Ketunmetsästys 2/5: Lähdön valmistelua

Edellisosassa jäätiin baariin odottelemaan metsästyksen alkua. Jossain kohtaa sitten menin pihalle ja sielläpä yhtä hevosta jo satuloitiin. Kävi ilmi, että se vetäisi hajuvanan. Sain vedettyä hihasta Moniqueta, joka järjesti tapahtuman. Juu, helposti voi seurata pyörällä, eka pysähdys on tuosta ensin oikealle ja sitten liikenneympyrä ja sen puutarhakeskuksen taa ja... Aika nopsaan hukkasin punaisen langan, sillä en tunne paikkoja, joten edelleen vaan valmistauduin seuraamaan autoja tmv. Kyseinen Monique oli hajuvanan vetävän Roosin äiti. Monique ja miehensä omistavat hotelliravintolan, jonka pihasta koko touhu lähti, ja osallistuivat toki itsekin.

Sentään yksi tweedi kuvissa. Roosin poni on Irish Cob, ilmeisesti jalkakarvoistaan klipattu tinkeri.
Rotu ei ole tunnettu urheilullisuudestaan, mutta poikkeus vahvistaa säännön?

Jostain syystä Roos sitten lähteissä pukkasi ko hotellin aulaankin.

Kamerassa oli väärät asetukset, rajusti vaalennettu kuva, siksi raidallinen.

Ja sitten menoksi.

Tällä välin muut valmistautuivat. Tweeditakit oli vaihdettu mustiin ja hevosia purettiin autoista. Etiketti sanoo, että hevosen oltava siisti, joten lettejä oli. Ja pari klaniksi ajettua, niin ei tarvitse nähdä turhaa vaivaa.

Vas letit, oik klani (ja tweediä vielä)

Ja sittenpä bongasin tutun. Haarlemissa, ex-tallin naapurissa, asusti metsästäjäperhe. Vaimo ratsastaa myös naistensatulassa ja olen hänen kanssaan muutaman kerran jutellut aiheesta eri tapahtumissa. Ja ratsastanut talonsa/tallinsa ohi monta kertaa. Yrittänyttä ei laiteta joten menin esittäytymään. Hän oli siellä poikansa kanssa, joka osallistui. Kutsusta, tietenkin, koska metsästyksiin ei tosta vaan ilmoittauduta. Olivat ajaneet reilut 2h päästäkseen tänne asti.

Tämä ei ole tuttuni, onpahan vaan vanhempi osanottaja ja heppansa jonka harja oli leikattu lyhyeksi
ja nyt ylikasvanut törö. (ja oik tweed).

Ja hänpä tarjosi (vaikkei minua toki tunnistanut), että voin tulle heidän autoon mukaan. Hän nimittäin irroitti vihreän MB Jeeppinsä (joku vm 2005 about) heppatraikusta ja lähti seuraamaan. Ja kun mainitsin pyörän kutsu tuli spontaanisti (enkä edes maininnut tarkoituksella kalastellen, päinvastoin hetken mietin suostunko, sillä nythän en pääsisi aiemmin pois, ja päättyimisaika on 17). Homma sinänsä super, sillä nyt oli oma opas, kymmeniä vuosia aktiivimetsästellyt ja Hollannin vanhimman metsästyssseuran jäsen (jolla on jopa nettisivut - ei kuitenkaan kalenteria tmv). Että voi kysellä tyhmiä, jonka mahdollisuuden käytin 100%.

Huomaa Masterin (oik) 'koristekypärä', ohut ja ilman leukahihnaa.

Jonkun ajan kuluttua porukka oli selässä ja mentiin etupihalle odottamaan. Koirat päästettiin vapaaksi ja kaikki kokoontuivat sitten siihen. Kiltisti seisoivat, vaikka olisi luulut hevosten jo hieman hermoilevan, että kohta mennään. Rutiinilla? Ja torvisoittokunta soitti alkuviisun. Ko soittokunta seurasi kanssa koko metsästyksen ja töräytteli joka taukopaikalla + lopuksi.

Taisivat tässä vielä harjoitella / lämmitellä.

