keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Kellonvalajien mailla

Kylässäni seisoo monumentiksi julistettu rakennus heti idästä sisäänajaessa - kellovalimo Petit & Fritsen. (Kello on tässä kohtaa kirkonkello jne). Rakennus on vuodelta 1906 mutta yritys on (oli) Hollannin toiseksi vanhin, vuodelta 1660!

Valimo ja paikallisliikennettä

Petit & Fritsenillä oli Hollannin suurin, ja loppuaikoina ainoa, puulämmitteinen valu-uuni. Valitettavasti kelloja ei rakennuksessa - tai sen takana olevissa halleissa - enää valeta. Sen sijaan paikalla on mm pienpanimoja ja muuta pienyrittäjyyttä.

Valimon sisäpuoli, puu-uuni. Lähde NRC kuva Rien Zilvold.

Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on purkaa hallit ja rakentaa asuintoaloja. Satelliittikuvassa näkyy ratsastuskenttä ja kävelykone, jonkin aikaa luulinkin, että isossa hallissa olisi joku isompikin (kilpa)talli. Tietenkin menin sitä sitten kerran tutkimaan, mutta olikin vain parin hepan kotitalli, käypäsillä fasiliteeteillä (kävelykone). Halli ei siis liity talliin.

Bierbrouwerij Laarbeek on Laarbeekin pienpanimo ja osoittaa yläkuvan rakennusta. Rasti on parin karsinan talli, ilmeisesti nurmikot myös heppa-aitauksia. Olletikin vanhan valimon vieressä Fritsenin perheen koti, jonka takana piha & talli. Perhe omistaa maan ja rakennukset edelleen, vain yritystoiminta myytiin. Myös isossa hallissa merkittynä pienpanimo, ne kukoistavat Hollannissa(kin).

Mutta asiaan, piti kirjoittaa kellonvalajista. Tämän Petit & Fritsenin osti  Astenissa (lähikylä) sijaitseva Eijsboutsin valimo vuonna 2014. Eijsbouts valmistaa edelleen kelloja Petit & Fritsenin tunnunksenomaisella koristelistalla, joten merkki ei ole täysin kadonnut. Eijsboutsin historia on hieman lyhyempi, vuodesta 1872. Yritys on nykyisin maailman suurin kellojen valmistaja eikä mikään turha tekijä. Sillä miksi kirjoitan näistä juuri nyt?

ED 16.4, ala oik kelloista juttua ja mainitaan Eijsboutsin valimo Astenissa.
Siksi, että Notre Damin suurin kello on Eijsboutsin valama. Kellot uusittiin vuonnan 2013 ja siitä lähin se on roikkunut etelätornissa (lehden piirroksessa oikea torni). Niinpä tulipalon jälkimainingeissa jännitti oliko kello säilynyt. Kyllä se lämpöä kestää, mutta jos se jäähdytetään liian nopeaan (sammutusvesi) siihen voi tulla halkeamia. Kello painaa 6000 kiloa ja on halkaisijaltaan 1,7 metriä.

Kello ennen torniin nostoa. Kuva täältä ja muutenkin lisää kuvia aiheesta.

Pääsiäislauantaina tuli onneksi tieto, että selvisivät.

ps Pepin sijaan rahaa voi laittaa Notre Dameenkin. Ja laitoin.


perjantai 19. huhtikuuta 2019

Peppi-kokoontumisajot

Jovain, onnistuivat ne! Tosin huijasin viime kirjoituksessa, tapaaminen ei ollut Amsterdamissa vaan Rotterdamissa. Ja taas Peppi seurueineen sai kaksi aukeamaa paikallislehdessä, hassua että hän (onko Peppi hän vai se vai hahmo?) saa näinkin paljon huomiota täällä.

Rahaa oli kerätty reissuksi asti ja vielä jäi jaettavaksi.

ED 13.4.2019: Pepin seikkailut Hollannissa.

Pärillä (ex-Tommy, 61v) on pullat parhaiten uunissa, myytyään markkinoitifirmansa 7 vuotta sitten hän jakaa aikansa Portugalin ja Espanjan huviloiden välillä. Hän ei koskaan halunnutkaan aikuisena näyttelyjäksi ja muistelee Peppi-aikoja positiivisena kokemuksena. Satunnaisesti hänet tunistetaan, ja siitä hän on vain iloinen.

