumista, vaikka se jollain tasolla tavoitteena onkin - esiintyyhän siellä hevonenkin. Nyt, laatublogin hyväksi, paikallaolo olisi suotavaa. Valitettavasti olen kuitenkin viikonlopun reissussa, joten aiheesta raportointi tapahtunee paikallislehden avulla.

Mustapekkakeskustelu 2

Toukokuussa kerroin jo hieman taustaa Hollannin joulunalustraditiolle. Sinterklaas (joka lienee samaa sukujuurta kuin Santa Claus eli Joulupukki) saapuu Hollantiin marraskuun puolivälissä ja lähtee syntymäpäivänsä jälkeen 6.12 takaisin. Syntymäpäivänään 5.12 hän kiertää Hollannin kodeissa avustajineen ja jakaa lahjoja. Laitan tuotapikaa vielä pienen infon Sinterklaasin juhlallisuuksista ja traditioista.

Mutta palataan jo alkukesästä alkaneeseen Mustapekkakeskusteluun. Sinterklaasin apulainen on nimittäin vanhastaan paašin asussa huseeraava, hoonoa hollantia puhuva ja naamastaan mustattu hahmo. Jonka ulkonäköä selitellään savupiipulla, tai puolustellaan perinteillä (lapset pettyvät!), mutta joka ulkomaalaisen silmiin muistuttaa erehdyttävästi tummaihoisen karikatyyriä, esimerkiksi orja-ajan kamaripalvelijaa.

Kuva Wikipediasta, kuvannut: Looi

Hiljaksiin asenteet muuttuvat, vaikka edelleen paljon kuulee kommenttia, että ulkomaalaisten ei pidä puuttua Hollannin perinteisiin. Vielä pari vuotta sitten Hollannin pääministeri Mark Rutte tokaisi, että "Mustapekka nyt on musta. Ei ole pääministerin asia muuttaa tätä seikkaa", mutta tänä vuonna myös politiikka on mukana muutoskuvioissa ja mm varapääministeri Lodewijk Asscher on kuullut eri tahoja asian tiimoilta.

Parina viime vuotena Mustapekka on jo poistunut muutamista supermarketeista. Joko Pekat kuvataan varjosiluetteina taikka käytetään vain Sinterklaasia kuvitukseen.

Suklaakirjaimet kuuluvat Sinterklaas-perinteeseen.
Ylärivissä tämän vuoden siluettimalleja, alarivissä samojen merkkien parin vuoden takaiset pakkaukset.

Lokakuun lopulla tuli sitten ensimmäinen oikeasti isompi linjanveto - RTL televisiokonserni ei enää näytä / käytä Mustapekkoja. Koska kyseessä on mainos-tv, mustapekkamainokset sallitaan vielä tänä vuonna (koska ilmoitus tuli myöhään ja mainokset on jo tehty) mutta ensi vuodesta RTL:n kanavat ovat Mustapekkavapaita. He valitsevat vaihtariksi Savupiippupekan, jolla on nokea naamassa. Tosin hahmoa tullaan jatkossa kutsumaan ihan vaan Pekaksi.

Sinterklaasin ja Pekkojen virallinen - televisioitu - saapuminen Hollantiin on lauantaina 12.11. Sunnuntaina 13.11 Sinterklaas saapuu Haarlemiin. Ja nyt onkin Haarlemilla tenkkapoo, millaista Pekkaa pitää laittaa peliin. Haarlem on suht vanhoillinen kaupunki eikä taatusti ota mitään omia aloitteita asiassa, mutta mikä tulee olemaan valtakunnallinen linjaus?

Haarlemin paikallislehdessä pohditaan 28.10 puolen sivun verran Pekan ihonväriä.
Onko se vähemmän ruskea vai ei? (hassu sanavalinta, nyt jo vältetään sanaa musta).