Sitten metsästyksen vetäjä, Master, joka on myös ko klubin Huntsman, nosti maljan onnistuneelle jahdille ja vihdoin päästiin matkaan.

Tinatuoppi

Oppaani kertoi, että koirat ovat aina metsästysyhdistyksen omistuksessa ja Huntsman on niiden ykkösvastuussa. Taidan tehdä koirista oman osasensa. Hän kertoi myös, että joka yhdistyksellä on omat värit takissa. Esim hänen yhdistyksessään on punainen takki harmaalla kauluksella. Naisilla musta tai sininen. Nyt isännöivällä yhdistyksellä on musta takki ja viininpunainen kaulus. Kaulus ja napit (!) pitää ansaita, joten osalla oli ihan vaan musta kaulus.

Oppaan poika ja kutsuneen klubin jäsen tunusväreissä.

Nappeja nyt en lähemmin tutkinut, mutta osalla oli viisi eli paljon ansaittu ja vähimmillään kolme, kullanvärisiä (vai pronssisia). Ja yhdellä kauluksettomalla ihan vain mustat napitkin, mikä lie koe-jäsen? Punatakkisia kerhoja on Hollannissa ainakin kaksi, toisella on sitten vihreä kaulus. Mitenköhän, jos on kolmen napin takki ja tienaa uuden, pitääkö ostaa uusi takkikin? Vai askarteleeko itse napinläven? Nappeja ja kauluksia ansaitsee osallistumalla mutta myös sankariteoilla, kuten pelastamalla koiran ojasta.

Mustanappireppana. Symppis heppa.

Varusteet noin muutenkin seuraavat Britti-linjaa, kellerviä housuja ja samettikypäriä (parilla ilman leukahihnaa eli puhdas koriste). Kahdella oli turvaliivi, toinen oli kokeneemman oloinen osallistuja, toinen ihmeellinen turisti. Miten hän oli päässyt mukaan en tiedä, sillä mukaanhan pääsee vain kutsusta. Tämä henkilö sai oppaaltani paljon kritiikkiä, sillä pukeutumisetiketti aivan pielessä, mm hiukset irti. Myös ratsastustaito oli siinä ja siinä, hän tulikin monesti viimeisenä ja kun hevonenkin oli aika ruppana en tullut ottaneeksi edes kuvaa. Ja sitten hieman ennen kolmatta taukoa, kolmannen run:in puolivälissä, hän kysyikin miten ratsia kotiin. Tässä kohtaa turismi kävi ilmi, sillä kysysmys esitettiin Englanniksi. En tiedä oliko hän saksalainen vai ranskankielinen Belgi. Anyway hän sai ohjeet ensin suoraan, sitten radan yli, sitten oikealle... ja viimeisenä Good luck! Sinne meni.

Ainoa turvaliivillinen.

Hevosilla myös usein hunter-suitset (littanaa nahkaa kuonohihna), ja asiaan kuuluu myös satulan muotoinen huopa eikä neliö. Martingaaleja ja rintahihnoja oli, suojia jonkinverran myös (vaikka hankauman riski tietenkin kasvaa kun ollaan tuntikausia liikenteessä ja monesti mudassa). Hevosia oli sekä järeitä vanhanajan huntereita että täysiverisempiä nykyajan kenttäratsuja.

Hunter-turpahihna ja otsahihna ja hieman järeämpi, kupera, pää. Klani ja isot korvat, melkein menisi muulista.
Takana selvästi sirompi.

Nuoret (alle 18-vee) pukeutuvat tweediin, kuten hajunvetäjäkin. Hän onkin vain 14-vuotias ja ekan runin jälkeen kekkaavat, että alle 16-vn ei sovi ratsastella yksikseen, joten loput runit on isä rinnalla.

Mutta ei mennä asioiden edellen, ensi kerralla se koirajuttu ja ehkä aikanaan päästään jopa pihasta. Jatkuu...

Tähtisadetta

Michelintähdet on taas jaettu. Hollantiin, sillä näemmä paljastukset / vuosi tapahtuvat portaittain, Suomessa vasta helmikuussa. Hollanti sai 7 uutta yhden tähden ravintolaa.