Itse Peppiä näytelleelle Ingerille Peppi on ollut pallo jalassa ja enemmän tai vähemmän estänyt muut näyttelijänroolit kun hänet aina vaan yhditettiin Peppiin. Pärin myhäillessä Rotterdamilaisen hotellin aulassa näytetyille videoille Inger kääntää päänsä pois. Hän saa edelleen fanipostia, jonka kertoo lähinnä ahdistavan. Jo 50 vuotta sama rooli vainoaa, ja hän harkitsi tämänkin tapaamisen jättämistä väliin. Nykysin hän näyttelee patologia saksalaisessa dekkarissa, mutta se ei kiinnosta ketään.

Maria (ex-Annika) kuuntelee ihmeissään, häntä ei kukaan ole vuosiin tunnistanut tai muutenkaan vainonnut. Maria muutti varhain Espanjaa, oli naimisissa ja sai lapsen. Hän työskenteli mm sairaanhoitajana mutta joutui lopettamaan polvivaivojen takia. Työn loputtua paino alkoi nousta ja nyt saatava raha tuleekin hänelle eniten tarpeeseen - vihdoin hän voi mennä mahalaukun pienennysleikkaukseen. "Välillä suututti, kun näin Pepin taas televisiossa, eikä minulle maksettu siitä mitään".

ED 16.4.2019

Juttu oli alunperin lauantain lehdessä ja jo tiistaina oli vielä jatkoa. Marian tarina oli koskettanut lukijoita ja lahjoituksia oli kertynyt lisää, monet Marialle korvamerkittyjä. Keräys jatkuu huhtikuun loppuun asti, joten sinne vaan jos siltä tuntuu. Onhan se tottakin, että tuntuu tylyltä, etteivät näyttelijät saa(neet) korvausta silloiseen maailmanaikaan.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

300s postaus liittyy Bemariin ja pissataukoon

Heikosti kävi näätsen. Auto hetkeksi tienlaitaan kun tuli hätä ja no, sinne vieri.

Eindhovens dagblad 10.4.2019.

tiistai 9. huhtikuuta 2019

Kukon juhla

Jaaha. Hollanti on pullollaan idoottimaisia eläinrääkkäysperinteitä. Suuri osa on jo torpattu, kuten Amsterdamin ankeriaanveto (elävä ankerias sidottiin naruun kanavan yli ja alisoutajien piti vetää se poikki) tai Limburgin hanhenveto (sama idea, tavoitteena pää irti, vasta viime vuonna vaihtoivat keinohanheen, jokunen vuosi aiemmin sentään kuolleeseen), toki periaatteessa jopa ketunmetsästyksen tai härkätaistelun voi laskea samaan kastiin: hupailua eläimen kärsimyksen kustannuksella.

Siellq on kukko. Kuva täältä, mario Miskovic 

Viimeisin havainnoimani ei onneksi tapa eläintä, mutta ei se nyt ole ainoa hyvinvoinnin merkki. Että pysyy elossa. Schiermonnikoogin saarella juhlitaan helluntaina hedelmällisyyttä tuuppaamalla kukko koriin pylväännokkaan ja se on siellä 3 päivää 18m korkeudessa. Tavan nimi on kallemooi, siitä on todisteita jo 1400-luvulta ja (olevinaan) juuret Norjassa.

Kuva täältä.

Tästä oli oikeusjuttu ja (ED 28.3) oikeus päätti, että kysessä ei ole eläinrääkkäys, kukolla on syötävää ja juotavaa ja nykyisin sitä voi jopa seurata veppikameralla. Eihän se kuole, joten...?

torstai 4. huhtikuuta 2019

Maikkeli jalustalta

Leaving Neverland näkyi Suomessa eilen tiistaina, ja samana päivänä Michael Jackson nostettiin jalustalta ja kuljetettiin pois. Kaikessa hiljaisuudessa, kuten lehti kertoo.

Hieno oli.
Kyseessä on blogissa jo aiemmin seikkaillut HIStory kiertoeen muisto, jonka osti paikallinen McDonald's- yrittäjä. Tarkemmin taustaa täällä. Kyseinen MacDonald's sijaitsee Bestissä, kaukana Haarlemista mutta alle 30 km nykykodista, joten olen sen viime aikoina sillointällöin bongannut. Heti muuton jälkeen piti remontoida ja oli usein asiaa rautakauppaan, tämä Mäkkäri sijaitsee rautakaukappa- & huonekalualueella.