Onneksi Sinterklaas-uutiset, tv-ohjelma lapsille (vrt joulukalenteri), alkaa jo 9.11 ja tulee esittelemään tämän vuoden valinnat. Pari vuotta sitten heillä oli jo Nokipekkoja, viime vuonna kuitenkin vielä palasivat vanhaan umpimustien Pekkojen muodossa. Sittemmin muutamakin pääosanesittäjä on vetäytynyt ohjelmasta (ks edellinen kirjoitus, linkki tämän tekstin alussa), mikä varmasti on laittanut ohjelmantekijät ajattelmaan asiaa tarkemmin. Kyseinen ohjelma ei kuitenkaan puhu eikä pukahda suunnitelmistaan ja Haarlemin ei auta kuin odottaa mitä töllössä näkyy ja soveltaa omat suunnitelmat sen mukaan.

Tietenkin aihe taas myös nostattaa tunteita, tällä sivulla käsketään boikotoimaan RTL:ää, sekä Jumbo ja Xenos-kauppaketjuja. Myöskin paikallislehteen mahtui useamman kirjeen verren mielipiteitä. Mm. että Savupiippupekka on ainakin ihan typerä, eihän nykytaloissa edes ole savupiippuja!

HD mielipidesivu 28.10, kuvituskuvana RTL:n savupiippupekka.
Vas: Musta Pekka ei ole rasismia
Savupiippupekka on jo vanhentunut
Mustapekan pitää olla tunnistamaton
sekä: Jalkakäytävä on jalankulkijoille

Lisäksi usein käytetty argumentti on, että Pekkojen pitää olla tunnistamattomia. Jos naamalla on pari nokiviirua naapurin Jamppa-setä erottuu heti (Lapsen juhlat pilalla!), kun taas naaman mustaaminen tekee kasvoista tunnistamattomat. (Kokeile, toimii, itse olin kerran paikalla työpaikan häpeningissä enkä tunnistanut mustattua lähityökaveria).

Nyt vaan silmä kovana seuraamaan, mitä 9.11 julkistetaan.

Mustapekkakeskustelu 1

Joulukuuhun on vielä kivasti aikaa, mutta jo nyt Mustapekkakeskustelu kuohuu.

Hollannin joulupukki on Sinterklaas (lienee sukua Santa Clausille). Hänen syntymäpäivänsä on 5.12 (perustuen vanhaan pyhimykseen) jona päivänä hän jakaa lahjoja lapsille. Pari viikkoa ennen ko päivämäärää hän saapuu höyrylaivalla, joka on suuri (lasten)tapahtuma Hollannissa. Vuosittain valitaan saapumiskaupunki, jonka juhlallisuudet (mm perinnelauluja) lähetetään suorana televisiossa, pormestari on paikalla jne. Lisäksi samana tai seuraavina päivinä Sinterklaas sapuu suurinpiirtein joka kylään ja kauppakeskukseen erikseen, minne isät ja äidit kuskaavat jälkikasvunsa sankoin joukoin.

Sinterklaasilla on punapainoitteinen puku ja valkoinen parta, eli muistuttaa jossain määrin Joulupukkia. Sitävastoin Sinterklaasin avustajat eivät  muistuat tonttuja pätkän vertaa. He ovat mustia neekeripalvelijoita.

Sinterklaas ja apurinsa. Lähde: Wikipedia

Apurien nimi on Zwarte Piet eli Mustapekka. Heidän asunsa muistuttaa keskiajan kuninkaita palvelleiden hovipoikien asuja, kasvot ovat mustat (mustataan, Mustapekkaa esittää yleensä valkoihoinen), huulet punaiset, korvissa kultakorut ja tukka kihara. Urpompi voisi kuvitella, että tässä viitataan mustien orjamenneisyyteen, tai vähintääkin luodaan mustan ihmisen karikatyyri.

Näin ei kuitenkaan ole, jos perinteen puolestapuhujia on uskominen. Kasvot ovat mustuneet apurin tullessa savupiipun kautta! (Ja tukka kihartui kuumudessa? Ja sukissa oli silikonipinta että pysyivät valkoisina?)