Kaikkineen Hollannissa on nyt 111 tähtiravintolaa: 92 yhden tähden, 17 kahden ja 2 kolmen. Pyöräilyetäisyydellä on pari, Haarlemissa oli loppuvuosina vielä lähempänä. Jos ei niihin nyt ihan kompastu, niin on tarpeeksi.

Jos jaan Hollannin asukasluvun tähtiravintoloilla, paikkoja riittää 1 / 153 000 asukasta. Suomessa tähtiravintoloita on 6 kpl (2019 lista, helmikuussa voi olla enemmän tai vähemmän). Jos suhteutetaan asukaslukuun, Suomessa sopisi olla 45 kpl, jotta tiheys olisi sama kuin Hollannissa.

Yhden tähden Rozario Helmondissa, 3,5 km päässä (Google Maps)

Miksiköhän Hollannissa on niin paljon enemmän? Keskeisempi sijainti? Kekseliäämmät tai uskaliaammat kokit? Enemmän statuksentavoittelua (joku suomalainen ehkä on tähtitasoa mutta ei pidä siitä meteliä, joten tarkastaja ei 'löydä'?). Kaikki tämän hetken tähtiravintolat ovat Helsingissä, ehkä tarkastaja ei edes uskalla susirajan (Kehä III) taa?

Vaiko ihan vaan raha ja bisnes? Hollannissa käydään kauppaa ja käydään kaupallisilla lounailla. Ja rikkaitakin on reippaasti. Olisiko Suomessa 45 ravintelille asiakkaitakaan?

Kahden tähden Lindehof Nuenenissa, 10 km päässä (Google Maps)

Itse en moisissa käy, ei uppoa ruokaomituisuudet. Joku hanhenmaksakukkakaalimousseline olisi helmiä sioille, tuskin tykkäisin (ja tuossa vielä eläintenkohteluaspektikin). Mutta jos haluaisin olisi ainakin mistä valita.

Ketunmetsästys 1/5: Kartoitan tilanteen

Haarlemin ympäristössä, missä aiemmin asuin, ei pahemmin ketunmetsästelty. Koska ei ole tilaa. Mutta harrastus elää suht vahvana maaseutuhollannissa ja oikeastaan jossain päin on joka viikko jokin jahti.

Tietenkään enää ei jahdata aitoa kettua, vaan reitti laitetaan etukäteen hajuvanalla jota koirat seuraavat. Kuitenkin metsästys-sana herättää senverran antipatioita, että touhua ei kovin avoimesti mainosteta. Eli ei ollenkaan. Koska ei haluta mielensoittajia tai muuta somekohua. Lisäksi touhu on toki elitististä klubeineen, ei sinne tavan tallaajan tarvitse päästä kurkkimaan. Vaikka oikeasti vastaanotto olikin harvinaisen lämmin.

Niinpä olen jo kahtena talvena missannut kaikki lähialueen tapahtumat. Tänä vuonna olin sitten hieman skarpimpi ja kampasin internetin joulun alla. Lopulta löysin yhden hyvin suppean tiedon ja päiväyksen. Kun tutkin pitemmälle löysin pari vuotta vanhan Face-tapahtuman samasta aiheesta, joten päättelin: Metsästys alkaa klo 12, kokoonnutaan klo 11. (Esimerkiksi tämän metsästyksen järjestäjällä Triple B Hunt:illa ei ole kotisivuja tai facea ollenkaan).

Koska pistelevät pitkin metsiä päätin mennä pyörällä. Sillähän sitten vaikka vähän oikaisen, helpommin kuin autolla. Ja jos olen ajoissa paikalla voin urkkia reittiä ja laittaa osoitteita muistiin.

Jos olen ajoissa. Aamu vastusti, lähdin aivan liian myöhään ja oli vastatuuli ja eksyinkin (tai en ainakaan päässyt suorinta tietä). Toivoin olevani paikalla klo 11:45 nyt edes mutta kellon lähetessä kahtatoista meinasin jo kääntyä ympäri: jos havainnoin vain katoavan hevonhännän, niin olkoot.

Ilahduinkin suuresti, kun vihdoin kaarsin pihaan ja näin hevoset vielä trailereissa. Lopulta klo 12 olikin tosiaan vasta kokoontumisaika, joten onneksi en ollut perillä aiemmin - taikka kääntynyt.