Koska kysessä paikallisasia, patsaan poisto ylitti myös paikallislehden uutikynnyksen.

ED 3.4.2019, yläkulman kuvassa tyhjä kohta, johon jo parkkeerattu punainen auto (Michael vei 2 parkkipaikkaa).
Otsikko on sama kuin blogilla, voetstuk = jalusta.

Dokkari näytettiin täällä jo kuukausi sitten, ja silloisissa haastatteluissa yrittäjä vielä sanoi antavansa patsaan olla. Ilmeisesti McDonald's (Hollanin) johdon puolelta on sitten kuitenkin tullut vaatimus poistaa se. "Olemme perheravintola ja haluamme että nuoret ja vanhat voivat ruokailla ravintoloissamme mukavasti ja hyvilla mielin" sanoo McDonald'sin tiedottaja.

Patsas on lahjoitettu Hollannin Jackson-fancubille, tiedä sitten minne saavat sen vielä pystytettyä vai saavatko.



Itse olen maltillinen Maikkeli-fani, vanhat kipaleet ovat loistavia ja innolla nimesin jopa Haarlemin historiallisen sillan Michael Jacksonin mukaan. Kuitenkin dokumentti on vaikuttava ja valitettavasti minulle tuli tunne, että totta. Radiosoitto on hyvin vähäistä jos ollenkaan ja jos satunnaiskappaleen bongaa assosiaatio on jo aivan eri, musiikillisen neron sijaan tulee muuta mieleen. Harmi.

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Glyfosaatin viljely

Hiphei ja aprillipäivää ("vietetään" myös täällä). Päivän juttu on kuitenkin totta ja vähemmän hupaisaa kaikkineen.

Hollanti on tehotuotannon maa. Sioista oli jo juttua, mutta nykyisin kun asun "maaseudulla" voin havainnoida mutakin alueita. Kuten kevätkylvöjä.

Vihreää, kuvattuna maaliskuun lopulla.

Koska talvi ei ole kovin kummoinen (vaikka lunta tulisi, se lojuu viikon pari maksimissaan ja routaa ei ole, korkeintaan pientä pintajäätä, sitäkin sen viikon-pari) pellot pysyvät vihreinä. Monesti sadonkorjuun (maissi tai vaikka peruna) jälkeen pelto kasvaa vielä ruohoa tmv. Tietenkin kasvu tyrehtyy alle 10-15 asteessa, mutta kuitenkin. Keväällä kun pitäisi kylvää pelto on jo vehreä.

Paikoitellen havainnoin, että ko ruoho ihan vaan kynnetään peltoon. Mutta usein se ensin tapetaan - ettei se voi lymyillä oikean kasvuston kiusana? Ja tämä tapahtuu glyfosaatilla (tunnetuin markkinointinimi RoundUp). Alta aikayksikön ruoho kellastuu ja kuolee. Jonka jälkeen se voidaan tuotapikaa kyntää peltoon ja glyfosaatti on maakosketuksissa lopulta nopsaan neutraali, eli kovin kauaa ei tarvitse odotella, että voi jo viljelläkin.

Kuvassa näkyy selvänä glyfosaatin raja. Glyfosaatilla tapettu ruoho on keltaoranssimpaa kuin muutenvaan kellastunut. Vrt alla.
Itsekseen kuollut heinä on harmaampaa, lisäksi ohessa myös vihreää kasvustoa. Glyfosaatti tappaa kaiken.
Vihreänä kynnetty.

Sama pelto kuin kellastuskuvassa, glyfosaattikynnetty.

Nämä keltaiset pellot kyllä tökkäävät silmään kaupunkilaisen ympäristö (&ruoan puhtaus) -intoilijan maisemissa esim tallille polkiessa. Että onko pakko? Juuri pari päivää sitten ko aine todettiin taas kerran syöpääaiheuttavaksi. Kuitenkin aineen tuottajan tutkimukset (ja muutama muukin) sanovat muuta. Aiheesta onkin jo vuosia keskusteltu ja toistaiseksi vahva maatalouslobbaus on blokannut kiellon voimaanastumisen.