Ulkopuolisen (ulkomaalaisen) silmiin perinne on käsittämätön ja ajastaan jäänyt. Käytännössä, kun Mustapekat taas poukkoilevat kaupungilla, koen myötähäpeää. Hollantilaiset puolustelevat, että kysessä on lasten juhla. Eiväthän lapset edes tajua mitä rasismi tarkoittaa. (Eivät. Mutta mitäs sitten kun Emma 3vee tokaisee äidilleen, käytyään Sinterklaasin saapumista katsomassa ja nähdessään kotimatkalla mustan pikkupojan "Kato äiti, Mustapekka!" "Ei, kultaseni, se on naapurin Jamppa". Vaikka lapsi ei tosissaan rasistoisi, Sinterklaasaikoihin monia mustia lapsia kiusataan kutsutaan kouluissa Mustapekoiksi jne.)

Mustapekka ja Capelle aan den IJsselin pormestari 2013, Wikipedia / Wouter Engler

Mutta eihän lasten juhlaa saa pilata! Ja jos typerät ulkomaalaiset [turistit] järkyttyvät, pysykööt kotimaissaan. Tämä on Hollantilainen traditio, ja sellaisena pysyy (ja päälle pari tappouhkausta).

Onneksi viime vuosina puhaltavat uudet tuulet. Keskustelua en joka vuosi enemmän ja mm monet suuremmat kauppaketjut ovat jo poistaneet Mustapekan mainosmateriaaleistaan (tulos: facebook ylikuumeni). Suuri askel oikeaan suuntaan oli YK:n tuomitseva lausahdus viime vuoden elokuussa. Tällöin Goudan Sinterklaassapumisessa nähtiin mustien seassa jo juustopekkoja ja siirappivohvelikeksipekkoja, ja muuallakin maassa mm sateenkaaripekkoja (eli eri värisiä).

Vohvelipekka Goudassa 2015 Lähde: Volkskrant /ANP

Sinterklaasin matkattua kotimaahansa 6.12 on ollut hiljaista. Kunnes viime viikolla keskustelu taas alkoi, sillä johan joulukuu lähestyy (tulisi ensin edes kesä...). Ensimmäinen avaus oli jokavuotisten Sinterklaas-uutisten pääpekan näyttelijän lopettaminen. Kyseinen ohjelma on virallinen Pekkalinjaus ja lisäksi syksyn katsotuimpia lastenohjelmia (vrt television joulukalenteri). Vapaasti suomentaen AD:n nettijutsua: "Alan olla kyllästynyt jokavuotiseen keskusteluun, Mustapekan näytteleminen ei ole enää kivaa. 2014 ohjelmassa oli selkeästi uusia tuulia ja muutamalla Pekalla oli vain nokiviiruja kasvoissaan, mutta 2015 ohjelma oli taas vanhoilla linjoilla. Mielestäni ohjelmantekijän tulisi kuunnella yhä laajempaa vaatimusta muuttaa Pekan ulkonäkö".

Ja lauantaina lehdessä olikin etusivulla juttua 150 holskijulkkiksen allekirjoittamasta kirjeestä ohjelman tekijöille. Kirjeessä kysytään mm josko "monikulttuurinen yhteiskunta enää kestää moista stereotyyppistä kuvausta tummaihoisista".

HD 28.5.2016

Lehden mukaan kirjeen ajoitus on osuva, juuri samana päivänä tämän vuoden saapumispaikkakunnan - Maassluisin - pormestari oli ilmoittanut, että heidän kaupunkiinsa rantautuu mustia ja tummanruskeita Pekkoja. Ohjelmantuottajan reaktio seuraa tänään (maanantaina).

Omakohtaisesti voin vielä mainita työpaikkaruokailukeskustelun viime perjantaina. Tuli puhetta, että mustapekkakeskustelu on jo taas alkanut (hohhoijaa, sanoo Holski). Johon minä, että hyvä vaan, onhan se ihan luokaton traditio. Tuli turpiin. Ai jaa, sitten varmaan pitäisi eläinsuojelijoiden ryhtyä toimiin Joulupukin porojen puolesta, kääpiöapulaisista puhumattakaan. Kuka niiden asiaa ajaa?! Ja räkäiset naurut päälle. Tämä siis ihan asiallisen tason koulutuksen nauttineilta - ja paljon matkailleilta -  ihmisiltä.

Perinteen ainoa hyvä puoli: Sinterklaas ratsastaa valkoisella hevosella.

Schiedam 2009, Wikipedia / Sander van der Wel.