Vetoautokanta jo hieman kertoi, ettei ihan Lappeen paikallisraveissa oltu. Bongasin pihalta pari henkilöä ja aloitin heti kyselyn mm reitistä. Kävi ilmi, että porukan lähdettyä perään lähtee saattoauto ja sen perässä muut seuraajat letkassa. Saattoauton mukana pääsee sitten eri paikkoihin katselemaan.

Taustalla minun menopelini.

Lisäksi luulin, että ketunmetsästys menisi suurinpiirtein seuraavasti: Hevoset lähtevät koirien perässä metsään, juoksevat 2-3h ja palaavat ja sitten seuraa illallinen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan homma on jaettu palasiin, run:eihin (englannin run = juoksu). Yleensä koko matka on noin 20 km ja se on jaettu 3-4 osaan. Osasyynä (tai ehkä pääsyynä) jakoon ovat koirat. Ne eivät tuntikaupalla juokse vaan tarvitsevat tauon ja juotavaa.

Koira näyttää aina surulliselta kalterien takana. Vaikka tässä tuskin syytä huoleen.

Ennen metsästystä (ja varmaan jälkeenkin) kaikki olivat pukeutuneet tweediin, ja naisilla täydet meikit huulipunineen. Erään vanhemman naisen silmämeikki olisi käynyt drag queenillekin. Parkkipaikka oli suht autio ja porukka tungeksi baarissa. Uskaltauduin sisään mutta menin kyllä peränurkkaan havainnoimaan tilannetta. Valitettevasti en kehdannut ottaa kuvaa, mutta vaatetus oli suurinpiirteiin kuten kuvassa alla, keltaista liiviä myöten. Miehillä hieman erilainen, mutta tweediä siis kaikilla. Siinä istuksiessa tulikin sitten jo tarjotin ohi ja olisin noin vain saanut napata paremman väen snacksin. Kieltäydyin (koska lihaa, paikallinen lihiksenomainen eli worstenbroodje). Mene ja tiedä olisiko kahvinkin saanut tapahtuman piikkiin.

Keltainen liivi ja tweed takki oli kaikilla naisilla.

Eli nyt tarvitsee enää saada selville osoitteet, sillä ihan auton perässä en pysy mankeleineni.
Jatkuu...

Ps. Tämä on siis Hollannin kopio Englannin metsästyksistä. En tiedä miten siellä on esim run:it, raportoin tässä tietenkin vain näkemääni.

Sitä ihteään

Päivänä muutamana taas seisoksin ruuhkassa, tunnin matkaan meni reilu kaksi. (Ja aamulla sama toiseen suuntaan eli 2h/vrk = melkein 10% ihan hukkaan). Ja nämä ovat ns "päivittäisiä ruuhkia" joita ei edes mainita ruuhkatiedotteissa. Tunnin viive on siis normaalia, onneksi parin kk:n rupeaman jälkeen ei tarvitse enää ajella sinne.

Anyway, asiaan. Siinä istuksiessa rinnalla ruuhkaili rekka ja kaksi kertaa piti katsoa firman nimeä. Shitgroup eli Paskaryhmä, nettisivutkin napakasti shitgroup.nl.  Kuvaa en ottanut koska hämärsi.

Olikohan tämä se jonka näin? Ainakin sama asetelma, rekka + perävaunu. Kaikki kuvat firman nettisivuilta.

Kotona sitten nettiä tsekkaamaan. Kysessä siis kuljetusfirma, joka kuljettaa paskan (eli lannan) lisäksi mm puutarhajätettä ja haketta, eli luonnontuotteita kaikki. Nettisivut noin muuten esittelevät lähinnä rekka-kalustoa laajalti, ja facessa näkyy että käyty on kokoontumisajossa Ruotsia myöten.

Sitä kalustoa.

Facessa myös myydään välillä jotain, nyt on myynnissä Volvon nuppi vm 2000 ja ajettu 1.1 miljoonaa kilometriä. Myönnän tyhmyyteni, en tiennyt että rekoilla ajetaan noin paljon. Oikeastaan urpona ajattelin, että samohin 300-500tkm menisi kuin henkilöautot. Paljonkohan olisi pyynti?