Suomi-wikipedia väittää, että aine olisi Hollannissa jo osin kielletty, mm yksityisihmisiltä. Näin ei kuitenkaan ole, aineen käyttö on kielletty vain joltain kaupungin rikkakasvintorjujilta, ja niilläkin pl junaradat ja lentokentät. Kotonassa saa suihkia rauhassa (ja ostaa puutarhakeskuksesta), ja samoin maataloudessa. Kotipuutarhat käyttävät n 5% koko käytöstä.

Osin glyfosatisoitu (miksiköhän ei kokonaan?)

Aineen puolestapuhujatkin puhuvat luonnon puolesta. Esim pesivien lintujen. Blogissa sipulinviljelijä vertailee bio-viljelyä ja omaansa. Muutaman suihkutuksen taktiikalla lintuja ei häiritä (laskelman mukaan laskeuma glyfosaattia tai klooria munien päälle on häviävän pieni, kuitenkin sama laskeuma tappaa (rikka)ruohon?), kun taas bioviljelijän haralla ja käsivoimin useampaa otteeseen suoritettu kitkentä kyllä karkoittaa pesäntekoaikeiset linnut tuotapikaa.

Ja eihän aine ole Suomessakaan kielletty. Ilmeisesti ei käytetä samalla tavalla näin keväisin, sen sijaan pellot putsataan  jo syksyllä.  MTKn kirjoitus puoltaa glyfosaatin käyttöä: "eloperäisen maan muokkauksen rajoittaminen on paras keino maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentämiseen". Eri syy mutta sama idea kuin sipulinviljelijällä - vähemmän muokkausta kun suihkii turhat pois.


Prosessin puollivälissä vielä vihertää.

Koetin tutkia tilastoja, jotta voisin sanoa faktaan pohjautuen, että Hollannissa käyttö on suurempaa. Mutta internet / google ei nyt ole kovin avulias. Joku lähde löytyi, joka kertoo ruokien torjunta-ainejäämistä, siinä Hollanti on tuplaten vs Suomi, mutta toki koskee muitakin aineita kuin glyfosaattia.

Sen sijaan viljelyspinta-alat vs käyttö antavat jopa tuloksen, että Suomessa glyfosaattia käytettäisiin 4x enemmän kuin Hollannissa! Tähän en (suostu) usko(maan), joten kommentteihin sopii laittaa vasta-argumentteja / lähteitä. Omat laskelmani perustuvat pelto-pinta-alaan, Suomessa  (piirun alle 2 miljoonaa ha, lähde) Hollannissa (1,85 miljoonaa ha, lähde) eli melkein sama (vaikka Suomi 8x isompi, mutta tietenkin paljon luontoa yms hukkatilaa). Ja sitten ne glyfosaatit, Hollannin tilastokeskus sanoo 150 tonnia ja Suomen lähde 600 tonnia. Suurinpiirtein samalle peltoalalle?!

Eindhoven Dagblad spekuloi 29.3 miten Bayerin käy. Saksalainen Bayer osti glyfosaatin aikoinaan patentoineen Jenkki-Monsanton. Kuitenkin patentti on jo rauennut joten kopioita on jo reilusti ja lisäksi nykyilmapiiri on glyfosaatinvastainen. Oliko viisas kauppa, Monsanton hankinnan jälkeen osake on jo laskenut 60%? Lisäksi samalla viikolla oli uutisissa jo toinen syöpätapaus jossa uhrille korvattiin glyfosaatin seurauksena tullut syöpä. Syy ei toki ollut joo/ei syöpääaiheuttavuus vaan se ettei "aineen käytön vaaroista" oltu kerrottu tarpeeksi. Tähän mennessä 2 on korvattu, vaateita on odottamassa vielä rapiat 11 200 kpl.

Paha tässä on kummempia johtapäätöksiä vetää, Suomessa en koskaan muista bonganneeni keltaisia peltoja (pl tuleentunut vilja), vaikka heppaharrastuksen myötä ns maaseudulla tuli pyörittyä. Tosin lähinnä pk-seudun tuntumassa (Sipoo, Nurmijärvi), ehkä Pohjanmaa on silkkaa keltaista lakeutta? Joka tapuksessa täällä niitä on jokapuolella ja paljon.