Tämä ei ainakaan ollut ruuhkaseuranani - olisin taatusti bongannut estehevosen nupin kyljestä.

Ei nimi miestä firmaa pahenna, ja Facenkin eka kommentti kertoo, ettei kommentoija tunne koko firmaa mutta antaa pisteet nimestä.

Teslainvaasio

Viime kirjoituksen aiheena oli Eindhovens Dagbladin etusivu, ja samalla linjalla jatketaan. Sillä traktoreiden lisäksi oik yläkulmassa kerrtotaan, että Tesla 3 menee kuin kuumille kiville.

Aiheesta olen maininnut jo kesällä, kun ensimmäiset kolmoset tulivat maahan. Tesla 3 oli kesäkuun myydyin auto.

Ja linja on jatkunut, sillä Tesla 3 on lopulta koko vuoden myydyin auto: 24.000 kpl! Ja kysessä siis yksi malli, jota on myyty enemmän kuin vaikkapa BMWn tai Skodan kaikki malleja yhteensä.

Viime viikon keskiviikkoa (18.12) Tesla hakikin luovutusennätystä: samana päivänä luovutettiin 800 autoa. Yleensä uuden lease-auton luovutus on pienimuotoinen show, ainakin tällaisessa kalliimmassa hintaluokassa (yli 50.000 €). Auto on hupun alla, kukkia jne. Nyt moiseen ei ollut aikaa. Autot olivat parkkipaikalla verkkoaidan takana ja työmaakopista sopi noutaa avain, siellä pyöri myös jonkinlainen opastusfilmi. Sitten vaan omaa etsimään, osa autoista oli jopa likaisia ja muutamissa oli kuljetusvauriota (naarmuja).

Meno on kuin pikaruokaravintolassa. ED 18.12.2019

Ne eivät myöskään olleet täyteen ladattuja, joten esim tänne minun suunnille tulleen ostajan sopi ihan ensin mennä latauspisteelle, että ylipäänsä virtaa riitti kotiin asti.

Yllä kirjoitin tarkoituksella, että lease-auton luovutus on show. Sillä siitä tässä on 90% tapauksissa kyse. 24.000 autosta vain n 2500 on myyty yksityisille. Työnantajan lease, eli työsuhdeauto, tarkoittaa autoa (huoltoineen ja bensoineen), josta työntekijä maksaa 22% verotusarvon mukaan. Mutta, sähköautoissa % on vain 4. Ts 50.000 autosta voi joutua maksamaan veroa 916 euron mukaan (50.000 * 22%/12) tai 4% tariffilla 166 e/kk (vero on ko tuloluokassa noin 50%). Ei ole vaikea laskutoimenpide, maksaako 458 vai 84 euroa /kk menopelistään.

Vaan veropa nousee ensi vuonna, on se edelleen halpa eli 8% mutta silti, tarkka holski tietenkin tähtää tähän vuoteen. Nyt solmittu soppari on koko sopparin ajan 4% tariffilla. Aiemmin mainittu Hybridimitsu oli ympäristöntuki-idealla jopa 0%, vaikka sittemmin kävi ilmi, että lähes pelkästään ajeltiin bensalla eli koko ympäristöidea meni täysin hukkaan.

Liisingsopparit ovat yleensä max 3v, joten 2023 voipi olla edukkaita Teslakolmosia tyrkyllä (Suomeenkin?). Kas kun eivät ne tavikselle ole ollenkaan niin kiinnostavia, tietty pieni rahallinen sähkö / bensaetu on mutta hankintahinta kova ja vaatii muutenkin hieman ylimääräistä intoa vs latausverkko esim, joka ei ole vielä bensaverkon tasolla (oma pistoke kotiinkin maksaa).

Jotenkin älytöntä autokaupan vääristelyä tämä.

Ps. Uunituore tämänpäiväinen uutinen kertoo, että joulukuussa oli todellinen loppukiri. 11.563 Teslaa rekisteröitiin ja lopulta koko vuoden saldo 29.500 (yllälukevan 24.000 sijaan).